Saisiko jotain sanallista lyhennelmää. Ei vaan pysty katsomaan näitä youtube videoita ja etsimään niistä kohtaa jossa on asiaa.
Printable View
Saisiko jotain sanallista lyhennelmää. Ei vaan pysty katsomaan näitä youtube videoita ja etsimään niistä kohtaa jossa on asiaa.
Pf on helppo ja nopea asennettava, jos on kunnon työkalut. Purkkavirityksilla kyllä voi tulokseksi saada naksuvan keskiön. Tuurnalla en kyllä irroittelisi. Mulla on pyörissäni 1xPF92, 1xPF30 ja 2xBSA. En osaa nostaa noista helpointa tai parasta. Ne on kuitenkin vaan keskiöitä, jotka huollan aina kun on tarvetta, ilman sen ihmeellisempiä manöövereitä. Tosi harvoin nykyään kaipaavat huoltoa mitkään noista.
Tuon saman hybriksen saavuttaa tosin alurunkoisellakin kun ei runko ole yli kevennetty ja akseliväli ei ihan minimissään, kun vielä renkaatkaan ei ihan kapeimmat. Pyörä väliin melkein vaaka-asennossa alla, jos pikkusen liioitellaan, kaatuilematta tai ajo kovalta tuntumatta.
Teräsrunkoiset ovat usein mitoiltaan paljon tuon saman suuntaisia joten käytöskin saman suuntainen. Tässä en moiti terästä!
Selasin 1/2017 Fillari-lehden polkupyöräluettelon a:sta ö:hön. En löytänyt hiilikuituisia CX- tai GG-pyöriä, joissa olisi BSA keskiö. Tunnustan, että en jaksanut jokaisen valmistajan sivuilla vierailla, mutta aika monta pistokoetta tein. Missä ne ”monet muut” kierrekeskiölliset kuitugrinderit piileskelevät?
Hetkinen, mitä valitsen tullattavan tavaran osalta? ”Sähköavusteinen pyörä ja muut vastaavat” vai ”Urheiluvälineet muut”? ”Polkupyörät muut kuin Kiinasta lähetetyt” ei ilmeisesti käy, koska ” Yhden Kiinan politiikan mukaisesti Suomi ei tunnusta Taiwania (Kiinan tasavaltaa) itsenäisenä valtiona eikä Suomella ole diplomaattisuhteita sen kanssa.” http://formin.finland.fi/Public/defa...&culture=fi-FI Jos Taiwan on Suomelle Kiina, valitsen kohtaan ”Mistä tavara lähetetään?” Kiina. Vai ymmärsinkö oikein?
Tuota tuota...verrataanko tässä runkoa jouseen, joka viritetään painamalla kampea alas ja sitten vapautetaan energia keventämällä kampea (tai videon tapaan vapauttamalla jarru)? Eikö jousen virittämiseen kulu aina enemmän energiaa, kun mitä palautusprosessissa vapautuu? Ja jos runko (jousi) ei polkiessa taivu, eikö energia välity silloin tehokkaammin voimansiirron ja renkaan avulla suoraan alustaan eteenpäin vieväksi voimaksi? Löysän rungon taivuttamiseen tarvitaan vähemmän energiaa kuin jäykän rungon, mutta toisaalta jäykkä runko vapauttaa enemmän energiaa kevennettäessä kampea. Silti energiaa menee rungon taivuttelussa hukkaan.
Ymmärrän, että jousi, esim. pitkä ja jäykkä akillesjänne, tekee kengurun pomppimisesta taloudellista, mutta en tajua, miten jousta voisi samalla tavalla hyödyntää pyöräilyssä.
Olen mieltänyt maantiepyöräni rungon lehtijousimaiseksi rakenteeksi, joka ei ”jousta alta pois” kun siihen lataa energiaa, vaan enemmänkin myötäilee ajajansa liikkeitä ja ajajan yli kymmenkertaista massaa suhteessa omaan massaansa. Ajajalle (ainakin tällaiselle motoriset puutteensa tiedostavalle) on hyvin vaikea kohdistaa kaikkea haluamaansa voimaa puhtaasti voimansiirron kautta takarenkaalle, jolloin erityisesti putkelta ajaessa biomekaaninen hyötysuhde ei ole erityisen hyvä. Jousimainen runko ottaa energiaa talteen ja palauttaa sitä takaisin ajajalle, toimien ikäänkuin yhteistyössä esimerkiksi pitkässä nousussa.
