Printable View
Ittellä "uudet" Twin_Skin Racet. Jäykkyys 72 kiloiselle 68-84 asteikolla. Pidon suhteen ei ongelmia. Ja kyllä, ne 13 vuotta vanhat voideltavat luistavat paremmin. Ongelmakeleillä skinit toimivat siinä missä voideltavat jäätyvät tai lipsuvat.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti tikola
Alppihiihdossa se voi olla tuplat ja maastohiihdossa se kovan vauhdin vaihe on vain hetki. Lisäksi kaluston painossa ja voimissa on kertaluokan ero.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti F. Kotlerburg
Sent from my iPhone using Tapatalk
Monikohan harrastaja uskaltaa alppisuksilla MC:n syöksylaskuvauhteihin :rolleyes:
En minä, mutta hiihtosuksilla olen GPS:n mukaan yli kuuttakymppiä mennyt ja silloin ajatus oli, että jos tästä lähtee niin se on sitten sairaala seuraava osoite. Liippalatu jossa sukset hakkasivat ladun reunasta toiseen. Ei ollut miellyttävä kokemus. Hyvällä lumikelillä ei ollenkaan niin paha kokemus, mutta vaatii aika vauhdikkaan laskun.
^no niin mitä väliä sitten jos side irtoaa tuossa kohtaa. Typerää tuomita sidejärjestelmä huonommaksi sen takia. Tuurilla se pelastaa jalasta nivelsiteitä, vaikka riski ei ole sama kuin alppihiihdossa.
Kaveri kutsui 5v sitten skimbaamaan, katoin nyt trackit ja reilu 40kmh oli keskimäärin. Tutkaan oon joskus aikuisteininä vetänyt 80+ ja kova vauhti oli.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti F. Kotlerburg
En oo Uskon luikkareita voidellut vielä kertaakaan :D .. ei ole uskaltanut, jos vaikka huonontuu mutta ehkä voisi harjata? :) .. joku 500 km ehkä mennyt. En ole aikuisiällä pertsaa hiihtänyt juurikaan lukuunottamatta "erähiihtelyjä" meren- ja mökkijäillä ja metsissä, ei taida olla oikein toimivia suksia vauhdikkaampaan menoon. Peruskouluaikaan olin jopa koulujen välisissä kisoissa mutta siellä oli kyllä jotain urheilijoita.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Opulus
Oikeasti perustan kantani hiihtosuunnistukseen. Siellä tulee aika kovia vääntöjä ja kolinaa sukseen. Suksi (ja sauva) on katkennut minultakin siellä muutaman kerran. Nivelside ei ole koskaan vielä ollut lähelläkään. Yhdellä suksella metsästä pois tulevia NIS levyllisiä näkee lähes joka kerran. On turvallisuussyistä hyvä, että side irtoaa kovassa väännössä. Planica ja minun hiihtosuunnistuskokemukset kielivät siitä, että se irtoamiseen tarvittava voima on liian vähäinen - tai ainakaan se ei ole lähelläkään sitä nivelsiteen rikkoutumista.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti F. Kotlerburg
Eli ruuviton sidekiinnitys on tietyissä käyttötarpeissa selvä heikennys ruuvilliseen kiinnitykseen. Planicassakin useamman kisa meni pilalle ainakin osin sen siteen hajoamisen takia. Ruuvin korkkaaminen hiihtosuksesta on minusta ihan riittävä nivelsideturva tai ainakin itsellä sekä nivelsiteet että ruuvit ovat toistaiseksi molemmat kestäneet ihan hyvin.
Huonommaksi oikeasti tuomitsen vain monon kiinnityksen siteeseen. Pilotin kaksi rautaa on kyllä todella tanakka ja hyvä sidejärjestelmä luisteluhiihtoon. Sitä parempaa kiinnitysjärjestemää en ole vielä nähnyt. Muutenhan nämä sidejärjestelmät ovat vain erilaisia ja kukin on aiemmin valinnut mieleisensä - nyt jatkossa vain sen ainoan joka on tarjolla.
