Hiihto: voitelu

No tämähän ei ole maajoukketälli vaan paikalla oleen voidevalmistajan tälli, jota varmaan Bulgarian hiihtojoukkue on voinutkin käyttää, mutta tuskinpa Norjan maajoukkue ihan sellaisenaan. Eli tällaisia voidefirmojen suosituksia ja raportteja joka firmalta kyllä löytyy vähän joka tapahtumaan.. Maajoukkuetälli se ei ole vaan kaupallisiakin intressejä on varmasti mukana. Itse veikkaan, että maajoukkuetälli poikkeaa tuosta lähinnä siinä, ettei lukituta yhteen valmistajaan vaan poimitaan sieltä ja täältä hyväksi havaittuja. Lisäksi olisi ihme, jos Norjalainen Swix ei tekisi Norjalaisille jotain omia merkittömiä purkkeja, jotka ovat vielä kehitysvaiheessa ja heillä olisi sellaista käytössä.

Sinällään eiköhän maajoukkueetkin pistä liisteriä, purkkia ja pinnoitetta iloisesti sekaisin, eli ei heillla varmaan mitään ihmeellistä ennen tuntematonta ihmeellistä kaasumaista voidetta ole käytössä vaan niitä samoja juttuja mitä kaikilla muillakin. Sekoitussuhde on sitten se salaisuus jota pantataan.

Ja pointtisi oli mikä? :) Ei tieteenkään esim. Klöbon huoltoukko kerro medialle, mitä on suksen pohjaan laittanut. Kyllähän tuosta Swixin postauksesta saa aika hyvän käsityksen, millaista tavaraa etenkin pidon suhteen tuolla käytettiin. Ei Pertti Pohjanmaalta tee sillä tiedolla mitään, mitkä Kläbon pitotällin tarkat sekoitussuhteet olivat. Sehän on ihan päivänselvää, että voidefirmat tekee tuotekehitystä yhdessä maajoukkueiden kanssa..

Olin jotenkin tulkannut, että tässä kysellään maajoukkueiden voitelua ja tuo ei sitä ollut vaan voidefirman myyntitarina, joka löytyy jokseenkin jokaiselta firmalta liki jokaiseen tapahtumaan. Tyypillisesti toki massahiihtoihin, jossa voidefirmoilla on intressi myydä voiteitaan. Oberstdorfiin ei voidefirma myy kuluttajille mitään, joten tuo raportti oli lähinnä Swixin markkinointia. Todellisuudessa kisavoitelu ei varmasti tuosta paljon poikkea, koska purkkia, liisteriä, nestettä, pulveria ja nappia ne maajoukkueetkin käyttävät. Eli aineet ovat varmasti jokseenkin samat huippuvoiteluunkin - tarkka seos on vain se piilossa pidettävä tieto.

Satunnainen voitelija kyselee:

- 20 v olen taistellut Tokon keltaisen 1200W voiteluraudan kanssa. Keskimäärin hyvä rauta, joka on joko liian kylmä tai liian kuuma. Onko hyviä rautoja olemassa?
- kuinka paljon vahaa siklataan pois? Siis voidettahan lähtee siklillä maailman tappiin saakka... onko 'kuiva' pohja liikaa siklattu vai onko se tavoitteenakin?

Kaikki siklataan pois mikä lähtee ja loput messinkiharjalla. Sittekku ei voidepölyä irtoa niin on soppelisti. Lopuksi kiillotus nailonilla

Swixin T70:een olen ollut ihan tyytyväinen, päätin että kun hyvän raudan ostaa vain kerran, se saa maksaakin jonkinverran.

Tämä ei nyt ole voitelukysymys, mutta ehkäpä apuja täältä löytyy... Potilaana viiskymppinen äijä.

Elikä kun lähden iltapäivällä hiihtolenkille - riippumatta siitä vaikka olisin aiemmin päivällä urheillut - hiihtäminen on 'helppoa ja kevyttä'. Mutta jos lähden aamupäivällä tai päivällä ilman aiempaa rasitusta, niin ekat 10 km kroppa on ihan 'heikko'. Siis ylämäissä suorastaan lihaksiin särkee, voimantuotto on huonoa, ja vaikka vauhti nousussa on hidas, niin hengästyn voimakkaasti. Korostan että vaiva ei johdu liian kovasta alkuvauhdista.

Sitten 10-15 km jälkeen 'kone käynnistyy' ja hiihtäminen tuntuu helpolta ja vaivattomalta. Nousuissa ei lihaksissa tunnu erikoiselta enkä hengästy epänormaalisti.