Aika-ajopyöräni runko on sitten taas monessa suhteessa rautakankimainen ajaa. Se ei anna myöden läheskään samalla tavalla ja sellaisina häviävän lyhyinä hetkinä kun esimerkiksi pyörittää mahdollisimman kokonaisia kierroksia suurella teholla kummun yli, sen kanssa tuntee olevansa ikäänkuin suorassa yhteydessä takarenkaaseen. Mutta se on myös selvästi väsyttävämpi ajaa yli kahta tuntia kerrallaan.
Kaikki on tietysti suhteellista. Nämä kaksi pyörää ovat verrattain jäykkiä hiilikuiturunkoisia ja niissä on kapeat renkaat verrattain korkeilla paineilla ym., eli pienet rungon jäykkyyserot on perstuntumalla juuri ja juuri havaittavissa.
No energiahan ei minnekään häviä. Muuttuu siitä osa esimerkiksi lämmöksi, mutta se on niin häviävän pieni osa, että en sillä usko olevan mitään merkitystä polkupyöräfysiikan tai pyörittämisen fysiologian kannalta.
Mun oma kokemus omista pyöristä kautta aikain ja vuokrapyöristä ulkomailla tukee CamoNin esittämää ajatusmaailmaa. Sopivasti taipuisa runko "palauttaa" putkelta runtatessa energiaa myös siihen koko kehon polkemisliikkeeseen, koska siinä polkemisvaiheessa, missä voiman tuotto on heikointa, palautuu rungon fleksaus ja se tasaa voimantuottoa. Jäykällä rungolla pystyy ehkä hetkittäin tuottamaan enemmän tehoa takarenkaalle (esim. ratasprintit tai maantiekisojen loppukirit), mutta kuskin ominaisuuksiin nähden liian jäykällä rungolla pitkään ajaminen väsyttää lihaksistoa enemmän kuin vähän löysemmällä rungolla ajaminen.
Odottakaapa vaan muutama vuosi, niin isojenkin fillarimerkkien mainoslauseet tyyliin "stiffest and lightest frame we have ever made" ovat muuttuneet muotoon "most flex optimized and lightest frame we have ever made". :)
Samantyylinen ongelma oli muistaakseni jo 90-luvun lopulla esillä ratamoottoripyörien puolella. Rungoista tehtiin koko ajan jäykempiä ja pyöristä tehokkaampia, kunnes tultiin pisteeseen, jossa kaikkea tehoa ei saatu takapyörälle ja sitä kautta alkoi ongelmat ajettavuuden ja pidon kanssa. Nykyisin rungot ovat noissa peleissä käsittääkseni paljon joustavampia (oikeisiin suuntiin).
Fillareissa tuo kuskin säästäminen kuullostaa järkevältä ajatukselta, ollaan sitten polkemassa pitkää reissua tai kilpailua, jossa halutaan olla lopussa hieman paremmassa iskussa ratkaisuja varten. Tietenkin loppukirissä voidaan hieman hävitä löysemmän rungon takia, mutta jos häviö on pienempi, kuin säästyneet energiat, niin silloin lopputulos voi olla parempi. Rungon suunnittelulla tuota voidaan tietenkin vielä optimoida ja luulisinkin, että se on menossa juuri tuohon Stenun mainitsemaan suuntaan.
Niinpä niin, olipa runko miten jäykkä tahansa, pinnakiekot joustavat, etenkin sivusuunnassa kun putkelta runtataan. Jäykkyyttä haluttuun suuntaan, joustavuutta toivottuun, siinä tavoite, eihän siitä toki kaukana ollakaan.
Isomman osan pyöräilyelämääni teräspyörillä ajaneena, melko kehnoilla tosin, kyseistä materiaa en kaipaa, en kyllä kuituakaan kuin sopivina murusina alumiinin höysteenä. Hyviä välineitä parhaimmillaan jopa testiajajien kommenteissa.
