..eilen tuntui juurikin ^ tuolta. Mutta ton jälkeen tulisi sitten ettei huvita syödä ja se on siinä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti MacKonte
Printable View
..eilen tuntui juurikin ^ tuolta. Mutta ton jälkeen tulisi sitten ettei huvita syödä ja se on siinä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti MacKonte
Ei vaan juuri päinvastoin. Kun syö energiatiheydeltään matalaa ravintoa, voi sitä syödä enemmän ja saa itsensä kylläiseksi ja näinollen sisään syödyt kalorit pysyvät aisoissa. Esimerkki: 100g suklaata 520kcal vs yksi omena n. 40kcal. Omenoita pitäisi siis syödä 1,3kg, että saavutetaan sama energiamäärä. Kummalla ruoan määrällä se nälkä lähtee?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti tempokisu
Tommi2, minullakin on ongelmia sokeritasojen kanssa - olen huomannut, että korkesykkeinen lenkki alentaa sokeritasoa reilusti.
Esimerkki: pojan yo-juhlien jäkeen arvo > 7; puolentunnin lenkin jälkeen viiden pinnassa.
^ Uskoisin, että jo yksi lenkki tehoaa, jos on teoakseen.
Ikäänkuin nopeaa hoitoa akuuttiin vaivaan.
Mielenkiintoinen aihe. Meikälle lääkäri ehdotti pätkäpaastoa kun aineenvaihdunnassa meikällä häikkää. 15-16h "paasto" vuorokaudessa. Käytännössä puolilta päivin eka ateria kuluvan vuorokauden puolella.
Sopii hyvin iltapainoitteiseen syömiseen eteläisen Euroopan malliin. Aika moni varmaan noudattaa normisti tämän suuntaista. Esmes. aamupala on hyvin kevyt ja lounas myöhään tai lopettaa illalla syömisen aikaisin.
Ideana mm. rasva-aineenvaihdunnan aktivoiminen. Tätä ainaki lääkäri kuvitteli tämän saavan aikaan.
Sent from my LG-H815 using Tapatalk
Tästä oli jossain radio-ohjelmassa taannoin. Joku lääkäri kertoi, että ihmisen vatsa viestii kylläisyydestään sinne haarukoidun/lusikoidun ruokamäärän eikä kalorimäärän mukaan. Vatsa siis ilmoittaa olevansa täynnä tietyn gramma/desilitramäärän jälkeen. Tällä perusteella kannattaa nimenomaan syödä vähäkalorista tai energiatiheydeltään matalaa, kuinka sitä nyt nimittääkään, ravintoa. Juuri kuten EsaJ kirjoittaa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti EsaJ
Pyöritin kampea kesän aikana 3.500 km. Laihduin puoli kiloa. FB-kaveri kittari GT:tä, ajaa ryttyytti moottorikelkalla ja hukkasi 16 kiloa. Tulee väistämättä mieleen vanha Pahkasian "Jurpo", sarjis. Eka ruudussa lenkkeilijä vetää "Elän 20 vuotta kauemmin kun huolehdin kunnostastani". Tähän Jurpo toteaa: "Mitähän hyötyä siitä on, kun käytät nytkin aikasi noin typerästi."
Itsellä lähti kuukaudessa kasvaindiagnoosin jälkeen reilut kuusi kiloa. Ei vaan tee mieli syödä enää niin paljon kuin ennen, maitotuotteet ja viljat pannassa (AIP).
Lenkillä huomaa että lämpiäminen ja "koneen käynnistyminen" kestää huomattavasti kauemmin, mutta kyllähän se ylämäessä palkitsee kun liikutettavaa massaa on 12 voipakettia vähemmän. Urheilujuomaa on nykyään aina lenkillä mukana, aikaisemmin 50km asti mentiin pelkällä vedellä.