Entiö mulla on tasan yhet siteet irronnu ja ne oli ruuvattavat. Ei se sukset ydin ole kovinkaan jämäkkää materiaalia. Korkkaa heleposti
Niin ootko siellä hiihtosuunnistaessa pannuttanu samoista vauhdeista kun tuolla Planicassa pannutettiin? Et vielä vastannut siihen.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti tikola
nnn siteitä saa ruuvattavaa mallia. Ja luultavasti kovimpaa silti saa kiinni kun valitsee kiskossa liikuteltavan mallin ja sopivan kohdan löytymisen jälkeen liimaa sen paikalleen kiinni kiskoon/alustaan. Toki pilotin tuplaraudan kaltaista monon kiinnitystä siteeseen ei saa aikaan, aika helppoisen oloisia nuo on siihen verrattuna. Silti eniten jäin kaipaamaan sitä miten nopeasti ja varmasti sain suksen irti ja varsinkin takaisin jalkaan kun kisassa pitää joku mäki kiivetä sukset kädessä ylös. Mutta se ehkä on vaan sitä etten ole niin sinut vielä näiden kanssa.
joistain turnamic siteistä on kuulemma irronnut suksia sprinttien erissä kun kaveri on sauvalla tökännyt sitä kierrettävää namiskaa.
hisuissa pahin oma haaveri toistaiseksi on kun aikoinaan tiirismaalta jotain kapeaa uraa laskiessa kaaduin ja löin pääni niin että toinen silmä turposi umpeen. Ihan sama mitkä siteet olis ollu suksissa. Reikäpää sai reiän päähän. Vauhtia ei kyllä hisuissa ole minulla ikinä edes sitä mitä normi hiihtolenkillä laskuissa, kun ne baanat kun on hilppasen eri tyyppisiä. Tilannenopeutta kylläkin on suksiketteryyteen nähden ihan liikaa, joten joka startissa tuppaa jossain vaiheessa sukset menemään eri puolelta puuta ja sitten mennään. Minun hisu ei ole hiihtoa, se on rimpuilua sukset jalassa.
No en, mutta ihan reippaista vauhdeista kyllä. Siellä tulee vääntöjä normihiihtoon ihan eri tapaan, eikä sitä voi oikein verrata mikä on missäkin tapahtumassa vaikuttanut voima. Siellä vääntö on enemmän juuri tuota Jaggen kertomaa mallia - mies ja sukset menevät metsässä eri suuntiin ja siitä syntyy kaikenlaista.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti F. Kotlerburg
Jos sen oman näkemyksen tiivistäisi. Ruuviton kiinnitys on selvästi heikompi kuin ruuvillinen ja moni asia kielii sen puolesta, että se on ainakin ajoittain vähän turhan heikko. Mukaan lukien se määrä monetko niita Planicassa irtosi. Tuommoista määrää arvokisoissa särkyneitä suksia en ihan heti muista. Laduilla on varmasti osuutensa asiaan, mutta niin on myös sidejärjestelmällä. Eihän tämä tavan hiihtäjää koske, eikä normilenkkeilyssä siteitä irtoa alvariinsa, mutta olihan se ihan silminnähtävää, että kaluston hajoamisia Planicassa sattui paljon, eikä se nyt ole mikään kehitysaskel entiseen - pikemminkin jonkinlaista taantumista.
Turvajärjestelmä siteen irtoaminen on, mutta nyt se turvaraja on kyllä kohtuullisen alhalla, eikä se todellakaan näytä olevan mikään hallittu ja suunniteltu turvaraja vaan enemmän satunnainen, joita sattuu siten kun sattuu kovissa väännöissä. Alppisuksen ruuvisäätöisen turvajärjestelmään tätä on turha verrata - se on ihan siteen suunnittelussa siihen kehitetty. Voi toki olla, että tämäkin on suunnittelupöydällä mietitty, mutta kyllä se aika hallitsemattomalta ilmiöltä näyttää.
Turnamic-siteisiin saa nykyään myös mallia jossa on extra-lukitus: https://www.haijaa.fi/fischer-wc-ska...9/#descriptionLainaus:
Alkujaan tämän lähetti Jagge_
Tarpeeseen kai tuo lisäys on tehty.
NIS-siteet kun tulivat, niin olin kotimaisella suksivalmistajalla töissä. Testasin ja kehitin NIS-levyjen liimausta sukseen. En nyt muista tarkkaan mitkä Rottefellan speksit olivat, mutta side on suunniteltu siten, että se korkkaa NIS-levystä kun tietty voima ylitetään. Olisiko ollut noin 130kg...omissa suksissa ainakin ihan toivottava ominaisuus.
