Pääkallosotilas
Printable View
Pääkallosotilas
Miika Nousiaisen Maaninkavaara. Hienoa, kun kirja itkettää ja naurattaa samanaikaisesti.
Pommituslentolaivue 46.
Se on myähästä ny. Sinikka Nopola.
Victor Hugo, Kurjat. Ikuisuuden ollut aikomuksena, mutta viimein tuli lainatuksi. Olisin kyllä mielelläni lukenut täyspitkän viiden kirjan version, mutta ainakaan lähiseudun kirjastoista ei löydy kuin lyhennettyjä.
Seuraavaksi on kirjastosta varauksessa Anthony Doerr, Kaikki se valo jota emme näe.
Stephen Fry: More Fool Me. Koomikkosedän muistelmien kolmas osa. Eka osa (Moab is My Washpot) oli hieno kuvaus nuoruudesta. Toinen osa (The Fry Chronicles) oli jo pikaisemmin kyhätyn oloinen, jonka draaman kaari ei kestänyt loppuun asti. Tämä kolmas osa, noh, The Independentin arviota mukaellen oli lähinnä Copy Pastea. Blääh. Jos tarkoitus oli saada ihmiset ajattelemaan että SF on kusipää, niin tällä menolla se onnistuu mainiosti.
Dune.
Ekaa kertaa luen, ihan mahtava.
Lähetetty Tapatalkista, pahoittelen kirotusvirheitä.
Johanna Sinisalo: Salattuja voimia. Aiheuttaa tosin vakavaa mielihalua vaeltaa.
KL - history of nazi concentration camps
Dead Wake
Storm of war
Kaikki kesken, mukava lukea montaa samaan aikaan...
Stephen R Donaldson: The real story
Toiselle kierrokselle lähtee koko gap-series, yhteensä n 2500 sivua nihilististä ja syvällä ihmismielen pohjamudissa kyntävää avaruusoopperaa. Yhtä tiukkaa tekstiä näyttää olevan kuin 15 vuotta sitten.
Intiaanisotureita ja henkiolentoja. Maailman taruaarteet - Keski- ja Etelä-Amerikka.
Lapsena rakastin kys. kirjasarjan tarinoita ja kuvitusta - Rooma ja Arabia tuli luettua monta, monta kertaa läpi ja syynättyä kaikki piirrokset tarkkaan. Nyt sain haalittua melkein kaikki puuttuvat osat antikvariaatista. Ainoastaan enää Kreikka uupuu.
Lueskelin (tai no, selailin) juuri läpi Voynichin käsikirjoituksen enkä tajunnut juuri mitään.
Luvattiin alastomia naisia ja se sai minut tarttumaan aiheeseen. Aika ovelaa, että niitä tuli vasta lopussa.
Margaret Atwood: Herran tarhurit.
A.H Tammsaaren Totuus ja oikeus -sarjan, " Virolaisten Pohjantähden", ensimmäinen osa Maan lupaus tuli juuri luetuksi. Tänään kävin kirjastosta hakemassa 2. osan.
ville haapasalon,varhaisvuodet venäjällä.en ole vielä lukenut riviäkään mutta aloitan lähi aikoina.
Alastair Reynolds - Poseidonin lapset. scifii
Alastair Reynolds - Revenger. Jo oli pelottava. Sellainen kiva merirosvosatu avaruudessa a la Aarresaari meets eräs nimeltämainitsematon (ettei spoilaa) Agatha Christie (jonka takia lapsena moni pari viikkoa nukkumatta). Suosittelen AR faneille ja ensikertalaisille.
https://s15.postimg.org/4fz4zczhn/kirjoja.jpg
Siinä olisi noin 950 sivun verran projektia. Toivottavasti teksti on yhtä hyvää kuin äijien musiikki.
Saara Jantunen: Infosota
Liz Williams aavekauppiaan tytär
Menosa Mielensäpahoittaja, pitäs lukea Kingin Merssumiäs ja Remeksen Kiirastuli.
Satu Rämön Islantilainen voittaa aina -kirja tuli luettua hurauksessa. Seuraavaksi Bruce Springsteenin Born to run.
Philip Kerrin dekkarin "The Lady From Zagreb". Tyyliltään vähän Raymond Chandleria eli semmoinen kovaksikeitetty, minäkertojan viiltävän huumorin sävyttämä. Tapahtumat sijoittuvat Kolmanteen valtakuntaan jossa vähemmän natsimielinen päähenkilö sotkeutuu - tietenkin - asioihin joihin ei olisi halunnut sotkeutua ja joihin sotkeutuminen ei ole hyväksi sen paremmin hänen moraalilleen kuin uralleen.
Luin aikoinaan tekijän muutaman vuoden takaisen esikoisteoksen "March Violets" matkapokkarinja heti perään myös kaksi seuraavaa jotka yhdessä muodostivat "Berlin Noir" -trilogian. Nyt vähän hämmästyin kun opin että Kerr oli alkanut kirjoittanut jatkoa viidentoista vuoden tauon jälkeen ja (ei-kronologinen) sarja on nyt jo yhdentoista osan mittainen (ja ensi vuonna ilmestynee kahdestoista).
Hannu Salmi: "Atoomipommilla kuuhun!", tekniikan mentaalihistoriaa. Taustatyötä tarinaa varten.
Pori Jazzin 50-vuotisjuhlakirja (hienoja mustavalkokuvia 60-luvulta ja 70-luvun alusta) ja Love Recordsin historia.
Epäilen, ettei ole. Lainasin taannoin tuon Fogerty-kirjan kirjastosta, mutta en ehtinyt lukea, silmäilin kyllä.
Patti Smithin "Ihan kakaroita" on tyylikäs kuvaus 60-70-lukujen New Yorkista sekä Smithin ja Robert Mapplethorpen suhteesta. Suomen 60-luvusta voi lukea M.A. Nummisen "Jazzin meining"-kirjasta.
Junichiro Tanizaki: Kukin makunsa mukaan. Japanilainen kirjallisuus osaa olla aina niin modernia ja vähäeleistä sekä tarkkakatseista. Silloinkin kun kirja on julkaistu jo vuonna 1928. Sitä toivoisi suomennettavan enemmänkin eikä vain Haruki Murakamia.
Jonkin verran yli puolenvälin olen lukenut Tim Mooren kirjaa The Cyclist Who Went Out in the Cold. Nimensä mukaisesti tarina alkaa talvisen Näätämön läheisyydestä, josta Moore on lähdössä itäsaksalaisella "jopolla" kohti Mustaamerta Rautaesirippureittiä seuraillen. Alku aina hankalaa, ja etenkin tässä tapauksessa... onneksi Moorella on kuitenkin suomalainen yhteyshenkilö, jonka avulla aina löytyy lämmin yöpaikka pakkasen ja kelirikon kiusaamalle matkaajalle.
Ainoalla kontaktia ottavalla suomalaisella kanssapyöräilijällä on missio: kypärävalistus :). Ihan uskottavaa, vaikka kirja onkin ironisella otteella tehty eikä kaikkea ehkä pidä ottaa täysin kirjaimellisesti.
Tapio Keskitalon Tour de France -kirjaa illalla aloittelin.