Printable View
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti kaj-tzu
Kiteensukseen en mitään vauhteja ilmoittanut. Kuten sanoin niin sinne speksit oli paino ja tavoitteena saada helppohiihtoinen suksi pk-lenkkeilyyn ihmiselle joka ei älyttömästi ole hiihtänyt.
Tuli paljon eilen illalla katseltua noita voidepesän mittausvideoita niin saman havainnon tein mistä lai mainitsi, eli tuo merkattu pitoalue loppu todella eteen, about jalkapohjan puoliväliin.
Sivuseikka, mutta johtuu varmaan juoksuharrastustaustasta, mutta minulle on luonnollisempaa ilmoittaa hiihtovauhti min/km. Eli piti päässä kääntää:Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti kaj-tzu
12-14 km/h = 4.20-5.00 min/km
8-10 km/h = 6.00-7.30 min/km
11-14 km/h = 4.20-5.30 min/km
(Täysien minuuttien päälle sekunteja eikä sadasosia!:D)
Minusta Nikkken vauhdit kertovat vain sen että hän on luistovoidellut suksensa. Ja tietenkin sen että vaikkei hän olisi aikoihin hiihtänyt, hänellä on muuta kestävyysurheiluharrastuspohjaa eikä hänellä ole suurempaa perusongelmaa hiihtotekniikan kanssa.
En siis usko että hän tarkoitti "noobilla" sitä että hän kuuluu sukset jalassa kävelijöiden suureen joukkoon.
Jos taas tyytyy siihen luistoon mikä suksissa sattuu olemaan eikä pahemmin harjaile eikä kiillottele, niin vauhti voi hyvinkin jäädä 5.30 min/km tuntumaan, vaikka hiihto olisi ollut talven päälaji jo vuosia.
Minullakin vauhdit paranevat talven edetessä, mutta olen ajatellut sen johtuvan ensisijaisesti siitä että alkutalven hiihdot tehdään pääsääntöisesi hitaammilla laduilla. Laiskan voitelijan sukset rupeavat sitten kulkemaan paremmin ihan itsestään; vähitellen paranevan tekniikan ja hiihtokunnon vaikutus näkyy sitten siinä vauhdissa, jota pääsee kun mennään "omaa kovaa" eli PK-vauhtia kovempaa.
"Suksiviinissä" löytyy yksi pari, jonka pitoalue sijoittuu vähän Nikkken suksien malliin. Niissä olen jättänyt voitelematta ihan eturajaan saakka, mutta laittanut muuten niihin paksulti voidetta pohjavoiteesta alkaen. En tiedä onko se oikeaoppinen eli nopeimmat sukset antava ratkaisu, mutta tuntuu sopivan oman tekniikan (ja oman painon) ja suksen jäykkyyden suhteeseen.
Opulus kiteytti tilanteen aika hyvin. Päälajina (yllättäen pyöräily) ja peruskunto täten vähintääkin ok tasolla. Noobiksi mainitsin itseni sillä perusteella että elämässäni olen hiihtänyt kaikenkaikkiaan ehkä 1200-1400km joista about tonni vikan kahden talven aikana. Mutta se siitä offtopicista.
Tänään lähtö hiihtoreissulle ja ajattelin testata jos pidennän kannasta hiukan tuota pitoaluetta, sen verran hyvä luisto noissa voideltavissa aina ollut että siitä olen vaikka hiukan valmis tinkimään kunhan saisi pitoa lisää.
Nuo Nikkken vuhdit on jo sellaisia että pitää jo pystyä hiihtämään. Epäilemättä turhauttaa, jos tuollainen menijä joutuu lipsutelemään ja roikkumaan käsien varassa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Nikkke
jep vähän pidemmälle taakse, lenkin jälkene voi tsekata kuluiko ja valuiko voiteet siellä taakse. Ja side niin eteen kuin menee. Riittävän paksulti voidetta että ylttää paremmin lumeen asti, jos yhtäänkään vanhaa lunta niin kätevästi volyymia saa laittamalla sinistä liisteriä pohjavoiteeksi, jäähdytys ulkona ja reilusti kerroksia purkkia päälle. Nyt voi kyllä olla turhan uuden lumen keli. Mutta joka tapauksessa riittävän pehmeää voidetta pintaan, esim jotain 0...-2 purkkia vaikka olisi enemmänkin pakkasta. Ja taskuun tuo sama purkki ja lisäksi +1...-1 purkki josta vetää ladun varressa lisäpitoa pohjaan, jos ei vaan millään pidä. Ei kannata pelätä että jäätyy ja tökkii, voihan sitä sopivaa pitoa lähestyä vaihteeksi siltäkin suunnalta ku ei ole kilpaa hiihtämässä.
