Printable View
En ollut paikalla, luin vain kertomuksen "tulin kameran takaa ajorataa pitkin ja aikomuksena kääntyä vasemmalle. ". Ja paikalla on tien vasemmalla puolen pyörätie. Kyllä tuollaisessa tilanteessa vastakkaisesta suunnasta tulevana autoilijana teen oletuksen, että tämä pyöräilijä saattaa olla sääntöjen suhteen aika luova, enkä halua ajaa päälle. Sitä vain en ymmärrä, miksi siitä sitten pyöräilijänä pahastuu.
Nyt taidan alkaa ymmärtää miksi autoilijoilla on joskus järjetön kiire ja pakko ohittaa pyöräilijä: ne ovat jo valmiiksi v..untuneita koska ne tekevät toistensa elämän tarpeettoman vaikeaksi jo keskenään.
Tulin Kuninkaanmäen suunnasta Itäisen Valkoisenlähteentietä, näin Lahdentien risteyksessä vasemmalle kääntymistä odottavan auton ja liityin sen seuraksi ajatuksena surrata iloisesti (so. ilman koiranulkoiluttajien väistämisiä, kolmion tai stopmerkin takaa eteentyöntyvien autojen varomisia ja muita kelviharmeja) Lahdentien piennarta suoraan Rajatielle asti. Mutta kello oli jo puoli viisi eivätkä työstätulijat joustaneet vähääkään jotta vähemmän röyhkeä tai enemmän arka autoilijakin olisi päässyt sopivassa välissä sujahtamaan,
Päinvastoin näytti siltä että kun liikennevirtaan olisi tullut yhden auton mentävä aika-avaruudellinen tila, Lahdentietä ajava risteystä lähestyvä autoilija kiihdytti "etuajo-oikeuttaan" käyttääkseen - ja kai siksi että oli jo joutunut toisten samanlaisten(kin) takia joutunut seisomaan pitkään ja edessä olisi heti kohta ainakin Kuninkaantien kiertoliittymä ja Keravantien risteyksen liikennevalot. Ei voinut välttyä ajattelemasta että jossain muualla, suuremmassa maassa tai vanhemmassa ja kehittyneemmässä liikennekulttuurissa toimittaisiin yleisesti toisin...
Jonkin aikaa odottelin siinä minäkin kunnes totesin että kelvi on sittenkin sujuvampi vaihtoehto. (Sitä ennen tosin tulin jotenkin harmistuneisuuttani törttöileeksi liikenteessä: en viitsinyt seisoa paikallani vaan pyörähdin pari kierrosta kääntymään pyrkivän auton takana tyhjällä ajoradalla - mikä sitten näkyi aiheuttavan päänvaivaa ja häiritsevää ihmettelyä Lahdentieltä kääntyville autoilijoille, joista joka toinen olisi antanut minulle tietä (vaikken mielestäni ollut pyörätien jatketta ylittävän näköinen) ja yksi autoilija pysähtyikin (kunnes kiivaasti viittoilin sen menemään).
En tiedä kuuluisko tämä tähän vai kelviketjuun, mutta tulkoon nyt tähän. Olipa kiireisiä autoilijoita Topeliuksenkadulla kun piti koiran kanssa lenkillä ollessani tien ylitettyäni palata takaisin ja auttaa 1 vanhempi herrakin autojen editse tien toiselle puolelle kun ei sen vertaa kukaan pysähtynyt ja näyttänyt, että mene vain yli niin vanha mies ei uskaltanut sinne sekaan mennä onneaan kokeilemaan.
Menin sitten pyytämään hänet kanssani yhdessä yli ja näytin kädellä autoille, että pystytte siellä nyt sen aikaa.
Aamulla Hämeentiellä Helsingissä oli kovasti kiireistä väkeä, sillä suojatiellä oli jäänyt raitiovaunukiskoille loukkuun muutama eläkeläismummo keppeineen. Eivät päässeet eteen- eivätkä taaksepäin ja kauhistelivat kun raitiovaujakin oli tulossa.
