Mietin että vois alkaa huutelee "Foorumilla Tavataan!" jos näyttää vähääkään alan harrastajalta. :rolleyes:
Printable View
Mietin että vois alkaa huutelee "Foorumilla Tavataan!" jos näyttää vähääkään alan harrastajalta. :rolleyes:
Mielenkiintoista oli taas viikonvaihteen lenkeillä todeta, että ilmeisesti koska olin tapani mukaan naamioitunut siten, että Löflerin vaippahousujen päällä oli Prismasta hankitut Icepeakin reisitaskushortsit ja paitana vain perustekninen t-paita ilman F1-formuloiden tapaan helmasta kaulukseen olevia sekalaisia mainospainatuksia ja koska lisäksi ajoin hyh-hyh-hybridillä oli jokaisen vastaantulevan kippurasarvisen kuskin naama kuin naarasnorsun lisääntymiselin kauniista säätä huolimatta. Tervehtimisestä nyt puhumattakaan.
No, onneksi en tätä fillarointia sosiaalisten kontaktien takia harrastakaan tai ehkäpä juuri siksi ;)
Oulun hoodeilla kaikki moikkasivat jotka TAAJAMAN ulkopuolella vastaan tulivat, taajamassa ei niinkään. Olen laittanut merkille, että Kempele/Oulunsalo sektorilla on muutenkin todella harvinaista, että aktiivimpaa pyöräilijää vastaan tulisi...saati sitten tervehtisi :D
Eihän se nyt mikään ihme ole jos moikkauksia ei tule, kun olet kerran on naamioitunut tavispyöräilijäksi (ei harrastajaksi). En minäkään tuolla lenkeillä ole ensimmäisenä moikkailemassa muuta kuin sellaisille, jotka näyttävät harrastavan pyöräilyä. Ja usein sen harrastuneisuuden saattaa päätellä ainoastaan vaatetuksesta + pyörästä. Ei kait ole tapana morotella kaikkia vastaantulevia pyöräilijöitä mummoista puliukkoihin??
Täytyy lisätä, että tietysti moikkaan takaisin, jos vastaantuleva naamiomies heilauttaa tervehdyksen meikäläisen suuntaan.
Tai sijainnista.
Jos ei-harrastajan-näköinen pyöräilee vastaan "keskellä ei mitään", niin silloin on hyvä syy olettaa, että siinä ajetaan vääristä vaatteista ja romupyörästä huolimatta pidempää lenkkiä. Oma havaintoni on, että nämä tapaukset myös yleensä vastaavat tervehdykseen.
Minä tervehdin niitä joilta uskon saavan vastauksen, eli "heimolaiset" saavat aina moikkauksen. :)
Heimolainen on siis mikä tahansa vakavasti otettava pyöräilijä (maantie tai maasto) johon voin jollain tasolla samaistua. Muilta saa harvemmin vastauksia, pikemminkin ihmetteleviä katseita: "Tunnetaaks me?".
Ja täältä tarvikkeita ;)
Tänään meidän maantielenkkiporukka sai tervehdykset kahdelta vastaan tulleilta retkipyöräilijältä, joilla toisella oli varusteet peräkärryssä. Moikata saa myös eri lajin harrastajalle.
Vasta-alkajan mieltä lämmitti maantiellä vastaan tulleen fillaristin tervehdys, vaikka hybridillä itse ajelinkin. Tästä "hyväksynnästä" intoutuneena uskaltauduin siis jopa postaamaan foorumille tämän ensimmäisen viestinikin!
Kiitokset vaan tälle tuntemattomalle herrasmiehelle, ensi kerralla tulen vastaan upouudella Bianchilla ;)
Ei oo tänä kesänä kukaan vielä tervehtinyt Suomessa! Italiassa tuli monta "Ciao!":ta, varsinkin kun poljin helteessä ylämäkeä pelkät BIBSIT jalassa ilman paitaa. :D
PS. Paheksun muutenkin sitä suomalaista "ojennan sormet maantiekahvalla" - tervehdystä. :mad:
Miten oot onnistunu välttämään moikkaukset! Eilen omalla lenkilläni 140:llä moikkaus-% (maantieväen kanssa) oli melkein 100. Tempomiehen moikkaus oli kaikkein hienoin, lapa nousi kunnolla vaikken minä osaa irrottaa kuin nuo muutama paheksuttua sormea :) Hybridi-pussihousumieskin taisi vastata, Origan tiimimieskin tervehti, + moni muu kuin oli kivasti väkeä nauttimasta aurinkoisesta ajokelistä.