Yksi vaihtoehto mitä ei ole kai mainuttu on lainata sukset jollekin about samanpainoiselle tutulle hiihtoniilolle (jos sellaisen sattuu tuntemaan), joka kokeilee saako hän ne pitämään. Jos saa pitämän, niin paluupostissa kuulee mitä piti tehdä.
^
Kiitti tipseistä. Sen verran että hiihtoreissu sijoittuu ylläkselle missä yöt näyttää olevan -20 tuntumassa ja päivällä ~ -10. Tämän luulis olevan osaamattomallekkin voitelijalle kohtuu helppo keli? Liiemmin uutta lunta ei säätiedoite ensi viikkoon lupaa.
Jos tuossa kelissä ei lisäämällä voidetta saa pitämään niin ihmehän se on. Pidon suhteen varmaan se helpoin keli mitä maailmassa on, kunhan vaan lumi on lunta eikä jäätä. Vanha sääntö oli aina, että pitoa lisätään eteen, jos ei pidä, mutta tottakai jos mennään alueesta yli se alkaa syödä luistoa. Itse olen pitänyt tuota siteen puolivälistä niin eteen kuin tarve vaatii hyvänä perusohjeena. Takana se pito vaan kinnaa vastaan, eli sieltä edestä se pito pitäisi aina jalalla hakea, mutta eipä tuo haittaa kun kokeilee ja löytää sen itselle toimivan tavan.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Nikkke
Eli voidepesä jos ei riitä, niin lisää volyymiä, jota tarvitaan ainakin kun mennään karkeisiin ja jääkeleihin tai sitten purkkia vähän yli voidepesän sinne eteen. Eli minusta tuo Kiteen valinta kuulostaa juuri sille miten itse olen suksia kahdeksankymmentäluvulta asti valkkaillut.
Hiihtotaidottomuus/pidottomuus tulee lähinnä vastaan siinä osaako hiihtäjä oikeasti polkaista sen pidon maahan, eli huippuhiihtäjä voi varmasti saada jäntevämmänkin suksen pitämään, mutta äidilläni liian löysä ei hiihtoa juurikaan haittaa. Eli siitä siinä pidon puutteessa usein on kyse - osaako hiihtäjä ottaa suksesta ulos sen mitä suksi tarjoaa vai onko hiihto kahden suksen liuttuelua ja livauttelua Laanilan latutansseihin. Jälkimmäisessä sen voidepesän kanssa ei ole niin nuukaa - ainakaan perus pakkaskeleillä.
Joo mullaki se on siinä 10km/h.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti kaj-tzu
Vaihtelee kelin mukaan siitä.
Ja se on kevyttä lököttelyä. En pertsalla ikinä edes yritä pitää vauhtia. Vapaalla sitte hönkästää vähä enemmä.
Ja hiihdossahan tosiaan koko lenkin keskinopeus km/h on parempi ilmotustapa ku maastot vaiheleee. Ainaki ite tottunu tohon
Pakista löytyi pitkulainen pullo, jossa on lonkeron väristä sameaa nestettä.
Euroopaksi pullossa lukee VORTEX +1...-10C; muu teksti venäjää.
Millehän kelille tuo tökötti olisi sopivaa?
Kysymys. Petsan suksissa toisinaan kertyy harmaata takaosan liukupinnalle. Etuosassa vastaavaa ei ole ,joten ilmeisesti pitovoidetta valuu sinne. Miten tuota voi vähentää? Ehkä pitovoidealueen taakse kannan alle jotani mikä pysytää/kerää voiteen? Pari senttiä puhdasta karhennettua pohja tai pelkää pohjavoideta tms? Vai onko syynä vaan liian paksulti pitovoidetta tai liian pehmeää pitovoidetta? Vai kovempi luistovoide ettei niin tartu?