Eikä olla edes kovin kaukana. Hiilikuiturunkojen markkinointi säilyi mielestäni jonnekin vuoteen 2013 tai 2014 koko ajan samanlaisena, aina uusi malli oli edeltäjää kevyempi tai jäykempi tai molempia. Vuonna 2015 koko "endurance"-segmentti alkoi nostaa päätään ja markkinoinnissa ei enää ratsastettukaan tuon keveyden ja jäykkyyden yhtälöllä, vaan iskusanoja olivat "rider optimized", "rider first", "comfortable and light" jne.
CamoN tarina kuulostaa järkevältä, mutta erot ovat tosiaan laadukkaassa kuiturungossa ja tuossa vanhemmassa aeropyörässä pienet. Todennäköisesti jousto tulee chainstaysta ja keulasta. Minä en usko sivuttain fleksaavaan keskiöön.
Niin ja prätkän rungon on joustettava ihan toisesta syystä. Jousitus ei toimi kovinkaan optimaalisesti täydessä kallistuskulmassa. Jos joku on ajanut joustavalla teräsprätkällä, niin tietää miten vaarallista liiallinen rungon woblaaminen on.
Paaton: kyllä runko fleksaa polkiessa. Vaikka puhutaan "keskiön joustamisesta" (bottom bracket flex), keskiö itsessään ei jousta, mutta satulaputki taipuu ja muut putket kiertyy niin taka- kuin etukolmiostakin.
https://m.youtube.com/watch?v=y9BO08bxhYA
Jep. Suoravetoisella trainerilla näkee hyvin chainstayn elämisen. Tai siis keskiöhän tuossa näyttää liikkuvan, mutta kun takahaarukka on kiinteästi kiinni trainerissa, niin takahaarukan putkethan siinä taipuvat kohtuullisen selvästi ihan sweetspottien aikanakin. Pyöränä siis kuituinen focus cayo, joka on käsittääkseni suunniteltukin aika mukavaksi.
Mutta ei tuota ajaessa huomaa. Keskiö ei ehkä anna periksi ylös/alas suunnassa, eli kiertymää ei pääse syntymään. Eikös ne lutterot teräsunkoiset taipuile ihan hallitsemattomasti kaikkiin mahdollisiin suuntiin :)
Laitoin muuten itse tuon ”Polkupyörät muut kuin Kiinasta lähetetyt” kun olen aina luullut/kuvitellut, että täältä Suomesta katsottuna Kiina ja Taiwan ovat eri asiaa/maata, mutta tämä on kai sitten ollut harhaluulo.
Varmaan kannattaa tuosta ihan soittaa ja kysyä suoraan tullilta, he sen tullausprosentin varmaan tietävät. Jokatapauksessa verottomaan Taiwan/Kiina hintaan tulee varmasti lisää se 30-40% tai jopa enemmän.
Edit: kyllä muuten tullin listoilla Taiwan ja Kiina ovat eri toimius-/alkuperämaita, joten tuo aikaisemmin pastettamani vero + tullimaksu olla ainakin ihan oikealla hehtaarilla.
Ehkä ot, mutta ilmoitettakoon, että tänään on Teollisuuskadun ja Satamaradankadun välisellä sohjoisella pätkällä havaittu reheväpartainen mies, jolla oli aurinkolasit. Voiko olla, että alla oli muu kuin teräsrunkoinen pyörä???
Noista mun tämänhetkisistä lutteroista se vanhempi on jonkin verran taipuisampi ja tavallaan kivempi ajaa gravelia kuin toi uudempi rosterinen, jossa on putket samoilla ulkohalkaisijoilla, mutta olisko niin, että rosteriputki on vähän jäykempää? Vahvempaa se on ainakin. Cyclossa on 34,9-millinen vaakaputki 0,7/0,4/0,4 seinämävahvuudella. Keskiön jäykkyyden puolesta 31,8-millinenkin olisi varmaan riittänyt. Gunnarin etupää on tuntunut joskus vähän huteralta osaamisen äärirajoilla krossikisoissa ajaessa ja sitä taas en Cyclossa ole huomannut.
