Tiesuolojen ja muiden kemikaalien käyttö kevyen liikenteen väylillä

Jos ajatellaan ns. massojen pyöräilyä tai ihan vaikka jalankulkua niin maallikon näkökulmasta juuri eilen/tänään olisi kannattanut jäiset klv:t suolata sen sijaan että hiekoitettiin. Kokemusta asiasta ei sinänsä ole, mutta jotenkin saattaisin kuvitella että suolaa voisi käyttää murto-osan siitä mitä sitä noissa helsinginkin koepätkillä käytetään, jos hyväksytään että lähinnä pahin liukkaus on se ongelma. Käytännössä siis hiekan korvaisi suolalla, koska kuten tänäänkin näki, oli hiekka kadonnut monestakin kohdasta jonnekkin ojan pohjalle kun ei se oikein tarraudu jäähän, ja lähtee vilkkaasta liikenteestä muutenkin aika nopeasti liikkeelle. Toki itse liukkautta voi poistaa myös mekaanisesti, mutta raha sanelee paljon että mitä sitten oikeasti tehdään. Suolaustakin varmaan käytettäisiin merkittävästi enemmän jos laskettaisiin että sepelöinnin teho on aika pieni (30% jossain tutkimuksessa), ja että talvikauden loppuessa tarve teiden pesulle olisi todennäköisesti melko paljon pienempi.

Paljon on välimuotoja, ja mielestäni pyörätiellä ei voida suolausta perustella esimerkiksi raskaalla liikenteellä, ja yleisestikkin monesti liukkaus on enemmän seurausta aurauksen hitaudesta tai puutteesta.

Pikkutiet on parhaita talviajoon. Kattava lumipeite. Kevyt hiekkaus ja loppuvastuu jää kansalaiselle. Nastoilla tai kitkalla. Suolamössössä ajaminen ei tee hyvää sielulle

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti stenu

Onneksi olkoon Lauttasaari!

---

Larun pyöräkaistoilla näyttää olevan menossa semmoinen kokeilu että ei hoideta ollenkaan. Eli ajoradalla jatketaan niinkun koko remonttihässäköinnin ajan.

Kysytäämpä näin että jos kuitenkin liukkaudenesto on jonkinlainen pakko kaupungille, niin mitenkä se pitäisi hoitaa esimerkiksi klv:llä? Nastakengät ei taida olla pakolliset vahingonkorvauksien saantiin kuitenkaan.

Sepelin haasteena näen että se on etenkin erittäin vilkkailla paikoilla erittäin lyhytaikainen ratkaisu.

Vaikka välttelenkin Baanaa talvisin viimetalvesta lähtien niin eilen uteliaisuuttani ajelin siitä keskustaan päin. Pakkasta kymmenisen ja kurattuhan se pyöräilykaistale oli kemikaaleilla. Joku tavis pyöräili vastaan rapisemattomilla kumeilla, varmaan hänenlaisiaan varten toimitaan noin.

Parempi -joskin toki nolompaa- oli ajella kuivaa jalankulkijakaistaletta.

Lauttasaaren siltakin oli kurastettu. Kiitos Helsingin talvikunnossapitokokeilu (mistähän saisi ao. T-paitoja?)

^ Juuri tänään duuniin polkiessa kiinnitinkin muuten huomiota siihen, että Musiikki- ja Finlandia-talojen kohdilla aika paljon kulki renkaanjälkiä nimenomaan siinä suolatun alueen viereisillä kaistaleilla. Näkyi hyvin, kun oli maassa ohut valkoinen peite.

Parisen viikkoa sitten Hesarissa oli talvipyöräilyä koskeva artikkeli, jossa taas korostettiin sitä, miten pyöräilijät pitävät suolaamista hyvänä asiana. Onkohan tuota ihan oikeasti tutkittu vai onko se vain muutaman Hepo- tai Pyöräliitto-aktiivin henkilökohtainen mielipide, jota toitotetaan suureen ääneen pyöräilijöiden yhteisenä mielipiteenä.

Hassua on että espoon palautteissa vastauksena suolaukselle on että pyöräilijät yleisesti vastustaa suolausta, mutta helsinki hehkuttaa ihmisten olevan hyvin tyytyväisiä suolaukseen. No onhan ne reunakivetkin olleet pyöräilijöiden (eihän tähän tarvita tosiaan kuin kaksi) hyväksi toteamia.

Näytti että tänään oli lauttasaaresta hanasaareen kulkeva klv suolattu. Eihän tuolla ollut vielä liukasta tai oikeastaan luntakaan. Sepelin poistamisesta kyllä iso peukku.