Minulle aikoinaan opetettiin että pitovoidetta ei laitetta senttiäkään monon kannan etureunan taakse, vaikka mitattu pitoalue jatkuisikin taaemmaksi ja se olisi karhennettu. Kun en ole kokenut että pito siitä heikkeni tai pitovoitelu vaikeutuisi, olen tuumannut ettei tavasta ole haittaakaan...
Amatörin arvauksia:
Mutta eikä pohjan harmaantuminen tuolta kohdin ole aika tavallista silloinkin kun ei pitovoitele lainkaan? Tasurilla sinne kohdistuu suurempi paine kuin muualle luistoalueelle? Eli harmaa onkin luistovoidetta?
Tuo on vähän erilaista harmaantumista ja siihen tarttunutta lunta saa hangata irti aivan kuin pitoalueelta. Kyllä siinä on pitovoidetta. Mutta ehkä luistovoide on harmaantunut sellaiseski, että siihen alkaa tarttua pitovoidetta. Tai sitten se on vaan pohjaa myöten valunut/kierinyt pitoalueelta ja jollain kantapään kohdalla olevalla stopparilla sen voisi pysäyttää. Tai käyttämällä oikeampaa voidetta tai ohuempia kerroksia. Usein tulee vaan lätkäisyä hätäisesti yksi paksu kerros pitovoidetta. Pitovoitelussa varmaan jokin virhe tuon tyyppillisesti aiheuttaa, kun vaan tietäisi mikä minun moinista voiteluvirheistä on se, jota tuossa kannattaisi välttää.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Opulus
Fluoripuriste, eli fluorinappi. Olisiko suositella sopivaa "ainoaksi" napiksi Etelä-Suomen keleihin nappipuuroon? Ajatus, olisi, että voisi boostata vapaan suksen luistoa nollan molemmin puolin ongelmakeleissä (uusi lumi, sohjo, jne.). Esim. Rex mainostaa kovasti TK-73-nappia yleisnapiksi, mutta tällaiselle harrastelijalle pikkupakkasella luisto on riittävä ilmankin fluoria. TK-245 voisi olla hyvä. Myös nk. RCX-nappi kiinnostaa, mutta sen optimaalisesta kelialuaista ei juurikaan löydy tietoa. RCX-litkut eivät sinällään kiinnosta, mieluummin "pimppaisin" niitä halvempia nesteluistoja tarvitessa napilla.
En pysty vielä vastaamaan mutta sen verran voin kertoa, että ainakin minulla Vauhdin Wet-puriste puurona HF-nesteen kanssa toimi huonosti pikkupakkasella uudella lumella lauantaina Petikossa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Shoeiman
RCX-napissa on 77 ja TK-820 pulvereita, joten optimialue löytyy niiden kuvaustekstejä lukemalla. TK-245-nappi on parempi nollan molemmilla puolilla.
Oli kyllä harvinaisen nihkeä keli. Ei ole omassa kasassa tuollaiseen kapulaa, märkä baana pohjalla ja uutta lunta päälle.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Hiihtäjä
Polarisoitua treeniä parhaimmillaan! Kevyet kevyenä - mikä tunnetusti on niin saakutin vaikeaa meille tavisaktiivikuntoilijoille - ja kovemmat tarvittavassa määrin mukavaa kovaa kovempina!Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti hcf
Mutta silti: 6 min/km tarkoittaa minulle että on niin hidas keli ettei hiihto ole enää hauskaa, suksi ei luista eikä pidostakaan voi puhua. En kuitenkaan ole kovin kummoinen hiihtäjä - olen melko varma etten kovin pitkään pysyisi perässäsi, jos mentäisiin lappu rinnassa - enkä yleensä erotu lenkillä muita selvästi paremmin luistavien suksien ansiosta. (Jos jostain, niin siitä että olen koomisen näköinen silloin kun yritän nousta jotain töppyrää tasaisella...)
Tässä nähdäänkin miten hiihtää voi erlaisilla meiningeillä - eikä hiihto mllään niistä ole hukkaan heitettyä aikaa.
