Ei!!!! (Moikkaan kyllä näille euroilijoillekin, mutta vältän keskusteluun joutumista. Epäilyttävää, keskusjohtoista porukkaa... :cool: ).Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti pirtti
Printable View
Ei!!!! (Moikkaan kyllä näille euroilijoillekin, mutta vältän keskusteluun joutumista. Epäilyttävää, keskusjohtoista porukkaa... :cool: ).Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti pirtti
Sittenhän se on vakavaa! Kyllä vastata pitää vaikka itse ei moikkaisi… tosin kypärättömille pitää vain puistella päätään.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti MacGyver
Meinasin tänään morjestaa erästä erittäin vakavasti otettavaa tiimipaidassa polkenutta herraa hienolla kulkineellaan, mutta jätin väliin lippalakin takia. Kaveri oli sitten ollut lenkillä ohuessa etulippaisessa pikkulippiksessä muuten kamojen ollessa aivan hifi-tasoa. Ei voi ymmärtää. Miten uskaltaa ajaa täysiä tuolla maanteillä ilman kypärää :eek:Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti rhubarb
Pitää kato olla hip, cool, ja rad. Perustan väitteeni sihen, että pyöräilylippiksiä saa nykyään nuorisovaatekaupoista...Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Prinsessa
:seko:Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Prinsessa
Onhan se noinkin. Tosin silti mä mieluummin istutan päässäni ei-niin-cool-pottaa, kun saan aivoruhjeen pienestä tällistä, saatikka mitä seuraa isosta tällistä :(Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti OMT
Mun on niin tehnyt mieli morottaa tuolla työmatkoillakin, mutta en oo vielä uskaltanut. Eihän kukaan morjestais takasin, kun kyseessä on cyclolla liikkeellä oleva naiskuski, jolla on vielä takapakkari arkisin käytössä :D
Sen verran paheksun kypärättömyyttä, etten morjesta ilman pottaa kulkeville. Sori vaan. Tämä äiti on vähän takakiree.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti kukavaa
Tai sitten ei ajanut täysiä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Prinsessa
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Prinsessa
Caps
Words: Tom Southam
http://www.rapha.cc/content/uploads/2385-2.jpg Health and safety is ruining the world. As anyone who ever spends more than two hours in a car with me will know, this is one of the topics that I get most bothered about. It really frustrates me how many simple things are being taken away in this weird paranoid fit of officiousness. And of late I have been mourning yet another loss – one of the most important pieces of the cyclist’s wardrobe – the cycling cap. La casquette, synonymous with decades of cycling and made timelessly cool for everyone else thanks to Wesley Snipes’ Colnago cap in ‘White Men Can’t Jump’.
It might not be apparent but the decline of the cycling cap is well underway; inevitable since pro riders lost the choice to not wear a helmet while racing. I’m not going to get too drawn into the helmet debate, as in a world where children are no longer allowed to play conkers without safety goggles I feel I am on to a losing battle.
I personally reserve the right to choose as to whether or not I wear a helmet when I can (i.e. training) the ‘you are setting a bad example’ doesn’t wash with me. I wore a helmet when I was a kid because I was brought up properly by my folks and did what I was told, even though my idols weren’t seen in dead in them.
The thing is, as I watch all my mates take to training in a plastic lid and because we have to race in them, all of a sudden the cycling cap doesn’t really have a place anymore. It’s all well and good that caps get worn to the start of races and while hanging around the sign-on. They will always have a place on the podium too, (although pay attention, if not worn properly they can give the impression that the rider is an illiterate who, while understanding that he has just ridden his bike fast doesn’t really know why he is on a stage and why all the people with cameras are looking at him).
The cycling cap needs to be actually ridden in, with purpose, to be kept alive. Despite looking so cool, it wasn’t just designed for posing. The cycling cap needs to be worn backwards at speed, with the peak turned up. Think back through the depths of your cycling memory, riders always looked so much faster with a backwards cap, it was a symbol of intent to speed. You can’t get much more aero and you could never ever look cooler than racing in towards a race finish in a backwards cap.
Dave Millar was, for a time, a great ambassador for the backwards cap. Think of his coolest wins, outsprinting Santiago Botero for a Vuelta stage win in 2001, his Tour stage win in 2002. Both scored with a backwards cap, and knowing Dave he would certainly have paid attention to that kind of detail when he woke up in the morning and decided, as he would, that he was going to win that day.
http://www.rapha.cc/content/uploads/2385-3.jpg The cycling cap also needs to be worn forwards (peak down) up long climbs and during long hot days in the saddle. Think about the king of the perfectly placed cap, Miguel Indurain. His white Banesto cap sitting there perfectly still atop his steady head, a metaphor of his infallibility. Indurain wore his cap like a crown, it had an air of regency about it, unfaltering, cool.
His mid-nineties rivals all tried to equal his cap-wearing prowess. Laurent Jalabert did great services to the forward cap and was a real threat to Miguel when he did. One look, though, at how another pretender Tony Rominger wore his, way too low at the back, sometimes slightly wonky a la C.T.C, and you see the cap was also an indicator that he never really stood a chance.