Muistatko että irtoaako se NIS levyä vaurioittamatta?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Jeesu
Pääosin irtoaa suht nätisti siitä, mutta oli kyllä tapauksia, että NIS-levyn reunat taipuivat käyttökelvottomiksi. Ja sitten pannuttaessa toi voima tulee aina erilailla kuin labrassa hydrauliikalla nykimällä.
Erinomaista lisätietoa - 130kg on varmaan aika lähellä sitä millä ruuvikin lähtee irti - tai ainakin samoilla hehtaareilla. Nythän side erkanee NIS levystä ainakin jonkin verran tuota rajaa vähemmällä. Tutkin joskus NIS levyn irrotusta - luovutin. Niin hyvät liimat olet kehittänyt, että kutteri taitaa olla se vähiten huono konsti.
Yllätyin eilen kun voide jäätyi 1h45m jälkeen, sitä ennen ei mitään ongelmaa. Laitoin rexin violettia ja iltapäivällä kun lähdin oli -1 - -2.
Ei tuosta selviä oliko käytössä violetti purkki vai liisteri. Yleensä voide jäätyy vanhalla lumella hitaasti ja aloitettaessa kaikki on hyvin, mutta pikku hiljaa suksi alkaa lipsua ja voiteeseen tulee jäätä. Joskus tasainen ohut jäähuntu joka voi korjaantua skrapaamalla jään pois pohjasta. Keväällä kuten nyt, saattaa yöllä olla todella kylmä ja suojaisiin ja aurinkoisiin paikkoihin saattaa iltapäivällä tulla todella märkää kosteaa lunta. Tuollaisesta paikasta kun hiihtää varjoiseen kylmään kohtaan saattaa voide jäätyä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Thug
Veikkaan että lumi oli todella kylmää iltapäivällä ja voide liian pehmeää. Liisterin jäätymisen auttaa jos pistää hydrex:iä liisterin päälle. Itsellä vanhaa hydrexiä varastossa, mutta näyttää olevan markkinoilla Hydrex 2 joka lienee korvaava tuote ja näyttää maksavan silkkitilkkuja. Kuntoilijalle varmaan kustannustehokkaampaa pistää violetin liisterin päälle jotain kylmän kelin fluoripurkkia.
Nihkeällä pakkaskelillä itse tykkään hiihtää suksella jolla joutuu kaikki mäet tamppaamaan luistelubaanan irtolumella ja vuorohiihto ei onnistu mäkien latu-uralla.
Oli purkkia. Mietein kyllä jos olisi laittanut hieman sinistäkin purkkia kun on ollut niitä kylmiä öitä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti lai
Eilen oli toimiva yhdistelmä vanhan violetin pro gripin päällä kylmään sukseen laittettu 2* kerrosta REX vihreää purkkia. välttävä luisto ja pito. Auringon sulattamissa liippakohdissa kulki erinomaisesti.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Thug
Terve.
Osaakos joku kertoa, mikä on perusperiaate pitovoitelun pinnoittamiseen? Jäätymiseen, roskaantumiseen ja lumen pakkautumisenhan takia sitä tehdään, eikö?
Milloin on syytä pinnoittaa kovalla ja milloin pehmeällä purkilla? Nyt on tiedossa vissiin lämmintä keliä ja uutta lunta / räntää / vettä, kuulostaa voitelun kannalta haastavalta... Liisteri pohjaan siis, mites vaan se pinnoittaminen.
Minä sanoisin, että aina se ei ole pinnoittamisesta vaan usein kyse on kovan voiteen pehmentämisestä. Eli omat prosessit ovat on:
1) KOvan voiteen pehmentäminen, kun se keli vaatii jäätymisen tms. takia kovaa voidetta, mutta se ei anna ihan tarpeeksi pitoa. Silloin laitan alle kerroksen pehmeämpää ja päälle kovempaa. Esimerkkinä sinisen rexin keli - usein laitan yhden siivun vaalensinistä -1-3 pehmeämpää sinistä ja päälle sitten normi -2-8 sininen tms. Tällä haen pikkuisen tarttuvampaa sinistä, eli käytännössä koetan vähän pehmentää voitelua ihan yhden purkin voitelusta. Perus pakkaskelit yhdeksän kertaa kymmenestä menen jollain tuollaisella, eli se blue special 1-3 on itselle sellainen peruspurkki kaikkien pakkaskelien voiteeksi, jos nyt ei sinne kymmeneen pakkasasteeseen mennä, jolloin on aika sama mikä purkki siellä on, kunhan se on hehtaareille oikea.