Tämä huvitti minua vielä eilisellä lenkilläkin:D Sillä et kai varmasti tarkoittanut että min/km ei sovellu yhtä hyvin lenkin keskinopeuden seuraamiseen, koska yhdellä kilometrillä voidaan mennä alaspäin ja toisella ylöspäin? Tai että min/km sopii paremmin vetojen vauhtien kuin lenkin keskarin ilmoittamiseen?Lainaus:
Ja hiihdossahan tosiaan koko lenkin keskinopeus km/h on parempi ilmotustapa ku maastot vaiheleee. Ainaki ite tottunu tohon.
Se tapa on tietenkin oikea, mihin on itse tottunut ja mitkä osaa ilman laskutoimituksia suhteuttaa. Kuitenkin olen vanhana pieruna siinä käsityksessä että km/h on yleistynyt (muuallekin kuin pyöräilyyn) rannelaitteidenja niiden defaulttien myötä. Ennen tosiaan olisi katsottu pitkään sellaista joka kertoi lähtevänsä pitämään 15 km/h! Varmaan joku triathlonisti:eek::rolleyes:
Omat pertsat luistaa niin huonosti että 10-11km/h on maksimi kelissä kuin kelissä. Liippakelillä ne ei sitten enää pidä, että pääsisi mäet ylös niin keskari jää tuohon.
Voi teitä skeittimiehiä:cool: Kaikki huomio ja kiinnostus menee luikkarisuksien huoltoon ja voiteluun...
PS Ei kuulu tähän, mutta vähän pohjoisempana asuvat ruotsalaiset tapaavat Vasaloppetin aikoihin nauraa skoonelaisille ja muille lumettoman Ruotsin hiihtäjille, joiden harjoittelu tapahtuu hallikäyntejä ja leirireissuja lukuunottamata rullasuksilla, joilla sitten tietenkin mennään tasuria - mikä johtaa siihen ettei osata hiihtää perinteistä vuorohiihtoa eikä pysytä pystyssä alamäissä, joissa on vähänkin mutkia tai epätasaisuutta tai pitäisi harpata ladulta toiselle..,
Minulla taitaa olla vastaavanlainen vähän katteetoman omahyväinen suhtautuminen skeittihiihtäjien pertsailuun. (Osasyynä tietenkin se että kun ei hallitse juuri minkäänlaista luisteluhiihtotekniikkaa, täytyy siitä aiheutuvaa harmillista kateudentunnetta kompensoida jotenkin.)
Eipä nuo ammattilaisenkaan jäljiltä sen paremmiksi tulleet.
Olet homman ytimessä. Ammattilaisella on mohairharjat, kuviokoneet ja salaiset jipot, joita ei paljasteta kenellekkään, mutta ihan aikuistein oikeasti. Jotain luistovoidetta ja oikeaa pitovoidetta kun kansalainen omin voimin pistää, niin pääsee hyvin vähällä varsin hyvään tulokseen. Ja vaikka mitä temppuja tekisi ei ammattilainen taio huonosta suksesta hyvää vaan kyllä se suksi määrää onnistumisesta ylivoimaisen leijonanosan. Ja montaa purkkia ei tähän kansalaisen voiteluun oikeasti tarvita.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti F. Kotlerburg
Ja siinä nollan pinnassa hankalalla kelillä ammattilaisen riski epäonnistua on aikalailla se sama mikä on kansalaisenkin riski.
Nuo on toki skinit, että pitovoidetta niissä ei ole. Viime keväänä kun hiihdettin velipojan kanssa niin huomasi että ei noilla pysy mitenkään laskuissa perässä. Hetkessä tuli kymmenien metrien ero. Samalla tavalla minä noita olen luistovoidellut kuin luistelusuksiani.
Minulla perinteisessä etenemisnopeus pitkälti määrää tekniikan. Jos on hidas keli eikä sukset luista, niin tasuri ja yksipotkuinen on työlästä työnnön mennessä liian staattiseksi punnertamiskesi. Liukkaalla jäisellä kelillä taas vauhti on helposti niin kova, että hiihto menee pelkäksi tasuriksi ylämäkiä lukuunottamatta. Tuossa tarvitaan sitä voitelua ja hyvä suksia: hitaalle kelille on saatava luistoa, että hiihto pystyisi monipuolisena, nopealla kelillä lähinnä vain huolehditaan, että mahdollisimman tökkimätöntä pitoa. Minulla on 4 min/km molemmin puolin normi lenkkivauhti, 4:30 jälkeen ei ole enää kivaa kun menee huonon luiston takia punnerrukseksi ja pelkäksi vuorohiihdoksi. Luistelut menee noin 20 s nopeammin, ero taitaa syntyä nousuissa, koska laskuissa ei luullakseni eroa tule ainakaan luistelusuksien eduksi ja tasaisella minun surkealla luistelutekniikkalla(kalustolla?) pääsee vain minimaalisesi kovempaa kuin pertsan tasurilla.