En tosin suosittele tätä dieettimetodia pahimmalle vihamiehellekään :D
Kääntäen - paino on voimaa ja ylipaino on ylivoimaa. Kaverin kanssa lenkillä meillä on 20kg painoeroa. Sen, minkä ylämäissä kevyempänä voitan, alamäissä häviän. Kaveri katoaa aina tulevaisuuteen pitkiä laskuja rullatessa :DLainaus:
Alkujaan tämän lähetti 2wheelfever
Olkoon tämä lohtuna sitä tarvitseville :D
Minulla laihdutus tyssää siihen, että tahdonvoimani ei riitä syömisen kontrollointiin. Liikkumalla kuitenkin laihdun. Pyöräilykauden aikana olen useampana vuonna laihtunut jopa 5 kg, kilot kuitenkin tulevat takaisin kun talvet ovat olleet lumettomia eikä pääse hiihtämään, muuhun liikuntaan ei riitä motivaatio. Kerran kyllä laihduin karppaamalla 4-5 kk:ssa myös n. 5 kg, mutta ne tuli nopeasti takaisin kun karppaaminen alkoi tympiä.
Karppaamalla 5 kg painon lasku tarkoittaa vain noin 2 kg vähennystä rasvan määrässä. Karppaamalla ja kaikissa muissakin dieteissä jossa hiilihydraatin määrä on vähäinen tyhjää elimistö itseään vedestä ensimmäisen viikon aikana jo sen noin 3 kiloa. Tuo 3 kiloa tulee sitten nesteenä takaisin 1-2 päivässä kun elimistö alkaa taas saada hiilihydraatteja.
-5 kiloa karppaamalla ei käytännössä ole vielä oikein paino edes pudonnut.
Jyri
Tuo on ainakin osittain kuin ns. warrior dietti. Siinä koko päivänä ei syödä mitään ja sitten illalla otetaan yksi ateria ja syödään niin paljon kuin huvittaa. (Osittain myös samaa kuin muslimien paastoaika.)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti TheMiklu
Kyllä koko päivä on jo liikaa :DLainaus:
Alkujaan tämän lähetti ajelee
Sehän on perinteinen suomalainen malli, että aamulla kahvia ja ruisleipää. Sitte mettähommiin päiväks ja kotia syömään.
Tiedä tuosta kolmesta kilosta, mutta kun tässä on ollut melkein kolme vuotta hyvin vähä-hiilarillisella ruualla (juu ja voin & jaksan oikein hyvin, kolesterolit ja kaikki veriarvot on erinomaisia - kiitos kysymästä) niin kyllä toi perusviesti Jyri K.lta on ihan totta. Pitsan, pastan, risoton tai jonkun perunamuusin imeskely heilauttaa puntaria reilun kilon (tai enemmän) lyhyellä päivän parin vinkkelillä. Juuri tuosta syystä pitää ymmärtää mitä syö, rekisteröidä tuo jollain tavalla omaan muistiin punnita itsensä säännöllisesti ja suhteuttaa puntarin antama tulos viime päivien syömiseen. Puhumattakaan tietty suolasta. Kunnon suolaisen pitsan mussutus kerää kunnon nesteet kiusaamaan päivän, pari vaa'an näytössä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Jyri K
Vyö kertoo kaiken olennaisen.... Niin kauan kun se pysyy siinä "viimeisessä" itse lisätyssä reiässä on kaikki hyvin :)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti tommi2
Minulla vyö ja vaaka menee yksi yhteen. Koska jos paino nousee, niin se menee heti vyötärölle.
Ihan yleisesti tiedossa oleva juttu tuo on ja jokainen voi sitä kokeilla jos ei usko. Hiilarit vain pois, niin viikossa 3 tippuu. About pelkkää nestettähän tuo on.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti oppes
Yhden pitsan syöti ei tuo vielä kolmea kiloa takaisin koska siitä hiilarit palaa aikuisella miehellä jo vuotokaudessa. Sen kilon ottaa nestettä sisään kyllä helpostikin. Sen kolmen litran takaisin ottamiseen tarttee hiilaria niin paljon, että sitä menee vähän varastoonkin.
Helppo testi. Hiilarit vaan pois, niin pari kiloa lähtee jo kolmessa päivässä. Kilo sitten vielä päivässä parissa perään.
