Maaseutulenkki hybridiauton koeajolla pojan kanssa klassista musiikkia kuunnellen :)
Printable View
Maaseutulenkki hybridiauton koeajolla pojan kanssa klassista musiikkia kuunnellen :)
Maantiepyörä. Miten tuollainen muovinen harrasteväline osaakin muodostua niin tärkeäksi. Itku ja parku pääsee jos sen joskus mällää lunastuskuntoon, tai joku varastaa.
Vaimon soitto siitä, että DHL toi kotiin liput David Gilmourin keikalle.
KOM Metsäkyläntiellä ("interval to Palojoki" 4.35). Vähänkö poikkeuksellista, vieläpä osuudella jota ajavat myös oikeat pyöräilijät!
Jos olisin älynnyt KOMin olevan tulossa, olisin voinut tietysti puristaa vielä muutamat sekunnit. Nyt löysäsin ja laskettelin risteykseen.
Jes, pääsin tänään salille treenit vetämään ja muutenkin jo parempi olo.
Paino ei ole treeneistä huolimatta laskenut, mikä positiivista myös. Ei se ole noussutkaan, mutta niin kauan kun treeni muuten edistyy niin hälläväliä.
Hyvän musiikin kuuntelu kannattaa aina:
https://youtu.be/Il7JIRCe1zo
Tappara on uusi Suomen mestari! 13 vuotta siinä meni, mutta taas tuli kannu Tampereelle.
Ei haittaa vaikka tekee kipeää.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti PetriV
Kolmen tunnin patikka sateisessa metsässä ja mahdollisten tulevien maastoreittien bongailut. Eipä tule pahoja vieroitusoireita...
Maastotyöpäivä. Kyllä se aina toimistolla istumisen voittaa.
SEGAFREDO
Kauppakeikalla lompsattomana kassinkantajana tarkastelin tarkemmin kaupan kahvipaketteja ja olipa yllätys löytää UCI-kilpapyöräilystä tuttu sana; Trekin kumppaniyhtiö Segafredo.
Taisin lumoutua Italian lipusta Segafredon kahvipaketin kyljessä, nääs Bianchissa ja Diadorasta löytyy näitä vihertrikoloreita, joten tulevalla kaupan yksilökäynnillä nappaan Segafredo-kahvipaketin mukaani!
http://meira.fi/sites/default/files/...redo_pausa.jpg
Pari touhukasta västäräkkiä pihanurmella.
Kesä ilmoitteli tulostaan tänään maantielenkillä varsin kouriin tuntuvasti. Viitisen tuntia reissussa, josta 4h 15min ajoaikaa. Aamupäivästä ensimmäinen tunti oli melko koleaa eilisten sateiden kosteuden viipyillessä ilmassa. Aurinko poltti alapilveen reiän jonka jälkeen olosuhde inhimillistyi huomattavasti. Loppumatkalla kolme varttia ennen kotiovea piti riisua tuuliliivi, eli viimeinen osuus tuli ajettua irtohihoissa ja -lahkeissa mutta ilman ylimääräisiä vaatekerroksia. Mahtavaa!
Joka lenkillä oon miettinyt tulevaa haastattelua ja lehtijuttua.
Ei siittä nyt mitään valituskertomustakaan halua, voi mainita että "töitä voisi olla enempikin ja epävarmuus huolestuttaa". Mutta olen aina ollut hermoileva tyyppi, kun jo lenkille lähtökin jännittää.
Mutta mietin sitten että sairasteluista huolimatta onhan niitä hyviä asioita ollu paljon. Kun tavoitteet on ollu realistisia, niin ne on myös saavutettu.
* Voitin juoksussa SM-kultaa ja olin lajissani paras siihen aikaan. Nuorempana halusin nimeni isolla lehtiin, ja näin myös kävi.
* Tavoite oli myös saada 6 laudaturia ja olla koulussa paras, ja näin tapahtui.
* Selvisin hengissä anoreksiasta ja "masukatastrofista" vaikka lääkärit toista lupasi. Päätin selvitä.