Mutta tiedän tekeväni välillä tarpeettomankin reipasta pk lenkkiä. Eli vaikka minulla hitaammalla suksella vuorohiihtopainotteinen hiihto menee nopesti puuduttavaksi, kun ei pääse rytmiä rikkomaan vaihtelemalla tekniikkaa (vuorohiihto/ykspotkuinen/tasuri), johtuu puuduttavuus siitä että hiihdän tuolloin liian kovaa. Ei ole mitään väärää siinä, että (osaa) hiihtää hitaammalla suksella vuorohiihtoa sellaisella teholla, että se ei ole puuduttavaa. Ei yhtään haittaisi että sen oppisi.
Tätä toistelen joika talvi itselleni - ja ainakin muutaman kerran yritän sitä opetella laittamalla repun selkääni ja pysymällä sitkeästi vuorohiihdossa silloinkin kun huvittaisi jo vaihtaa tasuriin. Paras apu tässäkin on semmoisen pikkuisen hitaamman tai rauhallisemman ja järkevämmän kaverin seura (aivan samoin kuin pyöräilyssä tai juoksussa).Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Jagge_
Muuten: karvapohjasukset, jotka ovat varsin kaukana optimaalisesti toimivista, ovat tietenkin sellainen tekijä. joka helposti selittää minuutin tai päällekin hitaamman km-vauhdin.
Laahaavia skinisuksia ei pelasteta millään voitelulla. (Jos jotain haluaa ja uskaltaa kokeilla, voisi ajaa pari senttiä etupäästä ja sentti takapäästä; siinä ei vielä pitäisi olla riskinä pidon katoaminen.)
Ei nuo minusta edes laahaa, kun ne ei oikein häävisti pidäkään.
Sitten minulta loppuvat arvauksetkin siihen miksi ne eivät kulje.
Voi ne toki laahata. Siteen siirto auttaa vähän, mutta sitten tulee pito-ongelmia herkästi.
Nyt kun on kuiva ja valoisa tila voidella niin yllättävän paljon paremmin ja nopeammin onnistuu voitelut ihan niillä samoilla voiteilla ja välineillä. Aikaisemmin pihalla, pihavarastossa tai kylpyhuoneessa säätäessä meni moninkertaisesti enemmän aikaa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti tikola
Nyt on kyllä rotoharjakin - voitelen myös laajennetun lähipiirin kaluston niin homma helpottuu rotolla mukavasti.
Kyllä se laahaa. Jokainen skinisuksi jonka olen nähnyt laahaa enemmän tai vähemmän. Eli jos skini olisi kaikkeen ratkaisu sillä hiihdettäisiin maailmancupissa, mutta ei niitä siellä näy. Skinin saaminen yhtä liukkaaksi kuihn hyvä voideltu on mahdotonta. Aika hyväksi sen saa, mutta se mekaaninen pito on sellainen, että siellä joku karvanpää kumminkin vähän ottaa lumeen ja vie luistoa. Eli jos skinillä ei voidellulle tai luistelusukselle pärjää niin se ei ole mikään ihme vaan välineen ominaisuus. Ihan samasta syystä ne ski classicissa vetävät mielummin luistelusuksella kuin pidolla. Vaikka sen kuinka hyvin tekisi, niin pitkillä loivilla myötäleillä luistelusuksi on paljon pitosuksea nopeampi.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti F. Kotlerburg
Teoriassa joo jalkavuus nostaa pidon kokonaan ylös, eikä se koske kuin potkuhetkellä lumeen, mutta ei se käytännössä niin mene. Kyllä se karva ja pito jonkun verran jossain tilanteessa pistää vastaan ja sen me näemme huonompana luistona kuin luistelusuksella.
No tottakai pito aina laahaa, oli se karvalla tai voiteella.