https://kvastainless.com/order/wp-co...ms3-charts.jpg
Kaikkein lutteroisinta syntyy muuten alumiinista, jos siitä ei tee tarpeeksi isoputkista, koska alumiini on itseasiassa joustavampaa kuin teräs. Alumiinin ongelma on se, että se, että se on muihin metalleihin nähden heikkoa ja kestää huonosti toistuvaa taipuilua. Siksi joustamista joudutaan rajoittamaan suurilla putkihalkaisijoilla ja seinämäpaksuuksilla. Koska pyöräteollisuuden käyttämät ce-normit on tehty alumiinirunkojen turvamarginaalien mukaan, mutta samat jäykkyysvaatimukset koskee myös tehdastekoisia teräsrunkoja, tulee teräsrungoista jäykempiä kuin, mitä niiden kestävyyden vuoksi tarvitsisi olla. Eli minkä tahansa tehdastekoisen nykyteräspyörän kanssa ei kyllä tarvitse olla huolissaan siitä, että se olisi liian luttero. Ennemmin päin vastoin.
Mutta mä en kyllä meinannut saada aikaiseksi mitään alu-teräs-komposiitti-vääntöä tästä taas ja toisekseen kuiturunkoon ne kuskin mukaan optimoidut keskiön jousto-ominaisuudet saa tehtyä varmaan vielä optimoidummin kuin perinteisimmistä materiaaleista ja varsinkaan pyöreistä putkista tehtyyn runkoon.
Tässä on yhden keskimääräistä ansioituneemman runkomaakarin kirjoitus rungon joustoon liittyen ja aika mielenkiintoinen näkemys keskiön joustosta: http://kirkframeworks.com/resources/...al/frame-flex/
LJL: jos epäilet, että se reheväpartainen olisi ollut allekirjoittanut, niin ei ollut. Eilen oli eka arkipäivä tänä vuonna, kun en ollut fillarilla liikenteessä :)
Quoc Gran Tourer Gravel -kengät Kickstarterissa 1.3. alkaen.
http://www.bikepacking.com/wp-conten...l-Shoes_14.jpg
Sellaiset reheväpartaiset pyöräilijät tulee toki testata teollisella sähkömagneetilla, etteivät aja väärillä pyörillä, hättänäm.
Kysyin valmistajalta toimituskuluista ja takuuasioista:
"We don't have distributors yet in Finland. What if I have a warranty case with True Grit? Should I sent it to you in Iceland? I've calculated with your online store calculator that True Grit Race Edition Creme Withe - Satin costs 6188$ including tax and shipping. What other costs are there, customs?"
Lauf vastaa:
"We normally don’t go through distributors with our complete bike builds. We try to set up a couple of dealers in each country and supply them directly. Unfortunately the shop I’m currently talking to in Helsinki has not given any straight answers yet. Until we have a premium dealer there, all warranty cases go directly through us here in Iceland, but we’d take care of the shipping.
Regarding our online store, then what you see there is all you have to pay. We take care of the duty and shipping costs. We are then able to ship it on DDP terms, so it gets delivered to your door without needing any input from you."
Toistaiseksi takuuasioissa pyörän joutuu lähettämään Islantiin, mutta jos neuvottelut Helsingissä onnistuvat, asia voi muuttua lähitulevaisuudessa. Tullia ja toimitusta kokonaisesta pyörästä ei näköjään tarvitse maksaa.
Aivan hyvältähän tuo sitten vaikuttaa, tuo ddp-toimitus/-sopimus ei ole ollut mulle itselle entuudestaan tuttu.
Takuu hommattun tuossa menee sitten käytännössä samaan tapaan kuin kaikissa muissakin nettikauppa hommissa - myyjällä näyttää olevan aika selkeät kuviot tuon suhteen.
http://www.logistiikanmaailma.fi/sop...erms-2010/ddp/
Pyörä kyllä näyttää aika herkulta, ainoat huomiota on ne, että lokareita tuohon ei kai saa, eikä tuota ainakaan suoraan mainostea Road plus -yhteensopivaksi.
https://youtu.be/kHstTr5tpe8
Juu, olis kiinnostavaa päästä tuota polkemaan. Haarukka herättää eniten kysymyksiä: pompottaako, kun ei ole paluuvaimennusta, millainen on putkelta ajettaessa, kun ei ole lukitusta...Kiinteitä lokareita tuohon ei saa, mutta 650b x 47 menee varmasti, kun sen kehä on 700 x 30c. True Gritiin menee 700 x 45c.