Eli millaisella alkulämmittelyllä voisi kroppaa herkistää? Pitkä kävelylenkki tai venyttelyt tai kyykkyhypyt ei auta.

Toisinaan tuntuu että kroppa oppii rytmin. Jos ruukaa käydä iltasin niin aamupäivällä se lepää.

Joskus ruukasin käydä heti aamukahvin jälkeen käydä puolentunnin juoksulenkin herättelemässä.

Hiihtämässä sitte parituntia aamupalan jälkeen.

Nykyää ei oo aikaa hifistellä mutta sillon se toimi

Lähetetty minun SM-G970F laitteesta Tapatalkilla

^Voihan se noinkin olla, mutta voisiko kierteen jotenkin katkaista?

Oli taas niin turhauttavaa kun eilen rinnepäivän jälkeen vedin Rukalla Pyhävaaran lenkin ihan oman kuntoni rajoissa. Lihakset toimi, ja pystyin ladun vaativuuden suhteen säätämään rasitustasoa. Eikä missään vaiheessa tukkoisuuden tunnetta.

Tänään haaveilin Valtavaaran valloittamisesta, mutta sinne päin kun n. 7 km hiihdon jälkeen ehdin, niin reisien ja ojentajien lihakset olivat yhä kuin maratonin jäljiltä. Loppujen lopuksi vedin kuitenkin 45 km, mikä on talven kokonaiskilometrien (500) huomioon ottaen ihan ookoo.

Eli jotain elimistön herättelyä tarvitsen...

Taisin taaemmilla sivuilla kysellä voiteluvinkkejä Peltosen punapohjiin. Nyt kysyn kannattaisiko suksiin teettää hionta märkiä kelejä varten. Siis paraneeko luisto hionnalla?

^Niissä varmasti on tehtaalta vesikelin hionta valmiina. Ainaki olettasin. Hiotutat sitte ku on naarmuilla.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Mikeyx

Taisin taaemmilla sivuilla kysellä voiteluvinkkejä Peltosen punapohjiin. Nyt kysyn kannattaisiko suksiin teettää hionta märkiä kelejä varten. Siis paraneeko luisto hionnalla?

---

Paranee, mutta mikä on se kuvio, joka missäkin kelissä auttaa parhaiten? Eli käytännössä harrastajan kannattaa toimia hcf:n ohjeen mukaisesti. Hiihtää vaan ja sitten kun naarmuja on tarpeeksi hioo uusiksi ja jatkaa hiihtoa. Siinä yhteydessä voi esittää toiveita kuvion suhteen, jossa kai nyrkkisääntö on se, että mitä märempi keli sen rajumpi kuvio. Kisakäytössä saatetaan hioa moneen kertaan talvessa, mutta jos sekuneista ei oma hiihto ole kiinni niin ihan turhaa vaivaa ja kulua. Punapohjan haittaa on siinä, että naarmu ei siinä paljon näy. Voi hiihtää aika naarmuisellakin eikä tiedä naarmuista vielä mitään. Mustapohjassa näkyy pienemmätkin naarmut.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Mikeyx

Taisin taaemmilla sivuilla kysellä voiteluvinkkejä Peltosen punapohjiin. Nyt kysyn kannattaisiko suksiin teettää hionta märkiä kelejä varten. Siis paraneeko luisto hionnalla?

---

Jos tiedät, että hiihdät noilla tietyllä kelillä niin kannattaa teettää hionta. Osaava hioja suosittelee sitten kuviota. Peltosella noihin ainakin kun itse olin töissä, niin meni melko laajatoiminen peruskuvio. Ei mitään vesikelin erikoishiontaa.


Sent from my iPhone using Tapatalk

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti tikola

Paranee, mutta mikä on se kuvio, joka missäkin kelissä auttaa parhaiten? Eli käytännössä harrastajan kannattaa toimia hcf:n ohjeen mukaisesti. Hiihtää vaan ja sitten kun naarmuja on tarpeeksi hioo uusiksi ja jatkaa hiihtoa. Siinä yhteydessä voi esittää toiveita kuvion suhteen, jossa kai nyrkkisääntö on se, että mitä märempi keli sen rajumpi kuvio. Kisakäytössä saatetaan hioa moneen kertaan talvessa, mutta jos sekuneista ei oma hiihto ole kiinni niin ihan turhaa vaivaa ja kulua. Punapohjan haittaa on siinä, että naarmu ei siinä paljon näy. Voi hiihtää aika naarmuisellakin eikä tiedä naarmuista vielä mitään. Mustapohjassa näkyy pienemmätkin naarmut.