Jyri
Minä olen taipuvainen uskomaan, että pitkäkestoinen aerobinen liikunta aiheuttaisi aineenvaihdunnallista sopeutumista. Tämä epätieteellisten vaakatutkimusteni perusteella. Omat lenkithän menevät siten, että alle kolmetuntiset menee pelkällä vedellä, jollei ole tarkoitus kovaa ajaa. Urheilujuoman olen muutoinkin hylkäämässä vatsan vuoksi ja energiaa otan lähinnä syömällä lenkin aikana + tietysti 'tosipitkillä' matkoilla taukojen yhteydessä ruokailu, jossa yhteydessä nautin myös sokerista juomaa.
Tuosta liikunnan merkityksestä sen verran, että se on mielenterveydelle minulle ehdottoman tärkeä - nykyisellään varmasti pyöräilisin joka tapauksessa oli se laihduttavaa tai ei. Pyöräily on minulle 'alkoholismiin' verrattava tapa kuten GrandStan joskus asiaa osuvasti vertasi kun sitä ihmettelin (työkaveri on ehdottanut hakeutumista anonyymit pyöräilijät -hoitoon). Ja kun olen ulkona, niin en ole syömässä. Keskustelussa mainittu 'vyön viimeinen reikä' mittarina on minullekin tärkeä työkalu.
^ juurikin noin :D en minäkään lenkkeilyä (enää) näe ensisijaisesti painonhallintaa, vaan ihan ulkoiluna ja jaksamisen kannalta. Jos tulee viikon tauko niin ei se maailmoja kaada - kuten joskus tuntui.
..tosin olen joutunu nakertamaan vyöhön enemmän niitä...onko nyt ensimmäinen vai viimeinen...kuitenkin niitä reikiä että saa kireemmälle.
^^ no ei lähde paria kolmea kiloa kolmessa päivässä, noi laihdutuskilot pitää kyllä suhteuttaa omapainoon :D
^ & ^^ Minulle lenkeily/treenaminen on ensisiaisesti verensokeriarvojen hallintaa (=laskemista); muu on plussaa.
Täh!? Haluut siis, ett se kaikki höttömössö jää kroppaasi/vyötäröllesi lillimaan, hyödyntämättömänä...kö?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Markku Liitiä
Jommankumman logiikka vippaa nyt pahasti
Kyllä se on moneen kertaan kerrottu, ett kävely, juoksu ja pyöräily ei oo laihdutuksen kannalta tehokkaita, ei. Moni vaan ei sitä usko. Nuo liikuntamuodot ovat toki hyviä yleisen terveyden kannalta, kyllä. Mutt noi on eri juttuja.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti 2wheelfever
Juostakin pitäis päivittäin kymmeniä kmjä, jotta siihen kuluisi oleellisesti enempi kaloreita, kuin sen seurauksena tankatessa tulee lisää.
Maratoonarit on yl laihoja, mutt niiden km-määrätkin on aikas isoja tavallisten kuntourheilijoiden, saati sunnuntaikävelijöiden lenkkeihin verrattuna.
Laihduttamisessa on pal tehokkaampaa, kun katsoo mitä suuhunsa työntää ja kuinka usein.
3-4 tunnin välein ravitsevaa, mutt ylensyömistä välttäen. Eikä muuten se ’sämpylä’ sisällä yhtään enempää kaloreita illalla kuin aamullakaan... ja kaurapuurossakin on sokeria...
Ja sitten se monille uskomaton juttu, ett ruuan sulatus (ja elintoinnot) ovat eniten energiaa kuluttavia toimintojamme!
Ei suinkaan liikunta!
Mä en oo juossut enää metrikään viime vuosikymmeninä, mutt painoni oon saanut putoamaan nyt 106 kg:ta 83 kg:oon...