Vielo V+1: https://www.vielo.cc
^Herättää hieman kysymyksiä...toi ratapyörän bb-droppi ja väite siitä, että se muuttuu rengaskoon muuttuessa nimittäin. Kenties jotain aika perustavanlaatuista jäänyt oppimatta mainostetun kolmenkymmenen vuoden uran aikana :seko:. Toivottavasti eivät ole kovin montaa runkoa tilanneet noilla spekseillä. Muuten joutuvat kyllä toteamaan, että meni ns. reisille tää homma - ja isosti...
"..from thirty years working with some of the world’s most coveted ultra-performance cycle brands..."
*BB drop based on 700c x 42mm tyre. BB Drop will vary with tyre size
BB DROP* 52,5
Niin, minäkin olen käsittänyt miten ja miksi "BB drop" ja "BB height" ovat kaksi eri asiaa. Mutta luulen että Vielollakin se on tuosta jonkun jossain vaiheessa geometriataulukkoon lisäämästä asteriskista ja "täsmennyksestä" huolimatta ymmärretty (ja varmaan se sieltä melko pian häviää).
Jännä - muttei sittenkään kovin yllättävä - ilmiö tämä miten gravel grinding -pyöriinkin on syntynyt tämä "ylemmän keskiluokan putiikkipyorien" luokka. Maantiepyöriinhän sellainen on kuulunut jo pitkään, mutta sillä puolella sen ymmärtää paremmin sikäli että siinä on designin ja "yksilöllisyyden" tuoman lisäarvon ohella "pro-tason" ominaisuuksien tavoiteltavuudesta. GG-pyörien alkuperäiseen luonteeseen sen sijaan kuului mielestäni käytännön toimivuuden korostaminen ja edullisten ratkaisujen ensisijaisuus, josta nyt on edetty huomattavan kauas. Mutta voihan näitä luksus-GG-pyöriä ihailla ja kummastella!
Tässä muuten tälläinen juttu (tai no, Niner-mainoshan tuo tietenkin on) runkomateriaalin valinnan filosofiasta. Alumiinia, terästä vai hiilikuitua.
Lelumiini aloittelijoille, teräs nautiskelijoille ja hiilari kisailijoille noin niinku lyhyesti referoituna.
http://ninerbikes.life/which-gravel-bike-is-for-you/
Tistkua ei ollut mukana kun Niner ei siitä runkoja valmista, mutta ylivoimainehan se olisi toki ollutkin.
^^ juu noin mäkin voisin epäillä sen olevan, mutta edelleen hämmentää se, että mitä tuolla perinteistä krossigeotakin paljon pienemmällä dropilla on ajateltu saavutettavan. Siihenhän voisi bb-dropin puolesta melkein laittaa 26-tuumaiset kiekot. Jos on kyseessä painovirhe ja mitan pitäisi olla 72,5 mm, niin toivottavasti on mennyt edes runkotilauspapereihin oikein.. :D
Maantiepyörien myynti maailmalla ja kai Suomessakin on vähentynyt jo muutaman vuoden ajan. GG/All road/yms. -pyörä on 2018 mamil-pyörä. Evoluutiokäyrä on eksponentaalinen ja valmistajat varmaan toivovat myyntilukujenkin olevan.
No on tosissaan keskiö korkealla Vielossa! Linkkasin tarkemmin geometriaan tutustumatta, kun tuli uutuus brittimediassa vastaan. Toivottavasti on painovirhe ja vähintään tuo 72,2mm bb drop. Spesifeissä grindereissa on droppia jopa 85mm: https://www.specialized.com/us/en/me...=239500-128841. Ajaessa tulee luultavasti tunne, että on in, eikä on. Mutta mutta, henkilökohtaisesti en pidä siitä, että monet spesifit grinderit tehdään lyhyiksi ja korkeiksi. Tuossa Divergessakin on 54cm raamissa stack 592mm ja reach 373mm. Ymmärrän, että keskiön madaltaminen kasvattaa stack-mittaa, mutta vastaavasti pitäisi lyhentää emäputkea, ettei tule mummopyörän ajoasentoa. Lyhyt reach johtaa ylipitkään stemmiin, jos haluaa virtaviivaisen ajoasennon. Pitkästä stemmistä ei kai varsinaisesti ole haittaa soratiellä, mutta polkukurvailussa ja krossissa se saattaa hidastaa ohjausta turhaan.
