Printable View
Esittelin emännälle ja meni ostoslistalle. Meilläkin on erinäisistä syistä kasvisten kulutus noussut eksponentiaalisesti. Ei kurpitsasosekeittojakaan aina jaksa lusikoida.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Jyri K
Itsellä tosin ongelmana lähinnä se ettei pysty syömään tai zakuskaa ei vaan yksinkertaisesti tee mieli. Paino laskee tasaisesti 200-300g päivävauhtia, eka kk diagnoosin jälkeen kadonnut kuusi kiloa.
Tilanteessasi kaipaa varmasti kaikkea muuta kuin tuttujen ja tuntemattomien hyväätarkoittavia neuvoja, mutta silti: voi olla kaikin tavoin parempi että syö sitä mistä tykkää ja sitä mikä maistuu ja että senkin ansiosta mieliala pysyy korkeammalla kuin että pyrkii tarkkaan noudattamaan jotain erikoisdieettiä jolla väitetään olevan joitain terveyshyötyjä tai että välttelee jotain ruoka-aineita tai -lajeja joista pitää vain siksi että mainittu ruokavalio ei salli niitä tai että energiaa tulee muka liikaa tai vääränlaisten kilokalorien muodossa.
Mutta on myönnettävä että jos uskoo ruokavaliosta olevan hyötyä ja että jos sen onnistunut noudattaminen tuottaa mielihyvää, niin totta kai sekin on hyvä ratkaisu ja itse asiassa oikeinkin loistava juttu.
^ Sanoisin kyllä, että noin keskimäärin 100% onnistuneista painonpudotuksista on tarvinnut juuri sen perustavaa laatua olevan ruokalautasen remontin. Jojotella pystyy koko elämänsä mutta lopullinen painonhallinta vaatii kyllä sen, että erittäin harva voi syödä sitä mistä tykkää.
Minä söin 35 vuotiaaksi sitä mitä tykkäsin. 20 vuotiaaksi meni hyvin. Viimeiset 15 vuotta paino nousi. Nyt sen about 7 vuotta syöty terveellisemmin vaikka en siitä aina tykkääkään. Sellasen -20 kiloa saanut pois, mutta vähintään saman verran olis vielä hyvä kun lähtis.
Ainut asia mikä tässä maailmassa on varma, että se seuraava 20 kiloa ei koskaan lähde jos syön sitä mitä tykkään. [emoji4]
Näin se vaan on.
Jyri
Täsmennän aiheesta että vastasin edelliselle kirjoittajalle eli 2wheelfeverille. Jäi ilmeisesti epäselväksi, vaikka olisihan sen voinut päätellä tai ainakin sitä epäillä. Sen mitä minulla tämän viikon alussa uudestaan virinneessä keskustelussa on sanottavaa painonhallinnasta yleisesti sanoin jo liki sata viestiä takaperin.
Tuo yllä linkitetty laite on juuri se minkä mamselli osti. Se on mielestäni loistava ja vie kovat kasvikset tai juurekset aivan uudelle levelille. En itsekään pidä, mutta kuitenkin syön, keitettyjä kasviksia. Tänäänkin vedin kerma kana "pastaa", joka oli kesäkurpitsasta tuolla vehkeellä tehtyä. Se on hieno homma, että kun ei höyrystetä, vaan kevyesti haudutetaan, niin tuohon kesäkurpitsa pastaan jää kaikki vitamiinit sun muut tykötarpeet. Kaikkien kasvisten kypsennysaika jää pienemmäksi, koska tuo soiro on niin ohutta. Ollaan tehty salaattia tuolla ja pari viiltoa veitsellä tuohon säkkyräkasaan, niin se on silppuna.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti tommi2
En ole normaalisti muuta kuin grillaaja, syön toki salaatteja, mutta tuo vehje toi minulle kasvikset ihan uuteen näkökulmaan. Nyt niistä väsätään "pastoja", siis herkkuani. Toki makuasiat ovat aina omia, eikä tämä koskaan korvaa hyvää pastaa, mutta minulla ainakin toimii niin hyvin, että en pastaa enää kaipaa. Paitsi joskus.
Näytti olevan tuon Wilfan koneen nimellä paljon youtube videoita. En niitä vielä katsellut, mutta täytyy ne kahlata läpi kun kone ensi viikolla saapuu.