kun jätin ensin pois Colan litkimisen, sitt tuoremehun, kun siirryin hedelmiin ja sitt ’ehtoollis’viinin lipityksen ...siis iltaviinin
ja vaalea leipä vaihtui tummaan. Jätski on vielä säilynyt ’paheeni’ ;)
Juu ja pyöräilystä sinänsä olen suunnattoman innostunut, nyt ylikypsällä iälläni, vaikka km-määräni ovat varsin vaatimattomia pyöräilyn harrastajiin ja kuntourheilijoihin verrattuna. Multa on mennyt koko kesäkausi 1700 km kelaamiseen ...ja sekin sähköavusteisella... No rapakuntoinen soffaperuna kun oon
Ei hyvä! Vatsa olis hyvä totuttaa pienempiin annoksiin, eikä venyttää sitä isolla kertamättämisellä. 3~4 tunnin välein vajaatäyttöä, niin ruuansulatustoiminnalla on puuhaa koko ajan. Se kuluttaa eniten energiaa. Hara hachi bu!Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti TheMiklu
Tai sitte syö maltillisia annoksia sen 8h syönti-ikkunan aikana. Rasva-aineenvaihdunta aktivoituu paaston aikana plus ruuansulatus saa levähtää.
En tiiä onko kumpi ja kampi parempi. Tärkeintä on, että itestä tuntuu hyvälle.
Sent from my LG-H815 using Tapatalk
Kuulostaa rohkaisevalta, että monen kohdalla vuoden takainen ahertaminen ikuisen ystävämme kimpussa on toiminut pysyvästi.
Miten arvon kokemusosaajat kommentoivat tätä:
Edellä olevissa kokemuksissa ja mielipiteissä on näin maallikolle syömisen ajoittamisen suhteen kaksi toisiinsa nähden ristiriitaista koulukuntaa. Monen näppäimistöltä todistetaan pätkäpaaston voimaa ja toisaalta toisille onni on löytynyt mahdollisimman tiheästä (ja määrältään pienestä) ruokailusta. Onko toinen tapa parempi toistaan? Onko näillä omat kohdetarkoituksensa, eli molemmat hyvät, mutta eri tilanteessa? Onko toinen psykologisesti toista helpompi?
Noin muutenkin säikeessä puhutaan paljon ravitsemuksellisista tai fysiologisista tekijöistä ja unohdetaan psyykepuoli. Laihdutus näyttäisi olevan teoriassa helppoa: syö vähemmän kuin kulutat. Käytäntö ja toimeenpano onkin sitten oma kokonaisuutensa. Tieto asioista tietenkin auttaa, mutta on tässä jotain muutakin.
Rivien välistä mä ainakin luen, että painonhallinta tarvitsee oman tietyn mind-settinsä onnistuakseen. Tuntuu, että jäsen oppes on tarjonnut tähän jotain vastauksia kuvatessaan kokemuksiaan. Vähän niinkuin: ensin on havahtuminen - hälytys, jossa kokemus on seinää vasten olemisesta. Eli kuten entinen proffani sanoi vuonna miekka ja kilpi, kun kävin valittamassa motivaation puutetta: "pakko on paras muusa". Sitten on jotain joka liittyy tilanteen jäsentämiseen ja omien mahdollisuuksien hahmottamiseen. Hitunen sosiaalista tukea ei näyttäisi olevan pahitteeksi. Omia voimavaroja ilmeisesti voi lisätä realistisella tavoitteenasettelulla ja etenemisen seurannalla. Ehkä se fokusoi toimintaa olennaiseen tms. Jonkinlainen "repsahdussuunnitelmakin" voi toimia eli pala pitsaa ei ole katastrofi, jos siitä ei tee sitä. Nää on vissiin siihen painonpudotukseen liittyviä. Sitten ylläpito ja hallinta sisältää jotain omia elementtejä, mutta myös samoja. Samaa on ainakin seuranta ("hälytysrajat" eli viimeinen vyön reikä). Omaa taas jonkinlainen rutinoituminen tms. Jotain jossa, ei enää tietoisesti tehdä vaan on jo automaattinen osa omaa uutta elämää / identiteettiä.
