Printable View
MM:ssä en olekaan käynyt. Onko sulla omakohtaisia kokemuksia tuosta? Miten painava on? Nyt mulla on litteä liina, ei siis köysi miltä tuo näyttää, joka soljuu keveänä kyllä iloisesti pahempien mutkienkin jälkeen eikä tarttuile kiinni.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Shimaani
Jep, useat puhuvat kirkkaasta väristä syystä, että sen erottaa helposti maastossa. Toi meidän on oranssi, joka kyllä näkyy pitkälle kun alla on kontrastia antava maa. Harvassa kerrotaan että se on nimenomaisesti heijastava.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Mohkku
Eiköhän oranssikin liikenteessä näy. Ainakin paremmin kuin tavallinen ohut musta flexin naru.
Juuri vko sitten törmäsin pyörällä nuoren kanssa. Sillä oli muuten tumma asu, mutta hartialinja oli valkoinen. Ei sitä nähnyt kuin aivan loppumetreillä ennen törmäystä. Mutta joo on se ehdottomasti parempi kuin ohut musta.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Mohkku
Ajelin eilen maantielenkiltä palatessani radan vartta Pitskusta etelään. Kiinnitin huomiota peräpeilistä näkyvään lähestyvään pinkkiin pyöräilijään. Vauhtia minulla oli pikkuisen päälle 30 kun suht rauhassa myötätuulessa ajelin. Kohta tämä pyöräilijä olikin ihan peesissä. Vanhempi rouvashenkilö se siinä ajeli pinkeissä trikoissaan. Valimon jälkeen kokeilin, että pysyykö vielä perässä, jos vauhtia nostaa. Ei se enää 40-45 vauhdissa pysynyt. Pudotin vauhdin taas kolmeenkymppiin, niin eikös rouva taas heti kohta peesiin tullut. Piti jo Ilmalan mäessä taakse vilkuilla, että millä virvelillä hän on liikenteessä. Ihan legitiimiltä valkoiselta perusmalliselta naisten sähköpyörältä se näytti. Mutta perusvauhti hällä arvioisin n. 35. Saakohan noita ihan kaasukahvoilla mopovauhtisilla vai lieniköhän ilman vauhtirajoitinta ollut malli? Nauratti tilanne kyllä jostain syystä.
Ettei ollut sellainen 45 km/h kulkeva vuokrapyörä jota saa vissiin vuokrata helsingissä?
Ei se tämän mallisia ainakaan ollut:Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti harald
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006209623.html
Ihan normaalin näköiset pyörätkin sisältävät aikamoisia myllyjä.
Ei nyt kelvillä tapahtunut, mutta melkein. Tänään Pakilanmetsässä bunkkeridropin holleilla puhkaisin takarenkaan snakebiteen ja evakuoisin itseni metsästä kuntoradan varteen ja aloin vaihtamaan rengasta, kun ohi gravelilla/cyclolla pyöräillyt kaveri huikkaa: tarvitsetko apua? Olin hiukan hämilläni, eikä tarkoitukseni ollut todellakaan olla töykeä, vaikka käytökseni ehkä siltä vaikutti. Kiitin kuitenkin kysymisestä ja kiitän vielä täälläkin, että on edelleen olemassa pyöräilijöitä, jotka eivät tuijota vaan omaa napaansa vaan ovat valmiita auttamaan jos avun tarvetta on [emoji846] Itse selvisin sisurin allelaitosta omin avuin tällä kertaa.
Lähetetty minun YAL-L41 laitteesta Tapatalkilla
Olipas mukava tänään päästellä maantiepyörällä koko matkaltaan vasta uusittua kelviä Myllykyläntie+Maisalantie. Vimpan päälle oli putsattu sepelistäkin. Kyllä kelpasi myötätuulessa. Tuusulalle kiitos! Vai pitääkö Vantaatakin kiittää Myllykyläntien alkupätkästä??
Olipas mukava, kun Helenin ja Vilhovuorenkadun jatkeen työmaan välinen pyörätien pätkä oli taas avattu. Tai en tiedä, milloin sen oli avattu, mutta tänä aamuna huomasin asian. Pääsee näppärästi ohittamaan parit valoristeykset ja jatkossa tuon työmaan aiheuttaman risteyssotkun Sörnäisten rantatiellä.
Pakko nostaa tämäkin aihe ylös.
Tulin just juoksulenkiltä. Juoksin tyhjällä kelvillä varjossa vasenta laitaa. Edestäpäin lähestyy pyörä samaa reunaa ja päätän vaihtaa oikeaan reunaan. Ennen mooviani kurkkaan taakseni ja huomaan, että sieltä on tulossa maantiepyörä. Ehdin hyvin tehdä siirtoni ja menen aivan oikeaan reunaan.
Minua ohittaessa tämä vanhempi herrasmies sanoo: "Kiitos kun katsoit."