Jyri
Emäntä tuon ruoan aina tekee ja sanoi täsmällisesti, että ei siinä kauaa haudutuksessa mene. Ei muuta kun teet koe satsin ja maistelet siitä haudutuksen aikana milloin suutuntuma on mukava. Tuolta olan takaa huudeltiin, että kesäkurpitsa kannattaa "itkettää" ennen kypsennystä, jotta loputulos ei ole liian vetinen. Laita soirot talouspaperin päälle ja siihen ripaus suolaa ja toinen paperi päälle. Anna olla taas yhtä täsmällisesti "jonkun aikaa" ja sitten vähän puristelee talouspapereiden välissä, että kosteutta poistuu kesäkurpitsasta. Näin setistä tulee napakampaa. Sitten pannulle esim. kerman tai smetanan ym. kanssa hautumaan. Loppusuolaus sitten lautasella. Nam.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti tommi2
Soiron paksuutta saa käsittääkseni kolmea eri paksuutta. Ohkaisin taitaa olla spagetin luokkaa, joten saat vähän näperrellä veitsen kanssa koe erää.
Päinvastoin. Minä olen nyt täysin tuntemattomilla vesillä ja otan kaiken tiedon kiitollisuudella vastaan. Kyllä siitä "big-datasta" alkaa löytyä se juttu, joka sopii mulle. Totta on, että ravintoon liittyy nykyään tutkitun faktatiedon lisäksi valtava määrä pseudoa ja mutua - lisäksi uutta tutkimustietoa tulee koko ajan.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti kuovipolku
Hyviä puolia tähän mennessä ainakin se, että joku kurpitsasosekeitto aiheuttaa tunti ruokailusta ylävatsaoireita hiton paljon vähemmän kuin kebab-eläimen liha. Viimeksimainittu vastasi seppukua ruosteisella Moralla. Kun pääsen ensimmäisen kerran konsultaatioon niin lyön kyllä nyrkkiä pöytään että pakki pitää tähystää. Siltä varalta ettei siellä ole aukeamassa toinen taistelurintama.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti kuovipolku
Nykyään on jokainen päivä erilainen. Välillä ei voi sietää ajatustakaan ruoasta, tänään teki ekaa kertaa kuukauteen mieli SYÖDÄ! Ei munia ja peksua kuten tavallisesti sunnuntaisin, mutta syödä kuitenkin. Jostain on myös herännyt ihan outoja himoja. Suklaata en ole syönyt 25 vuoteen ja nykyään paksua tummaa suklaata tekee mieli päivittäin. Kuten myös teetä.
^Heitähän raporttia lopputulemasta. Tuossakin varmaankin kehittyy ja löytää mieleisensä tavan valmistaa. Ensikokemus kertoo jo varmasti paljon, että onko tuo sinun juttusi.
Ruokakerma kastikkeena varmaan maittava, mutta pitää yrittää soveltaa joku kermaviili + kananmuna kastikkeeksi tuolle "pastalle". Pysyisi vähän se laihdutuskin mielessä. :)
Tänne oli vaikea kuvia liittää, mutta kokeillaan.
Vajaa 100g jauhelihaa paistaen. Sitten pikkurissa ja suolassa itketetty keksäkurpitsaviipale pannulle. Haudutus ja lopuksi pippuriruokakermaa loraus.
Hieman meni se haudutus yli ja lopputulema turhan lötkö kesäkurpitsa. Siitä huolimatta maku oli ihan ok. Menee jatkoon jo tällä kokeilulla.
https://www.dropbox.com/s/bsa3cchiuc...asta.jpeg?dl=0
Jyri
Edit. Ei ainakaan dropbox linkillä onnistu kuva.
Edit. 2. Kokeillaan vielä pelkällä linkillä ilman noita image sulkuja.
https://www.dropbox.com/s/bsa3cchiuc...asta.jpeg?dl=0
Katselin finelistä tuon kokkauksen kalorit. Ilman kastiketta jäisi alle 200 kcal. Ruokakerma nosti varmaan jonnekin 300 kcal ja paistirasva jotain. Oliskohan alle 350 kcal kuitenkin ollut. Ihan ok vaikka olisi vielä enempi ok, jos kastikkeeksi keksisi jotain hyvää kaloritonta. En tiedä miten maustamaton turkkilainen jugourtti joku sörsseli toimisi jollain boostattuna.