* Voitin tempossa SM-kultaa, Leijona-kiertopalkinnon ( tärkee tavoite) ja olin aikanani paras. Ylivoimaisesti paras. ( ainut mikä jäi kaivertamaan oli kun en päässyt sen yhden kerran Belgian MM-tempoihin kun olin äärimmäisen hyvässä kunnossa 2002).
* Sain ajaa Ferrari-autolla ja ostettua Colnago Ferrarin.
* Sain ostettua haluamani Mazdat ( jos varaa olisi ollu enempi olisin silti ostanu nämä)
* Sain pyöräiltyä vuodessa 40 420km ja oman pisimmän lenkkini minkä pystyin 711km.
* Hienoja luontokokemuksia lenkeillä; revontulia, ilvekset, hirven liukastuminen kolmostiellä, "mitä kettu sanoo" ja pupuja.
* Nukkeharrastuksen suhteen olen saanu toteutettua kaikki mitä olen halunnutkin. Kuvausharrastuksessani kehittyny "aika hyväksi".
Huonoa:
- terveys, masu ja jalka
- epävarma työpaikka ja epätasa-arvo
- oon kyllä tosi ruma ja aika lihava, nuoruuden typeristä valinnoista saa kärsiä.
Ne asiat joihin olen ite voinut vaikuttaa, ne on toteutettu. Enempäähän ei pieni ihminen sitten voikaan.
Vaikka mä aina valitan siittä yhdestä ^ asiasta, niin olen mä mielestäni ihan hyvin selviytynyt ja kaikkea kivaa saanut tehtyä. :cool:
Mätäjoen jälkeisessä nousussa vastaan kävellyt pikkuskidi nosti käden pystyyn ja sanoi "läpsäise".
Ehdin ojentaa käden sivuun ja sain yläfemman tassuun. Piristävä yllätys, nauratti loppulenkin.;)
:) hymyilyttää kyllä muakin.
Huh hu, aika kova lukema. Toihan meinaa 110km per pvä. :)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti tempokisu
Vuosia sitten perustin tempokisu fan club ryhmän, mutta ylläpito oli sitä mieltä että sellaisen paikka ei ole täällä :rolleyes:Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti stumpe
^ Yläpito on väärässä.
Minusta yli 700 km -lenkki on kova.
Sarjassamme asioita, joita et halua kuulla:
Huvitti kun kaveri kertoi erään toisen kaverinsa lainanneen pyöräänsä. Seuraavana päivänä tuli soitto "nyt on semmonen juttu, että saattaa olla, että räjäytin renkaasi". 😃👍
Tyyppi oli vaihtanut sisurin ja jättänyt sisurinreunan asentaessa renkaan ja vanteen väliin. Ilmatessa tuli sitten jonkinmoinen räjähdysilmiö.
Cyclolenkki uusissa maisemissa ja mitä täydellisimmässä kelissä. Edes väärät gumekset eivät himmentäneet päivän hohtoa vaikka vastassa olikin lanattu kivihelvetti.
Aina välillä unohtaa miten h*lvetin hienoa onkaan olla tuolla tienpäällä ja ajamisesta alkaa tulla suorittamista.
No tää keli tiätty ja tuleva ennuste 🌞🌞🌞
Tuli tilapäisesti kesä, 27 astetta mittarissa. Kohta sataa mutta nautiskellaan nyt kun voidaan [emoji41]
Sent from my Nexus 5X using Tapatalk
03.05.16
Kauden ensi lenkki lyhyissä pyöräilyhousuissa (kuitenkin vielä tummilla irtohihoilla).
Aivan parfait vaatevalinta!
En nyt silti ollut päivän ainut polvenpaljastaja! Le Soleil est jaune!
Eilisillasta lähtien ollut kuumetta ja kaikin puolin rekan alle jäänyt olo.
Nyt, 1000mg c-vitamiinia, 1 valkosipulinkynsi, jokunen cm tuoretta inkivääriä sellaisenaan ja teen seassa juotuna, joitain ruokalusikallisia luomuhunajaa kamomillateen seassa ja sellaisenaan, sekä paria Buranaa (viimeinen tänäaamuna) myöhemmin tuntuisi, että alkais helpottamaan. Kuumetta ei ole, ainakaan nyt, vaikkei Burana enää vaikuta, eikä kolota.
