Sai äijäpäteä lumikenkälenkillä kun väsäsin pienen "leirin" ja notski yhdellä tikulla tuleen.
Printable View
Sai äijäpäteä lumikenkälenkillä kun väsäsin pienen "leirin" ja notski yhdellä tikulla tuleen.
Lipuntarkastajien ilmestyminen vapaan liikkuvuuden bussiin 550.
Postin tuoma PlanetX -paketti ja auton peräpusun korjaustapahtuman selkiäminen.
Aamuinen linnunlaulu postilaatikolle kävellessä kyllä virkistää mieltä.
saattaa olla cervelon ulkoilutuskeliä tälle keväälle ekaa kertaa la/su .. kunhan löytyy reittiä siirtymään isontien laitaan :D
http://i8.aijaa.com/m/00682/14355959.jpg
OT: En tiedä missä noin hyvää säätä löytyy. Uudellemaalle on luvassa sadetta eri muodoissa la aamupäiväksi, joten tiet lienevät märkiä loppupäivän. Su ei taida olla kovin paljon parempi.
:rolleyes:Ei se mittään, aina jotain harrastusta keksii. Esimerkiksi Väänteenjoki näytti aamulla siltä että kohta melotaan. Ja samaan aikaan järvi näyttää siltä että vielä luistellaan:).
Eläimistöön liittyen. Pönttövarauksen tehneiden sinitiaisten suhtautuminen reviirille tepastelleeseen
fasaanikukkoon. Fasu tuli napsimaan pudonneita siemeniä viereisen pihlajan alle (sinisten reviiriä).
Että voi pientä eläintä kyrsiä raskaasti, molemmat "huutavat pää sinisenä" tunkelijalle, joka on
liian iso fyysiseen kontaktiin. Kukkohan ei juuri hätkähtänyt, mitä nyt laiskasti mulkoili hermostuneesti
poukkoilevia ja metelöiviä pikkuotuksia.
Noi on ennusteita! ja varmaan jokainen täällä tietää miten hyvin ne paikkansa pitää. Toi Forecan sääennuste muuttuu saman(kin) päivän aikana monta kertaa.
Just oli myös iltasanomien etusivulla otsikko jutusta "katso mihin aikaan meteorologit lomailevat" :D mitä hienommat tietokoneet sun muut niin sitä huonommin on noi sääennusteet paikkansa pitäneet.
Paras keino on vaan aamulla katsoa ikkunasta ulos ja lämpömittaria. Nastarenkaita tarvitaan vielä niin pyörässä kuin autoissakin.
Tytär voitti salibändyssä aluemestaruus kultaa :D
Kemin Prisman pyöräparkissa ollut fättäri. Lumiketjut renkaissa:)
Harmillisesti puhelimet kotterossa aterialla ja palatessa laite oli häipynyt.
Löysin tänään autolla ajellessa mahtavan mäen. Kahjot espanjalaiset ovat vetäneet tänä kesänä asfaltin vuoren laelle, jossa on pelkkä tekoallas. 6% keskijyrkkyys ja maksimit 17%. Pituuttakin 6km. Tosi kapea tie, jossa 30km/h rajoitus autoille ja maisemat kohdillaan.
Auto saa tänään alleen kesänakit. Talvi ohi. YES!
^ Eikös tuon hihkaisu perinteisesti tarkoita sitä että viikon sisällä on lunta maassa ja pakkasta pari astetta?
Mut sai hyvälle tuulelle se kun huomasin ajaneeni viime viikolla viiteryhmäni pisimmän lenkin - vain 0,1 km erolla. Tai oikeastaan ajatus siitä että ihmiset ovat onneksi niin erilaisia että joku toinen voisi tuntea hetken voittajan riemua tai ainakin pientä tyydytystä siitä että välttyi karvaalta tappiolta.
PS Se toiseksi jäänyt kuski oli tosin saanut tililleen kolmisen tuhatta nousumetriäkin...
Aamulehden jutut saa hyvälle mielelle.
"Omä kämppä on arvokas jos siellä viihtyy ja on onnellinen" - KYLLÄ. Ja jos joku "kaveri" arvostelee asuntoa "typeräksi ja alkeelliseksi" niin oma oli häpeä ja harmi.
Juttu siittä 50-vuotiaasta "pyöräilyyn hurahtaneesta" miehestä jolla maksimilenkki 130km hampaita kiristellen ja rajat löytyi 10t km vuosikilsoilla. No tottakai siitä tulee mielle että hyvä minä :D
Tänään oli juttu nukkekotiharrastelijasta, ja kuvia siitä nukketalosta. Anteeksi, mutta aika kökköjä huoneita ja kalusteita. Ja tästäkin tuli tunne että on mulla hiano nukketalo :D
Kyllä omiakin juttuja ja tekemisiä saa - ja pitää- arvostaa.
Vielä ei ole pitkä kokemus tuosta touhusta mutta tuntuu että vaikka ajaisi 80K vauhtia itse vaunu perässä 60K alueella niin jengillä on pakottava tarve ohi... Tai jos 80K alueella ajaa 85K cruisella, sama homma. Ja joo, ei ole tapana ylämäissäkään antaa vauhdin tippua yhtään eli sekään ei ole syynä että ohi pitäs päästä heti eikä kohta.