Jyri
Laitan tähän yhden toisenkin jutun joka löi minut ällikällä. Emäntä kutsui syömään ja kertoi olevan perunalaatikkoa tarjolla. Tiedättehän, ohuiksi viipaloituja perunoita ja jauhelihaa uunissa paistettuna. Hyvää perusruokaa siis.
Siinä lapoin kitaani ja aloin ihmettelemään laatikon ja eritoten perunan hyvää makua. Emäntä siinä myhäillen, että ihan normi laatikkoa. Väitin, että jotain on laittanut, kun on niin saamarin hyvää. Syötyäni emäntä sanoi, että laatikossa ei ollut yhtään perunaviipaletta, vaan kaikki mitä suuhun tungin oli kyssäkaalia. Täysin perunan näköistä, parempaa kuin peruna, mutta hiilareita vähemmän.
Tekipä emäntä siitä "perunamuusiakin" ja hyvää oli. Siinä kuitenkin huomasi, että ei ole perunaa, koska tuli lievästi kukkakaalimainen maku. Perunalaatikossa taas tätä en kokenut, koska ilmeisesti imeytyneet lihanesteet muokkasivat makua hienoksi.
Luulisi tähän ikään jo kaikenlaista maistaneensa, mutta hienoa huomata että uusia, hyviä ja terveellisiä makuja tulee vastaan.
Tomaatti on melkein ainoo mitä en syö. :)
Mutta juu hyvä idea heille jotka siitä tykkää.
Pitää yrittää kermaviilistä tai turkkilaisesta jougurtista kehitellä jotain.
^Ite olen tosi tykästynyt valkosipuli-jugurttikastikkeeseen, johon sekoitan turkkilaista jugurttia, valkosipulinkynnen murskattuna, teelusikallisen sokeria ja teelusikallisen vahvaa sinappia, kuten Pöltsamaa kange. Nopea tehdä ja sopii moneen ruokaan kylmäksi kastikkeeksi, rasvaahan tuossa jugurtissa on kyllä 10 %.
Tässäkin yksi versio:
https://www.soppa365.fi/reseptit/jog...ein-mihin-vaan
Minun pahe on voileipä. Ja niitä kun aikani puntaroin ja kaloreita laskeskelin, niin marmeladia tuli sitten käytettyä. Margariini, juusto ja kinkku yhdistelmä on aika energiapitoinen setti.
Myös texmex salsa on yllättävän hyvää leivän päällä ja aika kevyttä. :)
Jep. Leipää menee liikaa myös. Varsinkin tuore ruisleipä. Tulee haettua lisää välissä monta palaa vaikka ei ole nälkäkään. On vaan niin hyvää.
Sille kun löytäisi jonkun kalorittoman korvikkeen. Tähän asti paras on näkkäri. Siinä ei kuitenkaan grammoja paljoa ole jos niitä pari syö liikaakin.
Edit. Näitäkin olis helppo välttää kun ei olisi kotona. Ei leipää kuitenkaan voi muulta perheeltä kieltää sen takia, että on itte läski. :)
Täälläpäin ei kunnon ruisleipää ole normisti tarjolla mutta ruåtsalaista näkkileipää saa lähes joka paikasta nykyisin. Sitä sitten menee enemmän kuin intissä konsanaan...margariini-kinkku-juusto-kurkku siihen päälle ja hyvää on.
Muuten juustot ovat oma heikkouteni, mitä kypsempi sen parempi. Mut ei vaan voi mitään, ei kunnon manchegolle voi sanoa "ei"...
Sent from my Nexus 5X using Tapatalk
^ Sama täällä juustojen kanssa. Paskaako tuota itseään kiusaamaan ylettömiin.
Laadukas elämä sisältää kärsimysten ohella myös nautintoja:)
^ ja ^^
+1
Kunnon kypsät manchego, cheddar ja gouda osastolla löytyy asiallisia juustoja, port salut tuolta miedoimmasta päästä, saint albray tietenkin, mas la planaa kannattaa myös kokeilla.
varoitus: vain kohtuudella käytettynä soveltuvat painonhallintaan
Nyt on herra asian kovassa ytimessä :)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Köfte
Totta maar. Onneksi minulla on jotenkin arkinen ja karkea tämä makuaisti. Jos tekee mieli juustoa, niin ihan tavallinen Pirkka-Edam ajaa saman asian kuin joku kalliimpi tuote. Ihan sama kaikissa muissakin ruokajutuissa, niin kahvissa, viinissä yms. Minä en huomaa mitään makueroa tavallisen bulkkituoteen tai jonkun kalliimman hifistelyn välillä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti bici74
En väitä etteikö niissä olisi eroja, minä vaan en sitä huomaa, enkä siitä välitä. Ihan kuin Kummelin Matti Näsä, b-luokan makkara on parasta, ei ole kökön kökköä. :)
Vojjjjjjj bergele... Söin äsken kahvihuoneesta pari suklaakonvehtia, tai jotakin semmoisia kökköjä. Se oli sitten siinä.