---

Sekin varmasti riippuu millaisilla vehkeillä haluaa hiihtää. Jos on useammat parit, niin ei se kauhean kallista ole hiotuttaa sopivaa kelin mukaista kuviota. Aina sitä voi paremmasta luistosta vähän maksaa.

Myös kuviorauta/rissat jolla saa painettua kuviot pohjaan tarpeen mukaan ,auttaa kummasti kun alkaa lähentymään nolla kelejä.itse käyttänyt tätä systeemiä ja on toiminut,kahta eri rissaa suoran kuvion tekevä toinen tekee niinsanotun havukuvion.suksissa ollut valmiit kuviot/hionta tehtaan jäljiltä suksimerkkinä fischer.voiteluun käyttänyt pikavoiteita,puhdistusainetta ja kovaa palaa sulatettuna kun pohja alkaa näyttää harmaalta.pikavoide kannattaa laittaa edellisenä iltana ja harjata ennen hiihtämistä noin.1h sitten sukset jäähtymään jos ovat sisätiloissa.näillä menty tänä syystalvena yli 700 km.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti #78

Sekin varmasti riippuu millaisilla vehkeillä haluaa hiihtää. Jos on useammat parit, niin ei se kauhean kallista ole hiotuttaa sopivaa kelin mukaista kuviota. Aina sitä voi paremmasta luistosta vähän maksaa.

---

Jos harjoittelee hiihtämällä, niin mitä hyötyä saavuttaa paremmasta luistosta? Kisa on sitten asia erikseen, jossa mitataan paremmuutta kellolla, mutta normaalissa lenkkikäytössä on jokseenkin yhdentekevää voiko luistoaan parantaa vaikkapa 90% luistosta 95% luistoon. En nyt tarkoita sitä, että reenisuksia ei kannata huoltaa vaan sitä, että mikä huolto on kenenkin mielestä (ja lompakosta) järkevää. Eli kyllä minäkin vahat vedän suksiin aika usein, mutta reenilenkit vedän kaikki huoltovahalla tai perusvioletilla. Turha sinne on lenkille mitään kalliimpaa laittaa. Tärkeintä on, että vahaa on, kuin se miten kallista vahaa sinne laittaa.

On meilläkin tallissa parikymmentä paria suksia ja niissä eri kuvioita, mutta hyvin on pärjätty (nuoriso en minä) SM mitaleille saakka systeemillä, jossa hionta otetaan sitten kun naarmuja parsitaan eikä suinkaan lähdetty hakemaan eri viikonlopuille eri kuviota. Eli kyllä hionnalla on merkitystä, mutta millaisen vaivan ja kulun sillä saavutetun hyödyn eteen kukin haluaa tehdä jääköön jokaisen omaksi päätökseksi. Meidän pakassa hiontoja tehdään yleensä kerran vuoteen keväällä ja sillä pärjätään seuraava talvi. Eikä sielläkään hiota, kuin niitä vikaantuneita suksia kuntoon ja siinä tilanteessa vähän koetan miettiä mikä suksi on millekkin kelille passelein ja hionta sen mukaan. Sitä minä en vain tajua mikä hyöty luiston optimoinnista on reenikäytössä, kunhan perusasiat esim luistovoitelun suhteen vain pitää hehtaareillaan. Mutta eipä meillä pyörissäkään ole hiilikuitua kuin yhdessä ja vaikea nähdä montako sekuntia rungon vaihtaminen kuituun oikeasti merkkaa vaikka jonkun mielestä alumiinilla ajaminen onkin pelkkää kidutusta.

Meille budjettivoitelijoille linkkivinkki:
https://rambovaha.mycashflow.fi/

Noilla hinnoilla ei ole niin nuukaa paljonko sitä vahaa tulee tärvättyä. Ja minulla ei ole tuohon firmaan/ukkoon mitään muuta suhdetta kuin toimiva asiakassuhde.

Samalla logiikallahan tulee sitä kovempi kunto mitä huonommin kulkevalla pyörällä ajaa. Kovaa hiihtämään oppii hiihtämällä kovaa ja sitä ei huonosti luistavilla kapuloilla pysty tekemään.

”Itsehän sudittelen jopolla talon sokkelia vasten”

Kuvio nuilla vesikeleillä estää sen pohjan vettymisen. Eikä ala imemään niin paljoa. Sillon se luisto katoaa kokonaan ku suksi imee.
Alussa ei välttämättä luistossa eroa huomaa

Logiikka yllä on lähinnä sen logiikka joka asiaankuuluvia tuotteita ja palveluita kauppaa. Monelle muulle on olemassa jotain niiden kaikkien sääntöjen ja suositusten mukaan niin sanotusti viimeisen päälle laitettujen suksien ja huonosti luistavien kapuloiden välillä.