^ tässä oli ihan pointsina se että asiasta oli ISO koko aukeaman juttu Valkeakosken Sanomissa, ja puolen sivun juttu Aamulehdessä, ja lähinnä toimittajan ylisanat "sunnuntaipyöräilijää huimaa moiset lukemat" :D kyllä ne suakin naurattaisi jos lukisit jutun.
Jos olet seuraillu mun postauksia, olen kyllä tsempannut vaikkapa " ajoin ekan sataseni"- fillaristeja täällä :) Mutta kyllä iskäkin naureskeli että äiteekin ajaa ton 5000km kesässä.
Noi "omat tekemiset" oli ensisijaisesti sitä nukketaloa, ajamiset oli nuorempana ja en mä enää ajamisiani kummoisina pidä, kunhan vähän ulkoilen. Sympatiaa tuolle "tuhansien miehelle" tuli jutun siitä osasta että valokuvaus vie nyt aikaa pyöräilyltä...
Mutta eikö ole ihan kiva että minullekin tulee hyvä mieli jostain - huomenna alkaa työt ja asiat on toisin.
http://www.aamulehti.fi/kotimaa/nain...situs-24364674
Jos se on tää niin ihan asiallinen juttu. Kaverihan on Velogi, jonka videoita ainakin itse katselen ihan mielelläni. Ja väitän että aika monelle sunnuntaipyöräilijälle nuo kilsat riittää. Ja jos malttoi jutun lukea loppuun, niin vilahti siellä Vätternrundankin, joka on aika kelpo matka se (näin sunnuntaimiinus -pyöräilijän silmin).
Toivottavasti linkki aukeaa niin kukin pääsee itse arvioimaan.
^
Juu, Velogin videoblogipostauksista tulee hyvälle tuulelle. Miehellä on mukavan positiivinen asenne ja videoiden teossa nähty kohtuullisesti vaivaa. Ovat vieläpä tyylillisesti yhtenäisiä.
Vätternrundanin ohella jutussa muuten mainitaan ensi kesän Rynkeby-pyöräily Pariisiin. Ilmankos Velogi pyöri GoExpossa Rynkeby-asusteissa.
Toimittajahan oli täysin oikeassa. Sunnuntaipyöräilijä ajaa kesässä viisi kertaa kiskalle jätskille ja kilometrejä tulee max 10 km per reissu. Useamman tuhannen kilometrin vuotuiset kilometrit ovat täysin käsittämättömiä fillarointia harrastamattomalle. Tiedän useamman sporttisen juoksua/pallopelejä/jne. harrastavan kaverin, jotka ihmettelevät 4000-5000km vuotuisia kilometrejä. Kun ei ole itsellä kosketuspohjaa lajiin, niin harrastajien tuhannet kilometrit kuulostavat näidenkin korviin kovilta, saati sitten täysin täysin liikuntaa harrastamattoman.
Vähitellen koheneva vointi, kuume taitaa olla selätetty, eikä nieleminen satu.
Eräs tuttavapiirin "aktiivinen pyöräilijä" kertoi polkevansa vuodessa lähes 500km, johon seurueen "sunnuntaipyöräilijät" ilmaisivat välittömän ihailunsa. En kehdannut nolata kaveria kertomalla, että kesäisin poljen välillä viikossa lähes 500km...
Aiemmin itsekin lähdin lenkille, jonka pituus oli jossain 5-10km välillä, mutta nykyisin lyhyin saunalenkki on 25km. Suhtautuminen asioihin ja tässä tapauksessa matkaan muuttuu.
Hyvälle tuulelle sai tänään se, että kahden työkaverin ollessa saikulla, yhden jossain näyttökoevalvonnassa ja yhden vapaalla tavoittamattomissa hoitelen kolmea ryhmää oppilaita samalla kertaa. Nyt voisivat päälliköt tulla katsomaan, kun työsali on ääriään myöten täynnä :D
No, meidän isä ei pyöräile, mutta kommentoi heti että "äiteekin ajaa 4000-5000km kesässä" ja äitee 76-v ei ole mikään pyöräilyyn hurahtanu, mutta ajelee kesäkaudella joka päivä 20km x2 ja tekee siinä välissä pihatöitä siellä 20km päässä olevassa kesäpaikassa.
Ite luen itseni kans "sunnuntaipyöräilijäksi", vai mikä mä sitten oon mutta en mikään aktiivipyöräilijä ainakaan. Enkä pyöräilyyn "hurahtanu".
Tulipa tästäkin taas kaamee haloo. Voi vitsit sentään.
Hyvä! mun työviikko osuu pääsiäisviikolle ja koska en saa tehdä pyhäpäiviä, siinä on vähempi työpäiviä. Tällä kertaa olen vain iloinen, kun töihin meno(kin) jännittää niin pirusti niin on vähempi jännitettävää. Toivottavasti pääsiäisenä on mukavia...kuvauskelejä.