Positiivisesta palautteesta tulee aina hyvä fiilis tuli vaikka tein vain niinkuin pitikin. Harmi vaan, että en tajunnut huikata takaisin, että pyöräilijänä itsekin ymmärrän täysin tilanteen.
Lähetetty minun XQ-BC52 laitteesta Tapatalkilla
Ajelin kevyen liikenteen väylää ja eteen kurvasi vuokrapotkulaudalla tyylikäs ”herrasmies” tummissa suorissa housuissaan. Äijä tuli ajoradan yli toiselta puolelta tietä takavasemmalta ja kiilasi eteen ja mölisi jotain mistä en saanut selvää.
No ei siinä mitään mistä ei olisi tiukalla jarruttamisella ja väistöllä selvitty, zen takaisin ja vauhtia pois sillä ajatuksella että otetaan lautaukkoon etäisyyttä, meno oli sen näköistä että varoetäisyys olisi paikallaan, mieluiten muutama sata kilometriä, mutta oli pakko tyytyä muutamaan kymmeneen.
Ajelimme peräkkäin pätkän matkaa kunnes se tapahtui, lautailija ylitti tietä jossa on keskikoroke. Vauhtia se minkä nuo paskat kulkee koska jarru se on vauhdin surma. Keskikorokkeen kohdalla ilmeisesti jonkinmoinen epäonnistunut kevennysyritys, lauta jäi keskikorokkeen reunakivetykseen ja äijä lensi kuin teräsmies eikä laskeutuminen tapahtunut jaloilleen.
Sweet.
^ Sillä varauksella että sähkölautailijan vahingot jäivät vähäisiksi eikä naarmuja ja mustelmia pahempia vammoja syntynyt, en osaa pitää pientä vahingoniloa kovin tuomittavana.
Oma ihana hetki oli tänään kun päätielle kääntymistä odottanut keskelle kelviä pysähtynyt autoilija peruutti lähestyvät fillaristit nähtyään reilusti ja viipymättä.
Mä en edes silloin, jos olisi kolmen tonnin bossin puku mennyt kierrätykseen. Ja ne tonnin stiflat.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Firlefanz
Juu en jäänyt kyselemään vointia mahdollisesti piriä, lääkkeitä ja viinaa täynnä oleva kanttihousulta. En myöskään silitä vesikauhuisia koiria. Möykästä päätellen ei ainakaan henki ollut katkolla.
Henkselit ainakin paukahti komeesti!
Toissa-aamuna ajelin seitsemältä töihin. Lähestyessäni kahden pyörätien risteystä näin nuoren kaverin ajavan kohti risteystä sähkö-fatbikellä melkoista vauhtia. Vaikutti siltä, että ajoratamme olisivat kohdanneet risteyksessä. Tulin oikealta sähköpyöräilijään nähden, mutta päätin jo jarruttaa. Samanaikaisesti vasemmalta tuleva jarrutti voimakkaasti ja ehtikin hyvin pysähtyä. Risteyksen kohdalla oli mukava nostaa peukalo pystyyn.
Eilen pitemmältä lenkiltä kotiin palatessani ja ajatus jo hieman sumeana olin kääntymässä puskan peittämässä tiukassa mutkassa oikealle. Ajatuksella, että ei tässä koskaan ole ketään vastaan tullut, valmistauduin käännökseen siirtymällä hieman vasemmalle. No, pensaan takaa oikealta, omassa kulkusuunnassaan vasemmassa reunassa, tuli vastaani keski-ikäinen rouva. Saimme kuitenkin molemmat tiukalla jarrutuksella pyörämme pysähtymään ajoissa vastakkain. Pyysin anteeksi kertoen tilanteen olevan oma vikani. Rouva hämmästyi ja kysyi, että miksi pidän tätä vikanani. "No kun olen tässä liian vasemmalla ikäänkuin sinun kaistalla". "Kyllä minäkin olin liian reunassa ja tulin varomattomasti tästä pensaan takaa!"
Tilanne päätyi hyvän jatkon toivotuksiin ja toteamuksiin, että seuraavalla kerralla osaamme ajaa tässä paremmin. Jäi hyvä mieli.
Painonappiliikennevaloissa vastaantuleva pyöräilijä jäi omalle puolelleen ja vinkkasi kädellä yli tultuani. Ajattelin, että ehkä reitistä jotain kysyttävää, mutta hän halusikin varoittaa edessäpäin olevasta öljystä tiellä.
Aivosumuissani en edes heti hahmottanut, että puhutaanko samasta suunnasta, mutta ilmeisesti juuri siinä, mistä olisin jonkin ajan päästä ajanut, sitä vuotoa oli. Eli todella ystävällistä, ja kun vielä jäi niihin kurjiin valoihinkin tuon takia odottamaan! Sateenkaaren värejä näkyi myös vaihtoehtoisella reitillä pienellä matkalla asfaltin pinnassa, eli joku ihme vuoto jollain kai on ollut siellä.