2) Pinnoittamisajatusta teen lähinnä liistereiden kanssa, eli kun pito vaatii liisteriä, mutta lumen pinnassa on jotain joka jäädyttää liisterin laitan kylmän liisterin päälle purkkia. Se lienee lähinnä pinnoittamista. Eli liisterivoitelu - sukset ulos ja jonkun ajan päästä jotain passelia purkkia päälle. Tämähän on sellainen rapeiden kevätkelien perushomma, jos taivaalta jotain sattuu satamaan.
3) Pehmeällä pinnoitan toidella harvoin. Eli sehän vaatisi ehkä keliä, jossa se pehmeämpi kuluu ja alta tulee sitten kovempaa. Eli teoriassa jos ilma on kylmenemään päin, jotain tälläista voisi tehdä, mutta itse teen sitä erittäin harvoin, eli kyllä se on liki aina kun pehmeämpää peitän kovemmalla.
Laittaisitko nappipuuron luistonauhan (optiwax uhf) alle vai päälle?
Ymmärsin hnakken kysymyksen siten, että kovemmalla pinnotetaan joo, mutta miten kovalla millloinkin. Enkä osaa vastata.
No sehän riippuu lämpömittarista ja lumesta, eli ei sihen pinnoittamisen määrään tai voidevalintaan voi mitään kovin täsmällistä sanoa. Ja vaikka sanoisi, niin kokeiltavahan se käytännössä on, mistä se passeli kombinaatio löytyyLainaus:
Alkujaan tämän lähetti Jagge_
Olen aina laittanut pehmeämmän pintaan jotain, joka ei oikein sellaisenaan ihan pidä tarpeksi kyseisessä kelissä. Kun ei hiihdä kilpaa, niin ei ole tullut mietitittyä ajaisiko aisian joku kovempi purkki, joka ehkä luistaisi paremmin.
Pehmeää kovan päälle tulee laitettua joksus, kun on riskinä roskien tarttuminen. Laitan koko pitoalueeseen kovempaa pitoa ja päälle vain voidepesän syvimpään kohtaan pehmeämpää lisäpidoksi. Ajatuksena että roskat ei niin tarttuisi pitoalueen etuosaan jossa ne kahnaa vastaan, mutta siellä olisi jotain joka edes vähän toisi pitoa ettei pito olisi pelkän lyhyen keskiosan voiteen varassa. Voi olla että väärin voideltu ja pitäisi ennemmin laittaa kovempi päälle ja jotain vielä pehmeämpää alle. Mutta vähän samalla idealla hiihtelin viime viikon pakkaskelit, zerot joissa pelkästään pesän syvänteessä (jossa roskat ei niin haittaa) lyhyesti pitävää purkkipitoa, muuten pitoalue pakksella mitenkuten pitävää zeropintaa. Ainakin oli helppo voitelu, vaaksan matkalle yhtä purkkia, peukalolla pyyhjäisy ja ladulle, eikä roskat häirinneet vaikka niitä tarttui.
Tänään +5, kastepiste -1, suhteellinen kosteus 80%. Alla Rossignol S3 valkopohjat. Eli pitäisi olla kelin sukset, mutta ei luistanut. Latupohja suht pehmeä.
Kelivoide Rex HF +5 - -2 nesteluisto.
Vinkkejä?
Sent from my 2201123G using Tapatalk
Ois pitäny verrata normisuksiin luistiko paremmin. Eikait huonolla kelillä saa mitää luostamaan hyvin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti k2x80w
Madshus Redline F2 suksiin vaihtui ja ne toimi yllättäen paremmin. Rexin sininen rcf pohjassa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti hcf
F2 toimii pikkupakkasella kovalla alustalla täydellisesti.