Näissä aina perustellaan asioita hinnalla, mutta jotenkin epäilen että suolaakaan ei tarvitsisi käyttää paljoa jos ainoa tavoite on liukkauden poistaminen, koska menemiseen auttaa auraaminen. Mitenhän nuo vaihtoehtoiset menetelmät mitä helsinki kokeili, onkohan menty ohjeiden mukaan, tai olisiko kehittäjä muuten käyttänyt tuotetta eri tavalla?

Eilen tuli rantaradan pyörätiellä vastaan hiekoittaja. Tänään on sitten aika märkää ainakin ajoradoilla.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti VPR

...Tänään on sitten aika märkää ainakin ajoradoilla.

---

Ja suolakelveillä. Näköjään Merikannontien ja Kuusisaarentien kelvitkin suolataan.

EDIT: jaa no niinhän se tieto kerrotaankin.
http://www.hel.fi/www/Helsinki/fi/ka.../talvipyoraily

Tampesterissä ei kelvejä suolailla. Talvikunnossapito on sitä, että juuri sataneen lumen päälle vetäistään sepelit. Taas tuli kunnossapitosopimus täytettyä. Kyllä ne lumet keväällä sulaa, harjaillaan sitten juhannuksen pintaan sepelit pois.

https://c1.staticflickr.com/1/406/30...b831071a_c.jpg

Tollasta jälkeä se suola sitten tekee.. (kuva Konga Bicycles)

Mulla siis ruostui vetopuolen chainstay puhki ja sovin Kongan kanssa, että molemmat chainstayt uusitaan, jotta ne pysyvät samannäköisinä. No rungosta osia purkaessani sitten huomasin, että itseasiassa toisessakin chainstayssäkin oli monta pientä ruostevauriota, jotka näkyivät vain maalipinnan kupruina. Kun sellaista kuprua rapsutteli, niin paikoin ruuvarin kärki menikin rungosta läpi.

Konga teki sovitut duunit ja alkoi valmistelemaan keskiön seutua paikkamaalausta varten, niin löytyi tuollainen ylläri. Reikä siis viistoputkessa myös. Ja tuo ei näkynyt päälle päin lainkaan, vaan paljastui vasta, kun maalia poistettiin. Että semmosta..

Oliko muutkin vauriot kuten tuossa kuvassa, hitsin vieressä ?

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Pikkulauri

Tampesterissä ei kelvejä suolailla. Talvikunnossapito on sitä, että juuri sataneen lumen päälle vetäistään sepelit. Taas tuli kunnossapitosopimus täytettyä. Kyllä ne lumet keväällä sulaa, harjaillaan sitten juhannuksen pintaan sepelit pois.

---

on se vaan ihmeellistä kun tänään tultiin sulalta kevyt väylältä Birkalan puolelta Härmälän jääpatjalle ja nyökytin oli väylällä soraa ajamassa... Birkala on sen verran ylempänä ettei sitä jääpatjaa tuu väylälle

Pirkkalassa aurataan pääväylältä se pieni lumi aika hätäseen pois sillee että asfaltti paistaa, siittä se johtuu ettei tule korppuista jääkerrosta ( kyllä täältä löytyy jäistäkin alustaa kun ei ole aurattu koko talvena, kävelijät on vaan tampanneet). Mutta hyvä että Härmälä-Tampereelle laitetaan edes sepelit, mun pitää loppuviikosta ajaa fillarilla töihin ja vaikka jäisellä alustalla ajosta on kokemusta niin silti hivenen pelottaa.

oishan sen jään voinut aurata poiskin Härmälä Rantaperkiö väylältä...:seko:

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Jumo

Oliko muutkin vauriot kuten tuossa kuvassa, hitsin vieressä ?

---

Suurin eli vetopuolen chainstayssä ollut treikä oli sellaisessa kohdassa, missä chainstayhin oli tehty denttaus eturatasta varten. Toisen puolen chainstayssä oli yksi reikä hitsaussamuman lähellä, mutta useita pienempiä lähes koko chainstayn matkalla. Kaikki vauriokohdat oli tuollisia selväpiirteisiä reikiä ja teräs niiden ympäriltä näytti ihan hyvältä (ainakin ulkoapäin katsoen). Viistoputkea ei alettu vaihtamaan, vaan luotettiin siihen, että vaurio on siinäkin pistemäinen ja reikä vain juotettiin umpeen.