I could go on and on about great victories and timeless images in cloth caps worn forwards and backwards for hours, but I’m not trying to hark back on a nostalgia trip. I’m just pointing out my tristesse about the fact that this once great and essential part of a cyclist’s attire has been robbed of its real purpose, without which it will surely not survive. The tighter and more ridiculous rules become about when we, as riders, are forced or expected to wear helmets (even for training) will reduce the cycling cap to little more than a rag with a sponsor’s name on it.
I have two memories strongly linked with my cycling story and the cycling cap. One is the first piece of cycling kit I ever had, and my prize possession for many years; a Vetements Z cap that my dad bought me at the first ever pro race I saw, a post Tour criterium in 1990. Greg LeMond was there in his yellow jersey and his team mate Ronan Pensec won. Such an impression was left on me that I spent the rest of the summer holiday without that light blue cap leaving my head. If my love of bike racing was born there, then my cap was a token of that love from cycle racing to me.
My second is much more recent, riding for Amore E Vita in my first Pro races, I remember the little touches that made me feel like a pro. Every morning on a race there would be a paper bag with our race food in for the day hanging from the bars, and every day our old-school Italian soignieur would put a fresh cloth cap in there. I just thought that was so cool. A fresh white cap to wear for the day, it was a little thing, but it’s the little things that make the difference.
The only downside being that, the very year I finally got to the level of races where I could race without a helmet, the rules changed and stopped me rolling out of the depart in my crisp and perfectly angled cap.
So please don’t let them die a lonely death yet. Buy cycling caps, wear them, let them breed – but not in captivity, ride your bikes in them (never backwards under your helmet though, good lord no), sit them atop your conscientious heads and enjoy your last symbol of freedom. As Joe Strummer would say, and I’m sure Johnny Green would concur, go easy, step lightly, stay free and “train in a casquette”.
Minä moikkailin paria, kun aloitin työmatkapolkemiset tälle keväälle taannoin. Kukaan ei moikannut takaisin:( Nyt en ole enää työmatkalla jaksanut moikkailla, tulee tyhmä olo, kun toinen ei moikkaa takaisin. Lenkillä maanteillä saa kyllä moikkauksia riippumatta siitä, onko alla cc vai maantiepyörä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Prinsessa
Suomessa ei ole tapana tervehtiä ventovieraita. Pyöräilijöiden tervehtimistapa on siirtynyt tänne Euroopan pyöräilykulttuureista. Tervehdys, moikkaus, on "arvonosoitus lajitoverille"-kaltaiselleen: Maantiepyöräilijä siis moikkaa maantiepyöräilijää jne. Olen tosin huomannut täällä meilläpäin, että minä olen aina se, joka moikkaa ensin; muut sitten vastaavat. Olen kylläkin rajannut ulkopuolelle kypärättömät, vain aurinkolasein päätään suojaavat ns "muut", koska he eivät ole omaksuneet yhtä nykyisen pyöräilykulttuurin tärkeää osiota. Esimerkiksi pyörämerkkillä, ruumiinmuodoilla tai "räteillä" ei ole mitään merkitystä ketä moikkaan. Moi, moi!
Mie kun en käytä edes niitä arskoja, niin ei ihme kun ei noilta kaikkea pelkääviltä(siis jos itseä pelottaa kaatuminen, niin ei se tarkoita että muidenkin pitäis heittääntyä hysteerisiksi asian suhteen) takakireiltä lapa nouse :DLainaus:
derosa: Olen kylläkin rajannut ulkopuolelle kypärättömät, vain aurinkolasein päätään suojaavat ns "muut", koska he eivät ole omaksuneet yhtä nykyisen pyöräilykulttuurin tärkeää osiota
Mie olen 40 vuotta sitten vetänyt eka pannut tangon yli, yritän tehdä sitä aktiivisesti edelleen, autojen kaa olen kolaroinut ja en vaan ymmärrä jos joku vaatii kypärän pitämistä, varsinkaan kelvillä, aikuiselta ihmiseltä :eek:
Ei ole multa pois jos kypärä kiristää noin paljon. Hymyillään edes, kun törmätään :)
No jos ei muuten niin jos satut jäämään kasviksi tahi invalisoidut ikävästi niin kivapa on maksella tuollaisen elämistä vain asennevamman takia. Se vamma o nimittäin aika helppo ja halpa korjata verrattuna muuhun. Ilmeisesti tämä on joku ikäkysymys että mitä vanhempi -> sitä enemmän pelätään suojavarusteita. Joka konepajalla nähtävissä. Myös onnettomuustilastoissa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Toxo
Heh, sama homma kypärä"pelon" kanssa kuin siinä ettei turvavöitä tarvitse pitää autoillessa...
Vaan asiaan; itsekin tulee maasturilla moikkailtua vastaantulijoita satunnaisesti, ja olen jo parin viikon aikana saanut peräti yhden vastamoikkauksen eräältä maantiekuskilta. Olen siis se lekasta hommatuissa inttikuteissa (Hei, ne toimii ja ovat halpoja) ajeleva Kona-mies täällä itä-Treen ympäristössä, jos joku tunnistaa :D.