Tänään oli ekan kerran oikeasti hyötyä Hornitista, kun oikealta tuleva autoilija jostain syystä katsoi vain oikealle ja kun minua vastaantullut auto oli mennyt niin oikealta tuleva lähti liikenteeseen ja meinasi tuupata mun eteen/päälle. Soitin "kelloa" ja kuski havahtui ja sai autonsa pysäytettyä puoleen väliin mun kaistaa. Sillä oikealta tulevalta oli sit kolmio. Ja mulla valo iltahämärän alkamisen kunniaksi.
Maaseudun soratiellä erään talon pihalla koira havaitsi lähestyvän pyöräilijän ja pian susikoira tai sitä muistuttava sekarotuinen räksyttäjä juoksi tielle. Siinä tuo pyöri ympärilläni sen oloisena, ettei ollut enää mukavaa toisen koiran antaessa taustatukea pihalta. Tiedä sitten, totteliko vihaista komentoa vai päätyikö liian kauas kotipihasta, mutta lopulta se jätti minut rauhaan.
Reitinvalintani edellytti palaamista samaa tietä takaisin, joten sama näytelmä toistui hetken kuluttua uudestaan. Mietin jo etukäteen, otanko mukaan metrisen kepin vai kourallisen hiekkaa paiskatakseni sen räksyttäjän naamaan vai olisiko parempia keinoja, mutta päätin soveltaa samaa taktiikkaa kuin menomatkalla. Tuostakin selvisin, joten ehkä koira ei oikeasti ole vihainen. Tieltä erkanee polku retkeilyalueelle, joten jatkossakin tekee mieli tuolla käydä ajelemassa. Tiedä sitten, viitsinkö kuitenkaan. Toisaalta, periksi en haluaisi antaa tuollaisen koiran omistajallekaan.
Monet kuvatunlaiset räksyttäjät eivät onneksi ole vihaisia eli eivät pyrikään käymään kiinni vaan tekevät ainoastaan asiallisia koiran hommia eli vahtivat tunnollisesti ja innokkaasti reviiriään. Jos ajaa useammin saman talon ohi, voi pian huvittuneena seurata miten reviirinraja on aina metrilleen samassa paikassa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Ulkorengas
PS Pahimman vaaratilanteen koiran kanssa koin kun omilla retkillään ollut ja pyöräilijää mitenkään noteeraamaton piski lähti ylittämään tietä aivan edestäni.
Pysäyttää fillarin ja napauttaa klapilla rakkia päähän. Nirri pois niin ei aiheuta enää vaaratilanteita ihmisille ja maailma on taas hitusen parempi paikka.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti kuovipolku
Vau. Siinäpä erinomainen klapineuvo jolla saadaan reilusti konsensusta aikaiseksi pyöräilijöiden ja valtaväestön välille.
Internetissä on helppo heitellä tommosia, mutta monellakohan internetinkään kovalla jätkällä on pokkaa lopettaa isoa koiraa halolla.
Eläin on aina viaton. Se mulkku on siellä hihnan toisessa päässä.
Mä en ymmärrä miksi koiraa rangaistaan?
Eikö ole munaa käydä omistajan kanssa juttutuokio aiheesta?
Asiasta voi vinkata ihan asiallisesti eteenpäin koiran omistajalle, mutta koiraa tässä on aivan turha rangaista.
Käytin tyttären dobberia ulkona, ja ihan piruuttani kokeilin, missä nopeudessa koira jää toiseksi. Läskillä alamäessä vauhtia noin 45 ja koira katseli vieressä meikäläisen aherrusta, viidenkympin korvilla alkoi luovuttamaan, niin tosin minäkin. Siinä vauhdissa kun alka klapilla lopettamaan koiraa, niin täytyy olla todella kova kuski.
Ilmoitus omistajalle, vaikka postilaatikkoon ihan ystävällisesti, niin luulisi menevän perille.