Kasvaville gg-markkinoille kaivataan mielestäni lisää kevyitä race-tyyppisiä sorapyöriä!
Yhdessä hybridisuositusviestiketjussa tuli vastaan Giant Toughroadin käyräsarvinen versio GX:
https://www.giant-bicycles.com/fi/toughroad-slr-gx-1
Suomen maahantuojalla on vain tuo GX 1, mutta esim. Saksassa on pykälää parempi GX 0. Halvempiakin malleja löytyy. Googlella löytyneen jutun mukaan maasturin renkaakin mahtuisi ja kuvien perusteella se on jopa mahdollista.
Front/center-mittaa harva ilmoittaa, joten laskin sen peruskoulumatematiikalla. ML-koossa 612 eli varpaat osuu renkaaseen varsinkin, kun käyttää 40-50 mm kumeja.
Toughroad olisi vähän niinkuin vastaus minun kysymyksiin kippurasarvesta, johon menee tarvittassa reilummat kumit. Rumahan se tosin on.
All models from budget to top-end use the same aluminium frame and carbon fork which is both rack and fender compatible. The seatpost is the same proprietary Giant D-Fuse which flexes vertically to take the edge off bumps and vibrations. Although these bikes come with 700x40c tyres as standard, the frame accepts 29×2.2″ tyres given its mountain bike heritage
Paperilla oudohkonoloinen etupään geometria Toughroadissa; loivahko keulakulma, pieni rake ja iso trail. Joku 48-50 mm rake kuulostaisi järkevämmältä ja jäisi varpaillekin tilaa vähän enemmän.
M/L koossa geometria on cs-mittaa lukuunottamatta hyvin samankaltainen 2013-2015 Roven (56) kanssa. Emäputki on tuuman lyhyempi, mutta stack ja reach 1-3 millin tarkkuudella sama. Akseliväli on cs-mitan (rengastila) takia 15 mm pitempi. En ole kenenkään kuullut moittivan tuon ikäisen Roven ajettavuutta, joten en jaksa uskoa Toughroadinkaan huono gg-käytössä olevan.
Kuntoilijan kommenttin liittyen voin onneksi todeta, että ulkonäkö on asia, jossa olen aina oikeassa ja minusta Giant on hieno. Ei siitä minulle uutta pyörää kuitenkaan tule.
^ Mutta jostain syystä uudemmat Rovetkin ovat saaneet enemmän rakea haarukoihinsa ja Sutrassa sitä onkin jo se 50 mm.
En jaksa väitellä, kunhan vaan kerroin oman kokemukseen perustuvan mielipiteeni. Se, ketä wheel flop ja yliohjautuvuus varsinkin paksumpien renkaiden kanssa ajellessa ei häiritse, tulee varmasti toimeen tuonkin pyörän kanssa ihan hyvin. Mun mielestä vaan pyörän geometria on se, joka eniten määrittää, millainen pyörä on luonteeltaan, niin nämä asiat sattuvat kiinnostamaan enemmän kuin jotkut muut.
Ajettavuus tosiaan kiinnostaa minuakin, mutta tarkoitus ei ollut väitellä Giantista. Minun osaaminen vaan ei riitä siihen, että pystyisin kokeilematta tuomitsemaan lukujen perusteella, kun niin moni asia lopputulokseen vaikuttaa. Aina kun tulee vastaan gg, johon mahtuu oikeasti leveät renkaat, eikä mitään "massive tyre clearance 40 mm w/o fenders and 38 mm w/fenders", kiinnostaa nuo erityisen paljon. Varsinkin, kun paino on oletettavasti kohtuullinen, samoin hinta.