Juustot uppoaisi hyvin myös. Enempi nykyään vain jouluna sallinut ne. Juurikin vahvat +30 prosenttiset vie kielen mukanaan. Noihin lastenjuustoihin ( Oltermannit, edamit) ei ole mitään poltetta.
Jyri
Toissa kesälomalla (siis 2016) tulleet pari lomakiloa eivät ole menneet pois. En voi sanoa "vaikka mitä tekisi", sillä en ole tehnyt mitään asiaan eteen. Aikaisemmin tuollaiset ovat hoituneet itsestään. Ilmeisesti tälläi kypsemmällä iällä nuoren pojan aineenvaihdunta hidastuu.
Olen tikku-ukko eikä mun koskaan ole tarvinnut kiinnittää huomiota syömisiini. Olen juusto-ja pullahiiri ja oluella sekä viinillä herkuttelukin on paheeni. Pitänee hieman alkaa katsoa syömisten perään.
Olen kyllä luottavainen, että nuo pari extrakiloa karisee nopeasti kunhan pikkusen keskittyy.
Jos jouluherkuttelun jälkeen aloittaisi.
Ihte oon saanu reilun kilon lisää painoa kesästä. Pitäisi mielenkiinnosta käydä kehonkoostumuspuntarissa niin näkisi että mihin se on tullut. Mahasta kyllä näkyy "lihakset" selvemmin kuin ennen, eli varmaan sitten haitari on läskiintynyt. 🤣 sitä ilmeisesti puoltaa mieltymys kovahkoihin satuloihinkin.
Pitääkö olla huolissaan jos sängyllä pötköttäessä joutuu nostamaan tablettia nähdäkseen jatkotarinan viimeisimmät juonen käänteet?
Wilfa tuli kotiin :) Pitänee luntata nyt noita reseptejä. Keep them comin'
Eilen tuli katseltua tämmöinen mielenkiintoinen hyväntuulen terveys-doku "Fat, Sick and Nearly Dead". Siinä sympaattinen, 140-kiloinen aussi-pörssimeklari tympääntyy ylipainonsa tuomaan pilleriralliin ja ottaa 60 päivän raakamehudieetin. Mehulinkoon pannaan kaikkea tuoretta vihannesta ja hedelmää yms, mitä saatavilla on. Samalla ukko tekee road-tripin ison veden taa Amerikkaan, päivittelee sitä pask#ruoan määrää, jota meille teollisuus ja "Big Sugar" tuputtaa. Ote ei ole kuitenkaan saarnaava tai sensaatiohakuinen, vaan enempi toteava ja leppoisa.
Sattumalla matkalla truck-stopilla tavattu 200-kiloinen rekkakuski ottaa dokumentaristiin myöhemmin yhteyttä, koska paikat alkaa pragailla pahasti. En edes muista, paljonko päähenkilöiltä karisi painoa filkan aikana, mutta molempien elämänlaadun kohentuminen teki vaikutuksen. Dokkarin lopussa se lähtötilanteessa 200-kiloinen truckeri juoksi yli puolet pienempänä lenkkiä varsin vaivattoman näköisesti.
Kunhan oma tilanne vakautuu ja sytoissa on sopiva tauko niin kokeilumielessä voisi ottaa vaikka viikon tuollaisen raakamehudieetin. Ihan kehon puhdistuksen kannalta - tietty vasta lääkärikonsultaation jälkeen.
Tällä hetkellä itsen pitäisi kyllä bulkata eikä laihtua. Vähän yli kymmenen kiloa on kadonnut diagnoosin saamisen jälkeen. Syön monta pientä ateriaa päivässä ja pidän liikunnan kohtuudessa, mutta jos yrittää syödä liikaa, tuntuu että joku vääntää sisukset solmuun.
En ole perehtynyt, mikä "juju" tossa mehustamisessa on, poislukien se, että näin voidaan absorboida suurempi määrä rehuja kuin rouskuttamalla komponentteina.