Olin ehdottamassa ovella käyntiä, mutta Mutiksen keino lienee parempi. Suomalainen saattaa ovella tuntea itsensä (ja koiransa) uhatuksi. Koiria voi kouluttaa myös reviirien rajoissa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti mutanaama
Kiva varmaan mennä ovelle kun ne kaksi reilun kokoista hurttaa räkyttää iholla. Lappu lootaan voisi olla hyvä vihje, sellaisesta vaan ei suomalainen sarvikuono paljosta piittaa vaan ottaa sen lähinnä vittuiluna joten seuraavaksi sitten ilmoitus poliisille irrallaan juoksevista koirista. (Jolloin laitoksella virkamies ottaa tonnin seteli-ilmeen...)
Voi luoja, toivottavasti kukaan ei edes harkitse tuollaisia. Käsittämätön ajattelumalli. Kaikki vanhemmiltaan karanneet muksutkin pitäisi varmaan tappaa kun nekin voivat aiheuttaa vaaratilanteita liikenteessä. Järki käteen nyt, koira vartioi reviiriään. Se on sen tehtävä. Koiran omistajan tehtävä on huolehtia, että reviiri on aidattu ja koira sen sisällä. Jos joku koira pääsee aidan raosta tms karkaamaan ja haukkuu ohikulkijat siitä voi käydä huomauttamassa omistajille, mutta ei ole mitään syytä koiran kanssa tapella.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti -jamo-
ja tuokin koira, jos olisi halunnut päälle käydä se olisi sen tehnyt, eikä jäänyt ympärille pyörimään. Jos koira haukkuu ja pyörii ympärillä se haluaa vain kertoa, että olet sen reviirillä, eikä sinne mennä sen ohi. Yleensä nämä häipyvät kun uhka on "taltutettu", eli pyöräilijä katoaa tai ainakin pysähtyy. Jos sensijaan kaivat klapeja ja käyt koiran päälle se sakemannisekoitus voi hyvinkin katsoa tarpeelliseksi myöskin puolustautua, eikä sinun klapeillasi siinä kohtaa tee yhtään mitään. Aivan käsittämätön ajattelumalli muutenkin, että tapettaisiin koira, kun se tekee sitä, mitä varten ihminen on sen jalostanut sensijaan että mentäisiin sille sen ihmiselle sanomaan, että aitasi on rikki tms.
Meillä oli naapurin kanssa vuosia jatkunut "sota" milloin mistäkin syystä. mm kerran meidän pihalta karkasi kaverin isokokoinen koira innoissaan naapurin puolelle, ja semmoista vittua ja perkelettä tuli takaisin, että riitaa kesti todella pitkään. Uhkailua tuli sitten milloin mistäkin tekosyystä, ei edes koskenut koiria. Pari kertaa meiltä pääsi koirat karkuun aitauksesta ja kävivät syömässä toisen naapurin kanin ja aiheuttivat muutakin pahennusta pyydystämällä riistaa, joka lisäsi entisestään vettä naapurin myllyyn. Kerran sitten kyläbileissä asia tuli esiin ja hän pienessä hiivassa asiasta avautui, ja kävi ilmi, että koko juttu johtui hänen koirapelostaan. Lyötiin kättä päälle ja haudattiin pysyvästi sotakirveet ja osasin pyytää anteeksi koirien käytöstä. Sen verran mekin noista opittiin, että nykyään tonttia kiertää näkymätön aita ja omat koirat pysyvät visusti omalla pihalla.
En hetkeäkään epäile, että asiallisesti kirjoitettu kirje aiheuttaisi sen enempää kärhämää. Kertoo vain rehellisesti mistä on kysymys.
^ Suurin osa pienistä ja isoistakin riidoista johtuu väärinkäsityksistä. Ja sen perään itsepäisyydestä.
Mikä on näkymätön aita? Sama kuin karjalle? Sähköä piuhassa?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti mutanaama
(Söivät kanin? Pitkä pinna naapurilla, jos ei virkavaltaa kutsunut - ehkä tämä ei liity tähän kuitenkaan.)
Kuten Nana ja Mutis ovat sanoneet, niin vika on omistajassa, ei koirassa. Jos omistaja ei osaa/halua kouluttaa koiraansa, niin sitten on virkavallan paikka.