"Henri Karvinen jätti lukion väliin, työskenteli 10 vuotta rakennuksilla ja pääsi lääkikseen – Nyt hän kertoo, mikä oli onnistumisen salaisuus"
http://www.hs.fi/elama/art-2000005147853.html
Ihailtavaa sinnikkyyttä nuorelta mieheltä, itsellänihän toki olisi motivaatio loppunut heti alkumetreillä.
Naapurin vanhempi rouva esitteli 80-luvun Terässiipi mummopyöräänsä. Kertoi, että pyöräkauppias oli aikoinaan neuvonut etujarrun käytöstä: "tähän elä sitten koske!" Eikä olekaan kuulemma tähän päivään mennessä kertaakaan käytetty.
Kevään saapuminen sisällekin. Talvilevossa ollut liskoeläin heräsi tänään:)
Rouvan taimistot valtaavat taas kaikki ikkunalaudat...
”Käytin pääsykoekirjojen opiskelemiseen ja tehtävien harjoittelemiseen noin kaksituhatta tuntia. Pidin opiskelutunneista päiväkirjaa. Kävin viisi kertaa pyrkimässä yliopistoon”, Karvinen, 28, kertoo.
Mä luin psykologian kirjan ( koska oli eri kun lukiossa, muut aineet lukioaineita) 2 kertaa rannalla ja pääsin lääkikseen. Jos en olisi päässyt, se olisi ollu merkki etten kelpaa enkä olisi yrittänyt toista kertaa.
No, oikeesti lääkikseen oli helpoin päästä; valintakokeet tyssäsi fysioterapeutiksi, taiteen ja viestinnän oppilaitokseen, journalistiikkaan, ja musiikkiterapiaan. Fys terapian kokeista tuli palautetta etten ollut tarpeeksi urheilullinen ( olin just voittanut SM-tempon).
Nyt jos pitäisi valita, menisin jonnekin käytännölliseen ja autopuolelle. Silloin 18-vuotiaana olin liian arka ja hentoinen esimerkiksi ammattikouluun.
Joten mennään sinne minne päästään, ja tämä oli täysin järkivalinta.
tarkennus: jos joku nyt kuitenkin lukee tätä väärällä tavalla, tarkoitus oli toinen. Lääkikseen oli ehkä helppo päästä, mutta opiskelu oli ainakin minulle ihan järjettömän vaikeeta, olin lopettaa monta kertaa mutta Peltokallion Pekka aina kannusti että jatkan nyt vaan. Järkeilin itsekin että joku ammatti on hyvä olla. Kun kuitenkin päädyin työttömäksi, yritin toisaalle opiskelemaan mutta en päässyt.
:D jees, olen päässy tavoitepainooni, vähän alle 52kg. Alle 50-kiloisena en jaksa ajaa, mutta tämä on juuri hyvä tämä 52.
Ja töistäkin pääsin lähteen mukavasti, rouva oli puhuvinaan puhelimeen niin ei tarttenu sanoo sitä hei! lähteissäni. Mä sanoin kyllä hei!
Tämä oli minunkin mielestäni mukava lukea. Koko juttu oli aika hyvä, kasvatuspsykolologian professori Kirsi Lonka (muistaakseni aikoinaan jollakin hänen yleisluonteisella luoennollaankin tuli käytyä) kirjoitti hyvin vielä siitä tosiasiasta että ihmiset kypsyy eri aikaan. Omaa hyvää tuulta tässä kohtaa vain himmensi se, että koko ajan suuntaus on siihen jotta yo-papereilla mennään sisään ja pääsykokeet heitetään sikseen. Näinhän sitä varmistetaan se, että jos et ole teinarina riittävän kypsä akateemiselle uralle/opintoihin niin se on sitten siinä.
Miesväestön keittiösetti. Rouvan ja tyttären ollessa muualla minä, pojanjolpero
ja "muchos cojones" hamsteri. Minä juon ja syön, nuo syövät-pinjansiemeniä:)
Tällä saadaan rakennettua luottamusta hajueläimen pieneen mieleen.
Ärtyisä pikkujyrsijä jopa antoi rapsutella mahapuolta hyvinkin leppoisasti.
Herääminen aamuun, ajatus siitä että tänään on lauantai ja lenkkipäivä, sitten sen muistaminen että siellä saattaa olla kesärenkailla paikoin hiukan liukasta ja sitten se vaivattomuus jolla tuli päätös antaa fillarin levätä sunnuntaihin. Hienoa huomata ettei pyöräilystä ole tullut niin kaameaa pakkotoimintaa kuin olen joskus saattanut pelätä!
Ja onhan se hienoa että on jo huhtikuu. Kevät on kevät vaikka miltä näyttäisi kun ikkunasta katsoo.
Transitionin video. Oisko ollu piikki e-bike teollisuudelle :)
https://vimeo.com/210686911
Sent from my iPhone using Tapatalk
Tuosta herää kysymys, miksi sähköpyörät ovat trendikkäitä ja ok, mutta polttomoottoriavustus on typerää ja mahdotonta. Kyllä nelitahtikoneesta saa melko vähäpäästoisen ja hiljaisen.
Sähkö on täysin päästötöntä :D