Jos ja jos.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti TheMiklu
On tilanteita joissa kypärä on pakko olla, tilanteita joissa kypärä on hyvä olla, tilanteita jossa sillä ei ole niin väliä.
Olen muuten nostanut useammankin kerran kättä vastaan ajaville maantiekuskeille. Olen vissiin sen verran tavallisen tallaajan näköinen että kaikki ovat tähänmennessä ajaneet vaan ohi.
Kehäteiden sisäpuolella saattaa joku tuollainen toimia, mutta täällä maalla pölisevä ajoporukka ei noteeraa maatiaisten kädennostoja.
Pyöräillessä pakko.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Leopejo
Joo, kahvitauolla voi ottaa pois.
Hyvin moikkailivat kaikki keskuspuistossa tänään, jopa mummot ja perheet.
Asvaltti on ihan yhtä kovaa siellä kevlillä ja kypärä jokseenkin kohtuullinen myönnytys sille tosiseikalle, että liikenteessä kenenkään kohtalo ei ole yksin omissa käsissä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Toxo
Ehkä Suomessa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti TheMiklu
Italiassa voidaankin ylpeillä läntisen Euroopan kukaties rumimmilla pyöräilijöiden kuolintilastoilla. Tilastollisesti joka päivä yksi pyöräilijän kuolemaan johtava pyöräilyonnettomuus. Suomessa kuolemat ovat per ajettu kilometri yli kaksi kertaa harvinaisempia.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Leopejo
On suorastaan hölmöyttä ajaa ilman kypärää. Itse olen tukijalan järkkyessä pysähtyessä kupsahtanut asfaltille pari kertaa ja Giro on pelastanut kolhulta joka olisi varmasti tullut ohimoon. Talvirypemistä on tullut ja edelleen Giro on pelastanut ohimot.
Se voi olla, että nuorilla on niin notkeat niskat tai pehmeä pää ettei ne koe tarvitsevansa, vanhemmaksi kun tulette niin luulen "potan" kelpaavan kun alkaa tuntea rajallisuutensa ja jokainen kevät alkaa tuntua entista mukavammalta.
Ja kuinka paljon tuosta riippuu kypärän käytöstä?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti TuH
Riittääkö yks? :DLainaus:
Alkujaan tämän lähetti Leopejo
Kuolemaan johtavissa pyöräilyonnettomuuksissa yleisin kuolinsyy on päävammat.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Leopejo
Vaikka se ei ehkä suoraan Italian tilanteeseen vertaudukaan, niin vuonna 2008 Yhdysvalloissa 91 % tapaturmaisesti kuolleista pyöräilijöistä ajoi ilman kypärää. Lääkäriseura Duodecimin katsauksessa "Pyöräilykypäräpakko on paikallaan" kirjoitetaan, että kypärän käyttö on vähentänyt pyöräilytapaturmissa merkitsevästi pään, aivojen ja kasvojen vammoja sekä kuolemia. Kypärän tehokkuus kuolemaan johtavien vammojen vähentämisessä on kansainvälisten tutkimusten valossa 73 % luokkaa.
Korkea pyöräilijäkuolleisuus on aina merkki jostakin, enkä Italian osalta usko, että ainakaan riittävästä kypärän käytöstä.
Ite oon niin noobi et en kehtaa morjestaa ensin, ajelen toki vaan cc:llä ja olenpa vielä nainenkin et eipä sitä moikkauksia juurikaan satele, ei sillä ettäkö tervehtimisen takia ajelisinkaan :D Kypärä päässä ja pienten lasten äitinä pakko olla ylpeä myöskin, että poika 3v, joka vasta opettelee ajamaan pyörällä huomautti heti miksi enollaan ei ole kypärää!
Juuri näin. Talvella nurin "kevyesti" muutamankin kerran ja aina pää kopsahti jäiseen asvalttiin ensimmäisenä. Kypärän ansiosta ajan vielä kesälläkin. Tyhmä ajakoon ilman - ihan rauhassa!Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Eepu
Vaimo kertoi päävammoista työskenneltyään aivovauriopotilaiden kanssa, että tyypillinen potilas on mies, joka saa päävamman toisen kerran. Ensimmäisestä kerrasta aivot vielä yleensä toipuvat, mutta toisen kerran jälkeen sitten syödään letkulla, kustaan pussiin ja huudetaan käsittämättömyyksiä hoitajille.
On ihan totta, että suurimmassa osassa pyöräilyonnettomuuksia ei kypärä ehkäise vammoja, mutta mä en tässä hommassa lähde lottoamaan. Kypärän käyttö on kuitenkin niin pieni vaiva ja haitta, että siitä en lähde tinkimään, jos sattuukin juuri sillä kerralla nasahtamaan se kallo asfalttiin.
Onhan se 'coolia' ajaa ilman kypärää, vain nöösit ja nynnyt käyttää sitä. Tosi-miehet ja -naiset polttavat tupakkaakin ja vetävät joka viikonloppu kunnon kännit.