Voisiko rungon tehdä ruostumattomasta teräksestä?

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti stenu

Tollasta jälkeä se suola sitten tekee.. (kuva Konga Bicycles)

<snip>

Että semmosta..

---

Tuntematta rungon ikää, säilytystä tai käyttömäärää näin itsekin rungon rakentajana sanoisin että Kongalla on nyt tainnut unohtua vedenpoistoreiät, tai niiden rassaus auki maalauksen jälkeen, ja myös runkoputkien käsittely sisältä ruostumisen ehkäisemiseksi.

No mistä tiedän... Ensimmäisen proton tein pilkkomalla biltsun teräsrunkoja eikä sinne putkien sisään tullut hitsauksen jälkeen mitään laitettua vaikka porasin vedenpoistoreiät oikeisiin paikkoihin.

Pari vuotta ulkona säilytystä ja ympäri vuoden ajoa niin alkoi paikoin pehmenemään...

Uuden rungon tein sitten CrMo-teräksestä ja maalauksen jälkeen kotelonsuoja-aineella kyllästin putket sisäpuolelta ja kuivuttuaan rassasin vedenpoistoreiät huolella auki.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Jumo

Oliko muutkin vauriot kuten tuossa kuvassa, hitsin vieressä ?

---

Sanoisin että odotettavissa on tulevaisuudessa muitakin pehmeneviä paikkoja...

Toivottavasti putki on CrMo-terästä ? Jos ei niin itse jättäisin rungon maatumaan, valitettavasti.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti VPR

Voisiko rungon tehdä ruostumattomasta teräksestä?

---

Voi. Mutta jos kerran alkaa niin miksei titaanista sitten ?

Sent from my Nexus 5X using Tapatalk

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti izmo

oishan sen jään voinut aurata poiskin Härmälä Rantaperkiö väylältä...:seko:

---

Erittäin toivottavaa! yleensähän se sujuu ihan hyvin Pirkkalan puolella, mutta annas olla kun vaihtuu Tampereeksi, apuva! kaikkein pahin on Tampereen valtatien vierus.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti mhelander

Tuntematta rungon ikää, säilytystä tai käyttömäärää näin itsekin rungon rakentajana sanoisin että Kongalla on nyt tainnut unohtua vedenpoistoreiät, tai niiden rassaus auki maalauksen jälkeen, ja myös runkoputkien käsittely sisältä ruostumisen ehkäisemiseksi.

No mistä tiedän... Ensimmäisen proton tein pilkkomalla biltsun teräsrunkoja eikä sinne putkien sisään tullut hitsauksen jälkeen mitään laitettua vaikka porasin vedenpoistoreiät oikeisiin paikkoihin.

Pari vuotta ulkona säilytystä ja ympäri vuoden ajoa niin alkoi paikoin pehmenemään...

Uuden rungon tein sitten CrMo-teräksestä ja maalauksen jälkeen kotelonsuoja-aineella kyllästin putket sisäpuolelta ja kuivuttuaan rassasin vedenpoistoreiät huolella auki.

Sanoisin että odotettavissa on tulevaisuudessa muitakin pehmeneviä paikkoja...

Toivottavasti putki on CrMo-terästä ? Jos ei niin itse jättäisin rungon maatumaan, valitettavasti.

Voi. Mutta jos kerran alkaa niin miksei titaanista sitten ?

Sent from my Nexus 5X using Tapatalk

---

Tuo ei siis ole Kongan tekemä runko, vaan mun Gunnar Crosshairs, joka oli Kongalla korjattavana ja en siis todellakaan meinaa jättää maatumaan.. :D

Viisi vuotta ajoa ympäri vuoden, joka säässä, mutta talvisin tietoisesti esim. suolattuja autoteitä vältellen. Säilytys lämpimässä sekä kotona että duunissa, mikä on korroosion kannalta huonoin vaihtohto. Huohotusreiät on putkissa ihan oikeissa paikoissa ja ne ovat myös olleet auki. Putket True Temper OX Platinumia, joissa on jo tehtaan jäljiltä jonkinmoinen sisäpinnan ruostesuojaus ja joka ei muutenkaan ole kaikkein ruosteherkintä CroMoa. Kotelosuoja-aine ollut myös käytössä, mutta ei ole käsitelty joka vuosi. Olis varmaan pitänyt.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti VPR

Voisiko rungon tehdä ruostumattomasta teräksestä?