Moni kokee näläntunteen varsin ikäväksi tilaksi, joka pitää hoitaa syömällä. Sinällään tiheä syöminen sopii näille henkilöille paremmin. Sitten on se toinen ryhmä, johon itsekin kuulun, eli näläntunne on varsin ohikiitävä hetki. Kun sietää, tai torjuu esim. juomalla vettä, muutaman tunnin ajan, nälkä menee ohi. Tämän jälkeen näläntunne ei oikeastaan edes palaa ennenkun syö seuraavan kerran uudestaan.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti PatilZ
Ööö, en nyt oikein hahmota.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti 1aloittaja
Tarkoitukseni oli vain kertoa, mitä mieltä radiossa haastateltu asiantuntija oli. Hänen mukaansa ihmisen vatsa kertoo olevansa kylläinen ihan samalla tavalla, jos sinne tunkee 400 grammaa kermaperunoita ja lenkkimakkaraa kuin jos sinne tunkisi 400 grammaa vähäkalorista kasvisruokaa. Vatsa ei siis toimi niin, että ihminen tuntisi itsensä kylläiseksi syötyään X-määrän kaloreita/jouleja, vaan syöty grammamäärä merkitsee.
Eri juttu on, kuinka monta tuntia aterian jälkeen menee kummassakin tapauksessa, ennen kuin on uudelleen nälkä.
Kyllä mulla ainakin painon hilaaminen jostain yli 75kg lukemista alle 73kg puolelle (itselle merkityksellinen ja melko hankala pudotus) on lähtenyt siitä, että on ollut korkea motivaatio treenata kesän kisoja varten. Olen saanut tiputettua painoa liikkumalla normaaliin tapaan sen noin 8h viikossa pyöräillen ja kiipeillen, mutta syömällä aamupalaksi 250g maitorahkaa hillolla. Vähän on kyllä nälkä ennen lounasta, kun ei ole muuta syönyt ja pyöräillyt töihin 21km, mutta siihen tottuu äkkiä. Maltillisilla harjoitusmäärillä ei ole tullut ylirasitusta, kun olen syönyt melko kevyen lounaan, ennen kotiin pyöräilyä banaanin ja niittaan kunnolla ruokaa päivälliseksi kun pääsen kotiin. Iltapalaksi yleensä pari leipää. Kerran viikossa eli maanantaisin meillä on vaimon kanssa karkki- tai sipsipäivä vuoroviikoin.
Mutta kyllä siinä täytyy silleen terveellä tavalla inhota läskiä niin se menee pois. Nyt syksyllä olen tarkoituksellisesti antanut painon nousta liikkumattomuudella ja mässäilyllä (ei kotona mutta anoppilassa). Lataan akkuja.
Hara hachi bu!
http://www.iltalehti.fi/laihdutus/20...34984_lh.shtml
...no niinhän se on, ett luetun ymmärtäminen on joillekin vaikeaa...Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Markku Liitiä
Mutt olkoon! Vatsan täyttäminen höhhöllä kertyy vaan kroppaan, mutt energiaa sisältävä ruoka kuluu energiaa kuluttaessa pois eikä jää rasvamakkaraksi vyötärön paikalle...
Kasvissyöjät ja vegaanit ovat siis pääsääntöisesti lihavia, jos höhhöllä, kuten olen ymmärtävinäni, tarkoitetaan vähäkalorista, vaikkapa kasvisruokaa. :DLainaus:
Alkujaan tämän lähetti 1aloittaja
No nyt on ravintotiede ja ruuansulatuksen toiminta väännetty uuteen uskoon.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti 1aloittaja
Moni on tätä samaa mulle toitottanut, mutta omat kokemukset sotii hyvin vahvasti tätä väittämää vastaan - tiedä sitten, että miksi. Suurin ongelma mulla koko tämän jo 9 kuukautta kestäneen laihdutuksen ajan on ollut jatkuva nälkä, josta on saanut kärsiä ihan ensimmäisistä päivistä saakka. Olen mennyt melko maltillisella kalorivajeella ja koko dietiin ajan olen pyrkinyt nimenomaan syömään paljon kasviksia, vihanneksia, yms. matalan energiatiheyden ruokaa ja kyllä sitä toki aina hetkellisesti maha täydemmältä tuntuu, kun määrällisesti paljon syö, mutta se nälkä tulee välillä jo 30 minuuttia syömisen jälkeen takaisin. Ihan sama tapahtuu, söin sitten vaikkapa mäkkärin ~500 kalorin tuplajuustohampurilaisen tai vaikkapa ~500 kalorin kanasalaatin. Nälkä tulee takaisin ihan yhtä nopeasti. Toistaiseksi ainoa keino päästä nälästä eroon on ollut se, että syö enemmän kaloreita. Mikään muu ei ole toiminut. Tästä syystä olenkin ottanut silloin tällöin ns. cheattipäiviä ja syönyt tarkoituksella reilusti yli kulutuksen. Se saa aikaan sen, että saattaa mennä 3-4 päivää, että ei tarvitse kärsiä nälästä. Tämä toki hidastaa painonpudotusta, mutta tekee pääkopalle ihmeitä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Markku Liitiä
Lisäyksenä muuten aikaisempaan, lounaan osalta olen empiirisesti havainnut, että mitä enemmän syön lounaalla klo 11:30 aikaan, sitä kovempi nälkä on yleensä klo 17 jälkeen, kun lähden polkemaan töistä kotiinpäin. Eli jos syön määrällisesti vähemmän, on vähemmän nälkä. Ei niillä energioilla mitään tehotreeniä varmaan ajaisi, mutta ~55min/21km kotimatkan polkee hyvin iltapäiväbanaanilla tai ilman.