Toivotaan parasta. oli kyllä sellainen lounassetti, ettei tekis jokapäivä mieli vetää. Echinaforcella "voidellut" valkosipulinkynsi ja raakaa inkivääriä, hunajaa kyytipojaksi. Pureskelin saadakseni kaiken varmasti hyödynnettyä ;)
Olihan setti, mutta jos sillä selvisi vuorokaudessa tästä pöpöhyökkäyksestä nin kannatti ja tekisin toiste vaikka heti.
Aamulla töihin tullessa Hyrylässä sinersi ilmaa 10-15 pappatunturistin joukko. Olivat tulossa kolmion takaa, joten yksi hurautti keskelle risteystä ja pysäytti muitta mutkitta etuajo-oikeutetun liikenteen. Ammattimiehiä kaikki tyynni, yksikään mopo ei liikkeelle lähtiessä sammunut! Vähän hymyilytti.
Lisäksi hyvälle tuulelle saa Väyrystäkin nopeampi täyskäännös mielipiteessä. :D:DLainaus:
Alkujaan tämän lähetti Nana
Heh, ei se ollut täyskäännös, joskin hieman epäselvästi ilmaistu väsyneestä olotilasta johtuen, tai ainakin siihen vedoten.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Markku Liitiä
Tarkoitin siis, ettei tuollaisia huvittaisi terveenä huvikseen vedellä, mutta, mikäli kipeänä ollessa pöpö ei yhdellä setillä lähtisi niin suostuttelua toki jatkaisi samalla reseptillä, koska se vaan toimii niin pirun hyvin.
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Highlander
:D kiitos!Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Ari H
Ihan tautiset lenkit 705 ja 711km, hyvä jos nyt kuukaudessa saan saman verta. Mutta kun inspiraatio on, niin silloin pitää toimia ja levätä voi myöhemmin.
Se neljänkympin vuosikin oli ihan käsittämätötn, mutta "yli satanen päivässä" on vain keskimääräinen - ajoin niitä 200 -600km lenkkejä aika paljon, joten välipäiviäkin sai pitää. Mutta talvellakin peruslenkki oli noin 120km.
Nyt olen tyytyväinen jos saan ajettua peruslenkkiä - ja jos saa hyviä kuvia ja oppii. Tällä viikolla on saanu paljon kuvaa, ja oon oppinu mitä kuvaa kansii ottaa teleobjektiivilla ja mitä tavallisella. Samoin missä pienoismalli-Ferrarin paras kuvauspaikka on - onneksi tuossa lähirannan alueella.
Monta kertaa oon miettinyt josko niitä pitempiä...jos ajaa rauhallisesti, uskoisin jaksavani kun vähän harjoittelen pitkiä. Nyt on vaan tota kuvausta, ei malta. Jouluna 2014 murtunu jalkapöytä ( oletan että näin kävi) on vaivannut tosi paljon, tai sitten vaan vaivasenluu kipeytyy herkemmin, tulee ehkä turhan tuskainen lenkki kun satasen jälkeenkin saa pitää jääpussia. Jännittäminen on sitten se yksi juttu, se kävi jokunen vuosi sitten niin pahaksi että paras ajaa vaan peruslenkkiä.
Ehkä se on "aika aikaansa kutakin". Yksi asia on suoritettu niin hyvin kun sen voin tehdä (oma paras siis), ja sitten kohti uusia juttuja. ( oravakuvat, tempokisat, pitkät lenkit )
! Mutta yksi hyvä juttu vielä, olen tässä halunnu laihtua 2kg. Eilen kun tulin lenkiltä ( ja söin lenkillä voileivän puolikkaan ja join paljon, join myös lenkin jälkeen jaffaa) paino oli tavoite 52kg.
Ei se kyllä peilistä siltä näytä. Mutta alle 50kiloisena on ollu aika heikko olo, tämä olisi tosi hyvä.
Isoisän status, perjantaiaamulla 04.07 syntyi pojanpoikani, 51cm ja 3210g. 10 pistettä ja Ukilta miljoona.