Toinen juttu on sitten se että jos aikoo hiihtää kovaa numero rinnassa, niin miten muuten oppii tuntemaan suksensa ja voiteensa niin että tietää miten niillä mennään kovaa eri keleissä. Ja onhan se monille osa harrastusta, aivan niin kuin speksaaminen tai grammojen viilaaminen fillaristeille.


PS Tunnustan itse hiihtäväni joskus niin huonosti luistavilla suksilla että se tekee oikeanlaisen tekniikan toteuttamisen mahdottomaksi. Mutta ainoa mistä en hiihdossa tykkää on se että ensin teen työtä saadakseni sukset sujumaan ja sitten ladulla huomaan että olen tehnyt jotain väärin...

^Ihan oma logiikka se oli ku käsikuvioilla joskus pelastin sukseni ku ne hyyty aina vesikelissä. Sillon oli ainoa suksipari. Toimi enemmän ku mikään voide.
Kyllä sillä iso ero on palaatko 10km takasipäin suksella joka ei luista mihinkään vai edes jotenki luistavalla suksella

En minäkään hiontaa kiellä, jos joku sen haluaa tehdä ja siitä maksaa. Sillä saavutettu hyöty on suurin hankalissa keleissä ja todennäköisesti sitä suurempi mitä kosteampi keli on. Se, että hionta olisi välttämätön ja ainoa autuaaksi tekevä asia ei pidä paikkaansa, eli hyvä perusvoitelu vie jo aika pitkälle ja jos siitä haluaa pidemmälle, niin hionta ja kalliimmat voiteet ovat tapa mennä eteenpäin. Perusvoitelulla saa kuitenkin useimmiten varsin toimivaa ja liukasta paria allensa, ainakin niillä helpommilla keleillä. Joskin tiedän tunteen, kun on miettinyt voitelun toteaa, että eihän tämä toimi pätkääkään. Se on osa sitä voitelun jännitystä. Tosin enimmäkseen tämä koskee pitovoitelua ja luiston on usein aika odotettu.

Käsikoneetta käytän minäkin ja niin käyttävät maajoukkueetkin hionnan rinnalla, mutta silti yhdeksän kertaa kymmenestä minun valinta on Rambon tai jonkun muun huoltovaha tai perusvioletti. Ne toimivat ihan OK ja usein varsin liukkaastikkin.

Kovaa hiihtämään oppii hiihtämällä kovaa on minusta vähän harvoja ja huipputasoa koskeva väite. Se tulee vastaan siellä, kun pitää oppia voittamaan Bolshunov ja siihen on fyysisiä edellytyksiä. Meille muille riittää ylipäänsä hiihtäminen siihen, että hiihtämisestä tulee vähemmän hidasta ja jonain päivänä saattaa olla hetkiä, että suksilla mennäänkin kovaa, mutta siihen Bolshunoviin meillä kaikilla tällä foorumilla saattaa olla vielä niin paljon matkaa, ettei hionta ole siinä kovin merkittävä peluri.

Jos voitelussa haluaa päästä mahdollisimman helpolla, unohtaisin sitten Rambovahat ja kuumavahat ylipäänsä, ja hiihtäisin pelkällä Glide Cleanerilla.

Sukset pysyvät säännöllisellä GC-pyyhinnällä jatkuvasti puhtaana ja niissä on samalla kova ja likaa hylkivä vahapinta, ilman mitään erityisiä toimenpiteitä.

Perustason pehmeät kuumavahat vaativat kuitenkin puhdistusta, lämmitystä, siklausta ja harjausta ja imevät paskaa helposti niin voitelutyö menee nopeasti hukkaan.

Uudelle lumelle sit GC:n päälle musta nesteluisto ja peruskelille sininen jos haluaa pykälän enemmän panostaa.

Luistavilla suksilla hiihtäminen on aina paljon hauskempaa…

^
Samoilla linjoilla edellisen kanssa.
Kuvassa just sellainen pehmeällä kuumavahalla voideltu tapaus. Hiihtelin varastorasvat pois n.25km. Toki siklattu ja harjattu ennen hiihtoa.
Alustana vanha, osin likainen lumi. Lenkin jälkeen pyyhkäisin pohjat ja kuva kertonee loput. Jos tuota likaa ei putsaa poies ja laittaa vaan uutta kuumavahaa päälle niin hukkaan menee voitelu.
https://lh3.googleusercontent.com/pw...-no?authuser=0

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Mikeyx

Tämä ei nyt ole voitelukysymys, mutta ehkäpä apuja täältä löytyy... Potilaana viiskymppinen äijä.
Eli millaisella alkulämmittelyllä voisi kroppaa herkistää? Pitkä kävelylenkki tai venyttelyt tai kyykkyhypyt ei auta.