En ole missään väittänyt, että näillä pitäisi luistelusukselle pärjätä.
Ei liikaa luista, eikä ihan pidäkään ja tökkii vain vähän. Minusta tuo kuulostaa käyttäjälleen sopivilta skinisuksilta siteen ollessa optimiasennossa.
Vähän päätynyt siihen, että skinit toimiivat ihan hyvin kolmessa käyttötapauksessa: 1) Hyväkuntoisilla kovilla pakkaskelin lumiladuilla normihiihdossa, 2) kahden suksen lui'un vuorohiihtohiihtäjillä hitaassa laahustuksessa kelissä kuin kelissä, 3) peruskapuloina tuhansia kilometrejä kaudessa nieleville niiloille, jotka hiihtävät lähinnä vain tasuria mutta juoksevat ladun viertä mäet suorilla suksilla ylös - ei tarvita pitovoitelua, jäykkä suksi luistaa ja silti pitää riittäväsi ladun viertä kovaa juostessa. Nuo kolme ryhmää ovat tyytyväsiä. Väliinputoajat ovat tällaiset huonokuntoisilla laduilla hiitävät, jotka epätoivosisesti yrittävät säätää suksea vauhdikkaaseen nautittavaan monen tekniikan hiihtoon.
Joku viikko sitten oli tuossa ladunvarressa joku (firma?) voitelemassa ja myymässä voiteita, lisäksi oli kokeiltavana pitopohjasuksia joissa vain pitoalueella oli nanopitokäsittely. Kehuivat että ne voittaa skinit. Huvikseni kokeilin, ne eivät luistaneet oikein mihinkään tasaista yksipotkuista puskiessa kun pitoalue kahnasi vastaan, kokeilu jäi kilometrin mittaiseksi. Kun valittelin luiston puutetta, harmittelivat etten ottanut jäykempää paria. Hetken tutkiskelun jälkeen totesivat että minulla oli jo ne heidän jäykimmät kokeilussa. Epäilemättä asiansa osasivat ja ihan toimiva pari tuostakin suksityypistä löytyisi - miksei jopa skinejä paremmat - mutta se, että massoille oli tuotu kokeiltavaksi niin löysä valikoima (ja silti kehuja kuuli) saattaa kertoa siitä, millaisia suksia suuret massat haluavat ja suksilta odottavat. Siinä voi joutua pettymään jos odotukset poikkeavat kovasti tuosta valtavirrasta, ja niin voi helposti käydä jos tulee jonkun toisen kestävyyslajn puolelta, tavallaan aika aloitelijana, muttei oikeasti kuitenkaan.
Eilen puujärvisillä pk:ta 12 km (1.06). Voiteluna sälesuksiterva, pito täydellinen, luisto kohtalainen.
^^En kyllä ole samaa mieltä skineistä. Sopiva jäykkyys, niin pelaavat laajalla kelialueella kaikilla tekniikoilla.
Samaa mieltä. Valinta vain on jokseenkin yhtä tarkkaa - tai jopa tarkempaa kuin voideltavassa. Voideltavassa voi aina voiteen määrää vähän säätää - skinissä on se mikä sinne on tehtaalla pistetty. Eli skini kyllä toimi jos on oikea suksi, mutta jos ei ole niin sitten se menee herkästi tuskailuksi.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti m-52
tikola, sidettä siirtämällä voi oikeasti vähän vaikuttaa, eli ei se ihan täysin tehtaan varassa ole. Ainakin minulla se tuo sopivasti säätövaraa.