Todennäköistä kuitenkin on, että omistaja on tyytyväinen tilanteeseen, eikä ohikulkijoiden kokemukset vähempää voisi kiinnostaa. Päinvastoin, koirat toimii juuri kuten omistaja toivoo. Ei siinä lappujen kirjoitelu auta. Poliisiakaan ei vähempää voisi kiinnostaa peräkylillä juoksevat koirat.
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti mutanaama
EI!! :( kiitä Luojaasi että oli pitkäpinnainen naapuri. ..täältä ei olis "lämmintä sovinnon kättä" ojennettu.
Pitkään ollu jo sitä mieltä, että paprikasumutteet pitäisi sallia koiria vastaan kuten Saksassa. Se ei ole koirafoobikon vastuulla arvioida onko haukkuva perässä juokseva koira tappomielellä vai tekemässä jotain lievempää. Kuitenkin isokin koira lopettaa takaa-ajon kunnon töräyksestä kaasua.
Ikäväähän se on koiralle ottaa kaasut naamalle, mutta sen vastuun pitäisi viimekädessä tulla koiran omistajalle. Eli jos oma koira ottaa kaasut kun on juossut jonkun perään, olisi se vastuu eläimen vahingoittamisesta tulla koiran omistajalle eikä kaasuttajalle. Koiran omistajahan se on mahdollistanut kyseisen tilanteen.
Muutenkin on käsittämätöntä, että käytännössä kuka tahansa vatipää saa hommata niinkin vaarallisen eläimen kuin koiran ilman mitään pätevyyttä.
Eilen oli jollain mummelilla lonkkamurtuma lähellä kun sen paimenkoira yritti hyökätä mun pyörän alle. Sai juuri ja juuri pidettyä, mutta ei se pannuttaminen ja koiran allejäänti ollut turhan kaukana.
Sama pätee ihan vaan vittumaisiin ja/tai mahdollisesti aggressiivisesti käyttäytyviin ihmisiin (oli heillä koiraa tai ei). Tai tyhmyyttään kepposteleviin varhaisteineihin. Eiks niin? Oman käden oikeus kunniaan aiheutetusta kivusta tai tuskasta huolimatta. Pelko ja ennakkoluulo on aina kelpo peruste.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti El-Carpaso
Ja sillä voi kätevästi tappaa tai aninakin yrittää paprika-allergisiaLainaus:
Alkujaan tämän lähetti akvavitix
Mun piti kirjoittaa vähän pidemmin, mutta tajusin, että tästä on ihan turha vääntää. Jos sä et tajua eläimen (harrastusvälineen) ja ihmisen eroa etenkään oikeutetun voimankäytön (hätävarjelun) kontekstissa, niin good for you.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti akvavitix
Se pitäisikö paprikasumute sallia ihmisiä vastaan hätävarjelutilanteissa on oma ihan hyvä puheenaiheensa, mutta noi sun vaihtoehdot ei ollu hätävarjelua. Ihmisten kouluttaminen ei yleensäkkään ole oikeutettua voimankäyttöä.
Koiran kanssa hätävarjelutilanteen tulkitseminen on vaan hieman hankalampaa kuin ihmisen kanssa. Ja jos koira pääsee kiinni asti, ei pakoon pääsy ole enää yhtä helppoa
Vähän provokatiivinenhan tuo mun kommentti oli, mutta... :D
Ei, koira ei ole väline. Kyllä, koira tuntee kipua. Eläimelle aiheutettu tarpeeton kipu ei ole yhtään enempää oikeutettua kuin vastaavan kivun tuottaminen ihmisellekään. Ihmisellä on sen sijaan parempi mahdollisuus ymmärtää kivun syy. Eläimet eivät tuota kyyneleitä samalla tavalla kuin ihmiset, koirilla on moninkertaisesti herkempi nenä kuin ihmisillä. Pippurisumuttimella tuotat siis koiralle moninverroin tuskallisemman kokemuksen kuin ihmiselle.
