En osaa mielikuvissani päättää näenkö VesaP:n hipsimässä kotiin pitkäksi venyneen "parin lasillisen" jälkeen vai odottelemassa rva P:tä joka on tekstarilla kertonut ehkä vähän viipyvänsä...
Mua ei sittenkään yllättänyt se että olin taas hiukan väärin pukeutunut. Tiistai-iltana aliarvioin sään viilenemisen ja tänä aamuna en oikein uskonut että tulisi niin lämmintä kuin tuli. Sama juttu joka kevät. (Syksyllä on jotenkin helpompaa sopeutua kylmeneviin säihin vaikka välillä sää lämpenisikin hetkeksi uudelleen.)
Ja sitten mua ei yllättänyt kaupungissa käydessä kohdattu kesäpyöräilijöiden paljous - eikä heidän ajotapojensa kirjavuus ja arvaamattomuus. (Onneksi kaupunkipyörät tunnistaa helposti, sillä niillä ajaneissa oli selvästi eniten täydellisellä jalankulkijan mentaliteetilla varustettuja kadunkauhuja.)