Meitä Salomon miehiä tuo ei koske :)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Jagge_
No joo - isäni kanssa olen suksen siteiden paikkaa säädellyt ja jotain apua siitä on saatu, mutta itse uskon vielä toistaiseksi ruuvattavaan siteeseen. Se ei irtoa suksesta niin kuin Planicassa sillä toisella ratkaisulla nähtiin. Tämä "uutinen" kyllä korpesi meitä Salomon miehiä
https://www.iltalehti.fi/talviurheil...9-c9e9c3771d2b
Juttuhan on oikeasti niin, että Salomon Profil on 90 luvun juttu, Pilot ehkä vuoden 2000 ja Rottefellan NNN tuli markkinoille varmaan samoin 90 luvun tienoilla. Eli tarina "70 luvun" ja "2020 luvun" tekniikoista on puhtaasti suksikauppiaan oman intressin mukainen näkemys. Ja sikäli kyllä totta, että Planicassa nähtiin nyt jotain samaa kuin 70 luvulla, kun muovimonot katkeilivat sen ajan hiihtäjillä. Eivät sukset ole irronneet hiihtäjistä kisakäytössä vuosikymmeniin, mutta moderni levykiinnitys aika hentoisilla muoviklipseillä on kyllä osasyyllinen siihen vauhdikkaiden ratojen ohella. Olihan se nyt jo ihan silminähtävää, että aika monta hiihtää erosi suksestaan näissä kisoissa kisan aikana. Myönnetään, että ruuviton kiinnitys levyyn on kehitysaskel, mutta ei se missään nimessä ruuvikiinnityksen tasoinen ole lujuudeltaan.
Sitäpaitsi Rottefella on se 70 luvun Rotanloukku nimellä myyty sen aikainen huipputuote, ettei se Rottefellakaan pelkkää modernia highendiä ole.
https://rottefella.com/en_GB/about-rottefella
No joo - mentiin vähän ohi aiheesta, mutta kun tuo hiihtoon liittyvä Wikipediasivusto on tässä ollut itsellä työn alla, niin noita museositeitä on tullut kaverin tallista katseltua.
matukoihin laitatin atomikin prolink shift siteen. Se on siirrettävä nnn side, joka ruuvataan samoihin reikiin kuin vanha sns. Mitään levyjä ei tarvitse liimailla ja side on ihan samalla tavalla ruuveilla suksessa kiinni. Zeroissa ja skineissä rottefella Rottefella Xcelerator kun niissä kapuloissa on nis levy. Siteen siirtelyssä tuo atomic on kätevämpi. SNS siteisiin verrattuna jotenkin näissä on jäänyt lunta väliin ja sen silti onnisitunut painamaan kiinni, sillä voi saada suksen irtoamaan yllättäen. En nyt muista kumpi side sitä tekee, ehkä molemmat. Jos suksi pitää irrottaa ja laittaa takaisin kesken kisan (tyyliin hisu), niin pilotilla kyllä ennemmin hiihtäisin.
Yhdessä talouden parissa on (salomonin?) ei siirrettävä ruuvattva side. Meni vanhoihin reikiin. Se saataa olla lujempi kuin siirtomekanismillinen malli. Tai sitten ei. Mutta eipä sekään ihan vakuuta samalla tavalla kiinnipysyvyyden osalta kuin pilot luisteluside tai wanha profil.
Edit: jaa, taitaa tuo atomicin side mennä johonkin levyyn joka on vaan ruuvattu suksiin, eli ei se ole mitenkään sen vahvempi.
Totta sivuutin tuon ajatuksen, että osa NNN siteistä on myös ruuvattavia, mutta ne Planicassa lennelleet olivat varmasti pelkkiä levykiinnityksiä. Koetin kaivaa kuvaa jossa Brennanin suksi lähtee komeasti kohti taivasta, mutta en sellaista löytänyt
Mullapa on Salomonin sukset ja Salomonin siirrettävät siteet. Äskenkin lenkillä siirsin.
Sillä että jollain MC-hiihtäjällä lähtee side irti suksesta kun vetää pannut 50km/h vauhdista ei minulle ole kuntoilijana väliä. Tosin pelastiko se tuossa vauhdissa jänteitä, että suksi irtosi.
Tosin viime viikon lenkillä yksi setä käveli ladulla vastaan, kun side oli irronnut suksesta. Oli kuulemma SNS ja mietti mistä saa sellaisen vielä. Meinasin että voi olla suksikin entinen tuossa kohtaa.
No tuonkn sivuutin - meille vanhojen salomonien käyttäjille ei siirto ole optio :)
Maastohiihdossa en nivelsiteitä pidä kovin isona riskinä. Itse on tullut kolaroitua hiihtosuunnistuksessa moneen tapaan. Suksia ja sauvoja on katkennut - nivelsiteet ovat kestäneet ja siteet kiinni suksissa. Alppihiihto vauhteineen ja voimineen on sitten eri tarina.
50-60km/h vauhdista?