Veikkaan että se johtuu siitä, että maantiellä maantiekuskit ei maasturimiestä moikkaile vaikka olis lycraa kuinka paljon niskassa. Maastossa taas tulee niin harvoin ketään vastaan ja toisaalta maasturin gripeillä tota sormien ojennusta ei ehkä niin herkästi rekisteröi moikkaukseksi.
Hyvin nousi sormet tänään Helsinki-Kirkkonummi välillä. Noin 50% alakahvoilla ajajista.
Yritän keskustassa sen mukaan ku ehdin nyökätä, mutta melko usein tilanteet tulee niin nopeasti etten ehdi edes sitä, saati sitten nostaa tassua.
Maantiellä sitten ehtiikin vähän paremmin jo henkisesti valmistautua, kun näkee vähän kauempaa saapuvan lajitoverin. Maastossa ehkä myös hieman kuulon avulla :)
Erityisen palkitsevaa on saada vastatervehdys vanhempien kanssa ajelevilta pikkumukuloilta.
Se onnistuu lähes poikkeuksetta.
Myös hymyyn vastataan hymyllä. Vaikkapa sitten pikkuepäröinnin jälkeen.
---
BTW: olen alkanut morjetaan myös harrikkakuskeja. Vastaus-% noin 50.
On minua tervehditty. Yhden kerran kolmen vuoden aikana.
Mua on moikattu kolmesti tämän kesän aikana. Jokaisesta tervehdyksestä jäi niin hyvä mieli, että innoissani aloin moikkaileen kaikkia vastaantulijoita. Jostain syystä vastausprosentti oli aika pieni...
Ainiin, tämä ei ole varsinainen tervehtiminen, mutta kuitenkin. Ensimmäinen kosketukseni maantiefillariin tapahtui Röylässä liian isolla pyörällä, lukkopolkimilla, mutta lenkkareissa, löysissä shortseissa ja topissa, takki perässä liehuen. Vastaantuleva succis hymyili erittäin leveästi, kun puuskutin ylämäessä vastaan. Suurkitos hälle, hymyllään sinetöi oman pyörän hankinnan. Ja hymyhän ei johunut tyylistäni...
Mukavasti huomasi, että kun siirtyi hybridistä maantievehkeeseen niin moikkailuja tulee ihan eri tahtiin (lue 0 -> ~50). Eipä takaa ohikaan tullut pahemmin tuntunut pahottavan mieltään kun alottelija peesasi takana muutaman kilometrin, lopulta oli tosin pakko luovuttaa ja huikata kiitokset perään. Näin siis pk-seudulla.
ostakaa läski pyörä ni ei tarvi huolehtia terveehdyksistä kun kävelijätki morottelee:)
tänään 3x tervehditty 1,5h aikana
Tänään ensimmäisen kerran moikkaili minuakin vastaantulevat harrastajat, hymyilytti :) Yleensä maastossa tuijotetaan tiukasti miestäni ja morotellaan sille, tänään katsoivat suoraan minuakin ja molemmille tuli tasapuoliset morottelut.
Aina heilautan kättä maantielenkillä harrastajan näköiselle pyöräilijälle, olkoon sitten maantiepyörällä lenkillä tai maastopyörällä siirtymää ajamassa. Lähes aina on myös vastattu tervehdykseen. Joskus tulee morjestettua myös auton katolla kulkeville fillareille, jotenkinhan maantielenkillä on saatava aika kulumaaan:D. Pyöriä sitten oltava katolla kuitenkin vähintään 2 kpl, mielellään kolme:D.
Kaikki moikkaa täällä mökillä .. kuormureista raktoreista succistelijoihin .. jotka moikkaa jos ite aloittaa .. maastossa sit jaetaan reittitietoa tääällä tai tuolla isolla kirkolla.