Kokonaisenergiankulutus on Polarin mukaan niinä päivinä, kun ajan työmatkat, harjoittelu + aktiivisuus + perusaineenvaihdunta = ~3000kcal, ja epäilen että suurimmaksi osaksi vuorokauden sisäänmeno ei ylitä tuota. Mutta eipä se paino paljon alle 73kg painu (pituus siis 181cm), vaan jää siihen junnaamaan.
Itse olen löytänyt loistavan korvaajan pastan himooni ja tuloksiakin näkyy. Emäntä kasvatti kesän kesäkurpitsaa ja olen tykästynyt siihen erittäin paljon kaikissa muodoissaan. Nyt tulee kuitenkin se The Juttu. Mamselli osti Wilfa merkkisen kodinkoneen, joka tekee hetkessä kaikista kovista kasviksista ihan spagetin ohutta pitkää soiroa. Kesäkurpitsasta kun tekee tämän pastan, niin se on suutuntumaltaan lähes kuin pastaa ja erittäin maukasta, kun lorauttaa hieman kermaa pannulle ja antaa hautua hetken. Siihen jauheliha mukaan, niin ei parempaa voi olla. Porkkanat, lantut, ym. menee sillä sellaiseen muotoon, että ei tiedä niitä syövänsäkään. En ole kahteen kuukauteen pastaa suuhun laittanut, koska aina tekee mieli tuota kesäkurpitsa"pastaa". Kaloreita kasviksiinkin verrattuna vähän, mutta poistavaa sapuskaa painon Hallitsijoille.
Mikäs se tuollainen kone oikein on. Onko mitään linkkiä laittaa.
Edit. Löytyi. Spiraalileikkuri nimellä googlasin. Meni tilaukseen. Olen perunaa yrittänyt korvata höyrykeittimellä tehdyillä parsoilla, kukkakaalrilla ja ties millä. Tuo voisi olla kivaa vaihtelua siihen.
Itseäkin alkoi kiinnostamaan ja pikaisen googletuksen tuloksena luulisin, että on kyse tästä laitoksesta: https://www.wilfa.fi/product/keittio...kkuri/curly_w/Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Jyri K
Prisman verkkokaupassa oli alle 40€. Muualla näutti olevan 60-90€.
Jyri
Vaikka tunne on viime aikoina ollut jotenkin läski, niin enpä silti painanut kuin 74,3kg tänään.. Mysteerillistä. Ehkä se olo tulee siitä kun on tullut treenattua hyvin vähän tässä syksyllä.
Höyrytettynä ja jättää napakaksi, niin moni juures ja vihannes on aika hyvää. Jos höyryttää niin kuin jossain koulun suurkeittiöissä tehdään, että vihanneksesta katoaa väri ja se muuttuu lähes muusiksi, niin sellaista sontaa ei kukaan syö.
Kasvikset / juurekset pitääkin pistää uuniin. Päälle rypsiöljyä ja yrttimaustetta, valkosipulia suolaa ja pippuria. Porkkana, sipuli, punajuuri lanttu etc... nam... Kesäkurpitsa sopii joukkoon hyvin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti tommi2