---

Voi tehdä ja tehdäänkin. Reynolds 921, 931 ja 953, Columbus XCR ja KVA MS3 on tällä hetkellä valmistettavat rosterirunkoputket.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti stenu

Voi tehdä ja tehdäänkin. Reynolds 921, 931 ja 953, Columbus XCR ja KVA MS3 on tällä hetkellä valmistettavat rosterirunkoputket.

---

Nuo taitavat kaikki olla lujia martensiittisiä teräksiä, korroosionkestoltaan sieltä ruostumattomien terästen alareunasta ?

EDIT. Muovista tehty runko kestää korroosiota :) , vielä kun laittavat hiilikuitua vahvisteeksi.

Näin on ja merivettä teräksistä kestää sataprosenttisesti vaan haponkestävät. Mulla on nyt KVA MS3-runko ajossa. Voin raportoida korroosiokestävyydestä jotain toivottavasti kymmenen vuoden päästä :)

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti stenu

Näin on ja merivettä teräksistä kestää sataprosenttisesti vaan haponkestävät. Mulla on nyt KVA MS3-runko ajossa. Voin raportoida korroosiokestävyydestä jotain toivottavasti kymmenen vuoden päästä :)

---

Ei kestä haponkestävä sataprosenttisesti merivettä, jo Itämeren suolapitoisuus on ongelmallinen haponkestäville.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Jumo

EDIT. Muovista tehty runko kestää korroosiota :) , vielä kun laittavat hiilikuitua vahvisteeksi.

---

Mut niihin kertyy hometta sisälle.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Jumo

Ei kestä haponkestävä sataprosenttisesti merivettä, jo Itämeren suolapitoisuus on ongelmallinen haponkestäville.

---

No meillä oli sama vene Itämerellä liki 20 vuotta ja sinä aikana ei yksikään haponkestävä hela ruostunut, joten kestää ainakin mulle riittävän hyvin, jos ei ikuisesti.

Auttaisiko jos jollain paukkupurkilla tms heittäisi näitä sinkkimaaleja pohjalle? Sisälle toki voi olla hankalampi saada, vaikka kyllähän joku paukkupurkin kaasu monesti aika tunkeutuvaa on. Sinkkianodi toiminee huonosti kun kosteus ei maan päällä ole kovin yhteneväistä toisin kuin veneiden pohjassa.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti stenu

No meillä oli sama vene Itämerellä liki 20 vuotta ja sinä aikana ei yksikään haponkestävä hela ruostunut, joten kestää ainakin mulle riittävän hyvin, jos ei ikuisesti.

---

-merellä, ei siis meressä ? Onhan siinä vähän eroa onko kusella vai kusessa :) :)


Mutta juu, haponkestävä kestää jo aika hyvin noissa olosuhteissa mutta kloridit (suolat) on rostereillekkin myrkkyä.

.

No Suomenlahdessa kyllä haponkestävä ei selkeästi ole Suomenlahtea kestävä (laiturissa).

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti stenu

Parisen viikkoa sitten Hesarissa oli talvipyöräilyä koskeva artikkeli, jossa taas korostettiin sitä, miten pyöräilijät pitävät suolaamista hyvänä asiana. Onkohan tuota ihan oikeasti tutkittu vai onko se vain muutaman Hepo- tai Pyöräliitto-aktiivin henkilökohtainen mielipide, jota toitotetaan suureen ääneen pyöräilijöiden yhteisenä mielipiteenä.

---

Olin viime vuonna ns. lumikummi, joka sai antaa palautetta kokeilureittien suolauksesta. Ajelen (tai ajelin) talvisin päivittäin duuniin pääradan vartta. Satunnaisten kommenttien seuraamisen perusteella sanoisin, että palaute vaihteli kielteisestä myönteiseen. Sen sijaan ns. lumikummien loppukokoontumisessa huomasin hämmästyksekseni olevani ainoa, joka toi esiin kielteisen asenteensa suolausta kohtaan. Niinpä sitä päätettiin jatkaa. Selvä enemmistö (n 10 henkilöä) oli kanssani toista mieltä. Esiin tuotiin hieman naureskellen, että jonkun pyörä olisi ruostunut suolauksen seurauksena ja sitä seurannutta korvausten hakemista kaupungilta.

Kävin ajamassa pääradan reitin pitkästä aikaa jokunen viikko sitten läskillä. Lumimössö tarttui runkoon. Mitäpä tuosta, mutta kyseisen kulkimen keskiölaakerit ovat huonosti suojatut. Niinpä ne oli pakko ehtoolla avata ja rasvata illalla.

Onneksi pääsen töihin muitakin reittejä.