Sent from my 2201123G using Tapatalk
^Justjust on tää joskus niin outoa. Mullaki yhen oikeat pakkaskelin tallisukset ja parhaan luiston niille oon saanu nollan tienoilla. Ei pitäs profiili eikä kuvio olla niille keleille.
Talvilomalla ylämäkeä vitikelillä kuokkiessa huomasin, että toisella kantilla suksi luisti reilusti paremmin kuin toisella. Siis merkitsi kumpaan jalkaan laittaa kumman suksen. Epäselväksi jäi onko toisissa kanteissa vikaa (en päällisin puolin mitään eroa huomaa), vai voiko jonkun kiertojäykkyysongeman takia painealueet olla eri kanteilla erilaiset, vai olinko vaan huomaamattani hiihtänyt voiteet loppuun toisesta syrjästä (todennäköisin selitys). Sellaiset kapulat olisikin varsin kätevät, jotka toisella kantilla olisivat vesikelin ja toisella pakkaskelin tykkipari :)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti hcf
Käsikuviointilaite kiinnostaisi mutta vaatiiko homma toimiakseen aina kuumavoitelun ?
Nyt kun on tottunut nestevoiteiden helppouteen niin ei kuumavoitelu oikein enää innosta.
Ei vaadi.
Käsikuvio tehdään vasta pintavoitelun jälkeen...esim, tuo nestevoide.
Kuvioinnin jälkeen voi halutessaan antaa vielä vähän nylonia tai sitten jättää siihen.
Käsikuviota ei saa helposti pois pohjasta ilman kuumavoitelua. Tietysti jos käyttää samaa kuviota kelistä riippumatta, mutta käsikuvioinnin idea vähän häviää siinä.
Hyvä kuulla että tämä ei ehkä olekaan täysin huuhaametodi. Olen nimittäin lorauttanut tuota pieneen sumutepulloon (joku tyhjentynyt 100ml haavadesifiointiputeli) josta pumpata sumuttelen sitä suoraan sukseen ja korkilla levittelen ikään kuin spayvoidetta. Ajatuksena kiinnittää kylmänä hangattua kuumavahapalikkaa tai jotain pikaluistoa joka ei itsekseen oikein tahdo kovettua. Suoraan siitä peltiputelista annostelu on aika ikävää.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Plus
Olin jo unohtanut kuinka hyvä tuo Rex:in violetti power grip on pitovoiteena. Illalla tai aamulla ajettu pakkasluminen latu, joka lievästi liippaantuu iltapäivällä. Aurinkoisimmat mäet menee jo iltapäivällä sohjoksi, mutta todella hyvin toimiva pitovoide näille keleille.
Tuossa joku aika sitten tutkiessani tyhjiä Vauhdin neste sutipulloja huomasin niistä liuotinaineden haihtuneen, mutta putelin seinämiin oli jäänyt kuivunutta fluorivoidetta. Puutikulla/vanhalla hammasharjalla kopistelin jauheeksi muuttuneen aineen pullon pojalle ja siitä edelleen ripottelin suksien pohjaan. Sekaan laitoin saman merkin nestemäistä voidetta ikäänkuin nappipuuroksi. Monet kerrat tuolla reseptillä sai sukset luistamaan. Tahtoo sanoa, ettei tyhjäksi jääneitä pulloja kannata noin vaan heitää roskiin.
Kauden aloitukset paikallisella säilölumiladulla. Roskaa ja ja kaarnaaa laduilla. Toisissa kohdissa pertsan latu liipalla ja muutama nousu jauhautunutta irtolunta. Hyvä pitovoitelu on ollut Rex:in powergrip. Toisessa parissa suksessa sinisen liisterin päälle parkkipaikalla korkitettu violetti powergrip. On toiminut hyvin pikkupakkasilla. toisessa purkkisuksessa sininen powergrip ja näillä pakkasilla hyvä pito ja luisto.
Mites se tuo kastepiste vaikuttaa luistoon. Meinaako se että jos on reilusti miinuksella niin on kuivaa?
Kastepiste on sama asia kuin lämpötila+suhteellinen kosteus yhdessä. Sen kuivempaa on mitä matalampi kastepiste on.
Meillä IV alalla sitä seurataan paljon ja se on tärkeä tieto jäähdytysprosesseissa.