---

No minä ole seitsemänkymppinen äijä ja ihan samoja kokemuksia tuntemuksia on ollut. Punttitreeni on auttanut ja hyvä venyttely. Silti lepopäivän jälkeen, jos en ole tehnyt mitään, kroppa ei tahdo käynnistyä. Seuraavana päivänä sujuu melkein heti alusta. Nyt ole tehnyt pientä käsipainojumppaa ennen hiihtolenkkiä niin ja vähän kuminauhaa mukaan myös. Helpottaa ja se, että ajaa sisäpyörällä lepopäivänä palauttavan lenkin. 50- vuotiaaseen minään verrattuna pulssit ovat laskeneet ja keskinopeus. Jonkin verran siinä auttavat mäkivedot pari kertaa viikossa, mutta laiskuuttani ne tahtovat jäädä tekemättä. Kiire kun ei enää ole minnekkään.

Hannupulkkisen mainitsema kuminauha on täälläkin käytössä aina ennen hiihtoa.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Plus

Luistavilla suksilla hiihtäminen on aina paljon hauskempaa…

---

No tästä olen täysin samaa mieltä ja sitten jokaisen oma asia millä työ/rahamäärällä siihen haluaa pyrkiä. Sitä vastustan, että todetaan hionta, myötäsukaan hevosenjouhella harjaaminen tai suksien kuivatus saunassa yön yli välttämättömäksi hiihtonautinnon kannalta, koska mikään niistä ei sellainen ole. Ne ovat vain erilaisia osasia matkalla kohti täydellistä luistoa. Itse vannon toistuvan ja halvan kuumavoitelun nimiin ja sen putsaavaan vaikutukseen, koska se on itselle halpaa ja helppoa. Mutta kieltämättä nykyään muitakin aineita hommaan on ja tapoja on monia.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti tikola

No tästä olen täysin samaa mieltä ja sitten jokaisen oma asia millä työ/rahamäärällä siihen haluaa pyrkiä. Sitä vastustan, että todetaan hionta, myötäsukaan hevosenjouhella harjaaminen tai suksien kuivatus saunassa yön yli välttämättömäksi hiihtonautinnon kannalta, koska mikään niistä ei sellainen ole. Ne ovat vain erilaisia osasia matkalla kohti täydellistä luistoa. Itse vannon toistuvan ja halvan kuumavoitelun nimiin ja sen putsaavaan vaikutukseen, koska se on itselle halpaa ja helppoa. Mutta kieltämättä nykyään muitakin aineita hommaan on ja tapoja on monia.

---

Joo, minäkin olen kallistunut kuumavoiteluun. Tässä muutama vuosi sitten kokeilin clean glidella mennä, mutta kun oli pidempi pakkasjakso niin en tiedä pääsikö pohjat pääsi kuivumaan mutta luisto ei kestänyt läheskään kymppiä. Sen jälkeen laitoin pohjustusvahaa ja siklasin niin monta kertaa kun ei enää likaa irronnut. Kuudennella kerralla tuli puhdasta.
Kyllä silti pyyhin edelleen pohjia cleanglidellä ja etenkin uuden lumen ladulta mustaa tulee.

Rexin g-sarjalla minä olen menny useamman talven. clean gliden lisäksi. Vauhdin HF mid luistoneste myös.
Ei oo pohjat kuivunu yhtää tai harmaantunu. Kuumavoitelulla sekin tapahtu aikoinaan. Ei tarvi sotkea paikkoja enää
On vaan kyllä turhan kallista

Tänään -15 ja uutta lunta. Oli kyllä nihkeetä. Oliskohan mitään konstia saada yleiskelin suksea luistamaan kun tätä viidentoista pakkasta on enemmänkin luvassa?

Entäs se kikka että vetää pitovoiteen päälle ohuen kerroksen parafiinia eli hieraisee taskulämpimällä parafiininpalaa kylmän suksen pohjaan?

(Harvinaista herkkua että pääsee hiihtämään oikeassa pakkasessa, mutta muistan että joku vanhempi hiihtomies maakunnasta mulle tuommoisen konstin neuvoi tai siis kaivoi taskustaan palan ja sanoi että hiero tätä.)


PS Jos kyseessä olivat luistelusukset tai hiihtäjä oli pidemmälle edistynyt tasurimies, vedän neuvon takaisin.