Jos jollakulla on parempaa tietoa aiheesta, jakakaa ihmeessä.
Siinä on juurikin se etu, että mehustaessa voit saada 5 dl juomassa 1,5 kg juureksen ravintoaineet ja vitamiinit. Tosin kuitu taitaa jäädä suurimmaksi osaksi siihen mäskiin.
Sama hinta myös Prismoissa. Kannelmäessä viime yönä saldosta yksi pois. Tänään kokeiluun.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Jyri K
Meilläkin tuollainen kävi kääntymässä ja lähti toimimattomana (syntymä-risa) ja asiakaspalautuksena takaisin Prisman verkkokauppaan.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti PatilZ
Toi kuituhan pitäis kylläisenä kun sen vetäis kanssa.....Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Jyri K
Kait siinä mehudietissä on ideana myös se, että se itse vatsalaukku pienenee eikä vaadi enää mitään saavin kokoisia aterioita. Muutoin kyllä totta turiset. 1,5 kg retiisiä pitäisi varmasti nälän hetken loitolla. :)
Tästä mehudieettiasiasta oikeastaan mtään tietämättä: Eikös noita imeskellä uskoen niiden puhdistavaan voimaan? Ja jos pelkällä nesteellä mennään, niin nälän loitolla pitämiseksi tuota saa imuroida kyllä sellaisia määriä, että maha tuossa kyydissä tuskin "pienenee". Oma "MUTU" näistä mehudieeteistä on, että vesi on tehokkain nestedieetti. Nälän tunne on tietty melkoinen mutta ei se sen kummempi muillakaan rasvattomilla, sokerittomilla ja hiilihydraatittomilla juomillakaan ole. Kun vielä ne kuidutkin jää siihen mäskiin, niin oletttu hyöty lienee tuossa elimistön puhdistuksessa (jos moiseen uskoo) ja tietty kiistatta melkoisessa vitamiinilatauksessa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Jyri K
No en todellakaan suosittele "ulostuslääkkeillä" laihduttamista, oksentamista tai muuta idioottimaista.
Mutta varmaan vähillä kaloreilla ...ei mitenkään kikkailu vaan ihan normaali olotila...johtaa ruokahalun häviämiseen. En oikeastaan enää tiedä mitä on oikea nälkä. Ruoka ei vaan kiinnosta, syön vaan "jotain" ja mietin että voisikohan jonkun jättää pois. Vaikka iltapalan.
Piruvie ne laittaa kohta lisäveroa rasvalle ja sokerille, rehut halpenee. En mä tule toimeen jollain vihanneksilla tai marjoilla, kun ne tulee passiivisesti pois. Vaikka en tarvi paljoa ruokaa, niin siitä ruoasta olisi kiva kuitenkin saada jotain kuten energiaa. Sokeriakin vähän tarvittee.
No ei tuokaan tie terveelliseltä kuullosta. Syömisestä on todellakin tehty liian vaikeaa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti tempokisu
Tämä geneerisesti kaikille meille. Turvallisin tapa olisi pitää säännöllistä ravinnonsaantia, syödä monipuolista ravintoa, tarkistaa ravinnon laatua ja määrää. Kyseessä on tämä elämä, kunkin oma terveys. Jos omia voimavaroja ei ole, mutta haluisi onnistua laihdutuksessa, kannattaa ottaa avuksi ammattitaitoinen ravintoterapeutti henkiseksi tueksi. Se on kannattavin sijoitus, mitä voit elämässäsi itsellesi tehdä. Mitkään dietit ja paastot eivät auta kuin hetken, tarvitaan pieniä askelia kohti pysyviä muutoksia suhteessa ruokaan, itseensä ja ravintotottumuksiin
"Mitkään dietit ja paastot eivät auta kuin hetken, tarvitaan pieniä askelia kohti pysyviä muutoksia suhteessa ruokaan,
itseensä ja ravintotottumuksiin"
Tähän ongelmaan törmätään usein vuodenvaihteen jälkeen.Rantakelien lähestyminen on toinen ka-boom.
Juuri näin.... Lisäksi tarvitaan kärsivällisyyttä, armeliaisuutta omia heikkouksia sietämään ja uskoa siihen, että sitkeästi painamalla terapeutin ohjeilla ja teorialla - lopussa se kiitos seisoo. Sitä loppua vaan joutuu odottamaan paljon pidempään kuin haluaisi.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti EsaJ