Totta. Elämäni ekan kerran mua tervehdittiin joitakin vuosia sitten kun olin hybridillä reilun satasen lenkillä menossa jossain Klaukkalan ja Nurmijärven välissä. En tajunnut tervehtiä takasin kun yllätyin enkä heti tajunnut, että kyseessä oli tervehdys. Sillon ajoin vielä ilman kypärää ja sandaalit jalassa. Nykyään on kypärä päässä.
Niitähän alkaa tulla vastaan jo syrjäkylilläkin. En osta, tulossa jo selkeesti tavispyöräksi ;)
Harrastan ekaa kesää fillarointia kunnolla. Konkari valisti heti, että kypäräpäisiä maantiekiitäjiä tervehditään kun vastaan tulee. Kuulosti hienolta tavalta, ajattelin että tää on sitä yhteisöllisyyttä.
Noh, totuus on kyllä ihan toinen. Äsken esim vedin 50km lenkin, vastaan tuli varmaan kuus fillaristia. Kaikille nostin lapasta, YKSI tervehti takaisin. Näin on käynyt monta kertaa. Ilmeisesti asusteeni ja pyöräni eivät vastaa standardeja. Taidan nostaa ens kerralla keskisormen, niin saan vähän eloa vastapuoleen. :D
Harrastan myös ensimmäistä vuotta maastopyöräilyä. Olen tätä aihetta joskus miettinyt, mutta sen verran vähän on lenkkejä vasta takana, että harrastajan näköistä maastokuskia ei ole pahemmin tullut vastaan missään. Eipä tosin ole minulle päinkään moikkailtu. Maantiekuskeille morjestamista pitää kokeilla ja pitää lukua vastauksista!
Ite huomannu sellasen että kun ite on amatööri niin muut amatöörit tervehtii kanssa. Sitten on nämä "prot" jotka kääntää pään pois kun kun hiki päässä kinttuava alottelija tulee vastaan. varsinki ku ajaa ilman lukkopolkimia :D
Höh... Meillä kyllä moikkaa maantiellä järjestään kaikki lajiharrastajat. Joskus jopa muutkin. Kannattaa vaan nostaa sitä räpylää rohkeasti ylös - ei siitä kukaan ala selän takana naureskelemaan.
Wohoo, eilisellä lenkillä sain useammankin morjestuksen takaisin päin Raision ohikulkutiellä! Kyllä tuli hyvä mieli :) Ja nämä vastaantulijat olivat nimenomaan maantiekiitäjiä!
Espoo-Kirkkonummi -akselilla fillaroidessa lapa nousee yllättävän hyvin, käytännössä kaikki moikkaa. Eilenkin kun kävin Porkkalassa niin jokainen vastaantulija morjensti. Tähän on kyllä yksi valitettava poikkeus: naispuoliset pyöräilijät ei kyllä tervehdi koskaan vaikka niille kuinka heiluttelis (kättä siis...), oon varmaan niin urpon/pervon näköinen etteivät viitsi. Tosin eipä niitä kovin usein vastaan tulekaan.
Tänään samalla osuudella tuli seitsemän VOMP:ää vastaan. Vain naiskuski joko ei moikannut tai oli niin pieni liike etten ehtinyt noteeraamaan. Hyvä kulttuuri vallitsee! Ps. Yksi bonusmoikkaaja oli vanhempi mieshenkilö ilmeisesti sunnuntaiajelulla perus napavaihteisella filolla.
Saa suoratankoistenkin kuskit moikata takaisin maantiefillaristia ;) Itse kun moikkaan lenkillä jokaista harrastajan näköistä tuli vastaan minkälaisella pyörällä tahansa. Ohitustilanteessa on tapanani huutaa "MOI". Pk-seudun työmatkaliikenteessä sitten onkin jokaisen moikkaaminen mahdoton tehtävä.
En tiedä muista naisista, mutta minulle moikkaillaan äärimmäisen harvoin, joten en enää oma-aloitteisesti tervehdi ketään. Paljon tapahtuu jopa sellaista, että kun fillaroimme miehen kanssa, niin miestä moikataan mutta minua ei. Niinpä se satunnainen tervehdys tulee sitten niin yllättäen ettei enää ehdi reagoida kun moikkaaja onkin jo pyyhältänyt ohi.
Virkistää kummasti mieltä kun tervehditään. Tänään 2 naista kannusti kuntoajoissa. Itse olin väsymyksestä vakavalla naamalla, mutta kiitos