Voi jum*lauta!!! Nytkö mun pitäisi ymmärtää, kun sekopäinen mastiffi pistää mun reisiluuta mureniksi? Ei helvett*, miten elämästä vieraantuneita ihmisiä nykyään on. Luonnevikainen eläin lopetetaan. Ja jos eläin käy ihmisen kimppuun, on luonnevikainen. Elukoita saa aina uusia tilalle. Hommaan pippurisumuttimen ensi alkuun, enkä todellakaan käytä harkintaa, jos yleisellä paikalla koira ryntää kohden. Jos olen eksynyt jonkun pihaan (näinkin on maastoillessa käynyt), asia on toisin. Silloin oma tyhmyys palkittakoon.
Eikä kyse ollutkaan siitä, että tuolla käppäillessä tai fillaroidessa suihkautellaan huvikseen koiria kaasulla naamaan. Mutta koiran kaasuttaminen on silti hyväksyttävämpi vaihtoehto, kuin purruksi tuleminen. Eikä koiriin perehtymättömän pitäisi joutua pohtimaan, onko hauveli nyt leikkituulella vai tappamassa riistaa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti akvavitix
Se menee omistajan piikkiin jos koira kärsii. Ennemmin kuin mietitään, että voi voi kun ei pikku tappajahauveleita saa satuttaa voi voi voooi! niin pitäisi miettiä onko tarkoituksenmukaista sallia koiran omistaminen kelle tahansa. Koiran pitäisi olla ansaittava oikeus, joka voidaan ottaa herkästi pois kämmien tapahtuessa (esim. jos hallusta karannut koira tulee kaasutetuksi tai puree jotain)
^ Haet moraalista oikeutusta vahingoittaa koiraa. Vertasitkin sopivasti koiraa välineeseen. Koiran vahingoittaminen on omaisuuden vahingoittamista. Jos siis luonnevikainen autoilija uhkaa Hääppöstä Hääppösellä on oikeus vahingoittaa autoa? Ehkä etäisesti perusteltavissa.
Mua jaksaa huvittaa se, miten irrationaalisesti moni suhtautuu koirakysymyksiin. Yhtälailla mua ihmetyttää kuinka eräät ovat nostamassa ihmisen jalustalle muiden yläpuolelle. Todetaan, että elukoita saa uusia. No mutta niin saa ihmisiäkin. Tuntuu olevan tässä maailmassa tungokseksi asti. ;) Eiköhän tämä keskustelu ollut tässä. Ainakin minun osaltani.
edit: Eipäs ollutkaan. Sinänsä ihan mielenkiintoinen perspektiivi tuo uhkaa vastaan puolustautuminen. Mihinkä kaikkialle sitä voisikaan soveltaa. Raiskausta pelkäävät naiset voisivat vaikkapa suihkutella pimeällä liikkuessaan vastaantulevia miehiä pippurisumutteella. Niin ja...
Kannattaa pitää mielessä, että rikokseen kehottaminen/yllyttäminen yms on, paitsi typerää, myös rikos. Puhun nyt lähinnä tuon "tapa se klapilla niin maailma on parempi paikka" tyylisistä jutuista.
Emme me voi omien pelkojemme mukaan alkaa jakamaan omankäden oikeutta kaduilla, ei ihmisiä, eikä heidän lemmikkejään kohtaan.
ja tilanteeseen nähden täysin kohtuuttomat reaktiot, kuten mopsin kylmäksi pistäminen kun se sanoi hau, poikisivat todennäköisimmin myös yhtä arvaamattomia reaktioita niiltä, jotka järkyttyisivät koiran tappaneen pyöräilijän teosta, hyvin todennäköisesti sinne, mistä aiemmin vielä pääsi ajamaan, vaikka Moppe sanoikin joskus hau, ei olisi enää mitään asiaa, ei varmaankaan muillakaan pyöräilijöillä ja yhtälailla tämä kohtuuttoman teon aikaansaama viha voisi näkyä myös muualla. Koiria on paljon ja noin kohtuuton teko järkyttäisi aika montaa.