Viimeksi Hemingway klassikon, kenelle kellot soivat.
Günter Grass:n kampela taasen ei oikeen uponnut, niinpä nyt iltalukemisena Aku Ankkoja.
Printable View
Viimeksi Hemingway klassikon, kenelle kellot soivat.
Günter Grass:n kampela taasen ei oikeen uponnut, niinpä nyt iltalukemisena Aku Ankkoja.
Jospa tästä lukasisin S1-LUOKAN TERÄSBETONISEN VÄESTÖNSUOJAN TEKNISET MÄÄRÄYKSET.
Veri intrestin´.
jätän nää hommat neideille/hinttareille ;)
ja käytät allekirjoituksena: mun HENKINEN YLIVOIMA on murskaava?
No joillain on kaikkea.
Uutta Soundia meinasin lukea kohta bussissa kun lähden tampereelle, nääs.
Practical Unix.. :rolleyes:
Camus: Rutto
Luin Erlend Loen Supernaiivin. Kirja kertoi nuoresta miehestä jonka elämä on vähän hakusessa. Pyöräilystäkin puhuttiin. Hyvä oli!
Jos jollakin on vielä lukematta niin voin antaa oman nidoksen pois.
Mark Helprin: Talvinen Tarina
http://www.aikakone.org/kolahtaneet/...inentarina.jpg
Loistava kirja, ehkä paras jonka olen lukenut!
Suosittelen!
Onko muuten porukalla jäänyt joku kirja koskaan totaalisesti kesken? Ett oot alottanut jo hyvän matkaan ja lopulta ei vaan saa luettua loppuun.
Mulla ainakin Dostojevskin Riivaajat jäi kesken sivulla 500 jotain enkä koskaan lukenut loppuun, vaikka muistan vieläkin mihin kohtaan jäin..
Uutta iltaviihdettä mulle:
Ridderstråle&Nordström - Karaokekapitalismi
Mulla on kyllä jäänyt kirjoja kesken, en ole mikään kärsivällinen lukija, jos tarina jotenkin tökkii.
Auel-Untisen Luolien suojatit jäi kesken. Eli se luolakarjuklaani-sarjan uusin osa. Alkoi todella nyppiä sen naisen erinomaisuus.
Dagmarin mainitsemalta Erlend Loelta löytyy myös toinen loistokirja nimeltään L. Katselin, että sitä saa pokkarinakin jo halvalla. Jos Loen tyylistä pitää niin se kannattaa myös lukea. Supernaivin ja L:n jälkeen oli hirveä pettymys lukea Tosiasioita Suomesta. Siitä en pitänyt yhtään.
Jari Tervon Myyrää. Tervosta on sukeutumassa Suomen John LeCarre! Onneksi, edelliset teokset alkoivatin artopaasilinnamaisesti toistaa samaa kerran hyväksi havaittua kaavaa...
No en aivan juuri nyt, mutta "työn alla" parhaillaan on päivisin McConnellin Ohjelmistotuotannon hallinta ja iltaisin Eddingsien Elder Cods.
Kunhan nuo lopettelen, niin aion lukea Waltarin Mikael Karvajalan, pari Coelhoa ja joku UML-kirja pitäis varmaan hankkia.
Frank McCourt, Amerikan ihmemaassa on nyt luettavana.
Noista kesken jääneistä; paljon kehuttu ja ylistetty, jopa parhaaksi suomalaiseksi romaaniksi äänestetty Volter Kilven Alastalon salissa on liian sitkeää luettavaa jopa minulle, joka en yleensä kirjoja jätä kesken. Tai enpä tiedä, jääkö se sitten lopulta kesken, mutta sellaisen 1-2 lukua sitä korkeintaan jaksaa ja sitten pitää välillä lukea muutama muu kirja välillä. Voihan se siinä 10 vuoden aikana luetuksi tulla...
Noita Paulo Coelhon kirjoja pitäisi tosiaan etsiä käsiinsä lisää. "Alkemistin" olen aiemmin jo lukenut.
Ja Kalevalasta pitäisi varmaan ainakin pieni kertauskurssi ottaa, ja siinä samallahan sen sitten lukaisee kokonaankin. Pari vuotta sitten luin, mutta nyt kun yritin katsoa sitä television roskasarjaa jonkin jakson, niin piti ihmetellä, muistanko itse ihan väärin, vai onko ohjelma juuri niin joutava kuin miltä näyttääkin. Paljon yhtäläisyyksiä Kalevalaan en siinä huomannut ainakaan siinä jaksossa.
[ 17.09.2004, 16:07: Viestiä muokkasi: HMK ]
Juoppohullun päiväkirja sekä Tolppa-apina tuli luettua iltalukemistona.
Sinuhe Egyptiläinen pitäis saada luettua viimeinkin, persaukko yleissivistyksessä.
Ingrid Bergmanin muistelmia pari päivää on tullut luettua.
nothing
Nyt menossa:
Westerberg: 200 shakin avausansaa ja Robert Shea & Robert A. Wilson: Illuminatus!
Seuraavaksi varmaan Kafkaa +monenmoisia eepoksia liittyen opiskeluihin.
muistutus kaikille lukijoille että tänään ja huomenna on sarjakuvafestarit aktia-salissa, vapaa pääsy.
Sarjisfestarit 2004
Ford Sierra 1982-1993 korjausopas
Tuohon pätee (no ainakin mulla ja parilla tutulla) sitten sama kuin useimpiin Waltareihin: ekat pari sataa sivua on aika tökköstä, mutta sitten alkaa niin hillitön vauhti, että ei malta nukkumaan ruveta.Lainaus:
Originally posted by Sinewave:
Sinuhe Egyptiläinen pitäis saada luettua viimeinkin, persaukko yleissivistyksessä.
Taisin joskus jo jossain täällä mainita, että jos tuotakin olis mainostettu yläasteella/lukiossa sisällön perusteella, eikä suomalaisella kulttuurilla ja yleissivistyksellä, niin johan olis joka jätkä lukenu koko tuotannon - seksiä ja väkivaltaahan nuo on täynnä [img]tongue.gif[/img]
Hehe, tais just viikonloppuna sattua silmään mainos Alfamer:in uusista "korjaus"oppaista: "Miehen tekniikka" , "Seksiopas" ja "Vauvaopas" :DLainaus:
Originally posted by A.M.®:
Ford Sierra 1982-1993 korjausopas
Görlach: English in Europe
Joko on mennyt?Lainaus:
Originally posted by dagmar:
Luin Erlend Loen Supernaiivin. Kirja kertoi nuoresta miehestä jonka elämä on vähän hakusessa. Pyöräilystäkin puhuttiin. Hyvä oli!
Jos jollakin on vielä lukematta niin voin antaa oman nidoksen pois.
Luen nyt Da Vincin koodia. Se on niin jännä, että pitää välillä pitää tauko, jotta pulssi laskisi siedettävälle tasolle, ja että muistaisi hengittää tasaisesti.
En lue jännäreitä. Yleensä.
Joko on mennyt? </font>[/QUOTE]Ei ole. saat jos haluat. Aioin jättää sen johonkin viikonloppuna mutta yhtä hyvin voin antaa sen sulle. tai jättää johonkin mistä löydät sen, esim kirjastoon.Lainaus:
Originally posted by Pelotón:
</font><blockquote>quote:</font><hr />Originally posted by dagmar:
Luin Erlend Loen Supernaiivin. Kirja kertoi nuoresta miehestä jonka elämä on vähän hakusessa. Pyöräilystäkin puhuttiin. Hyvä oli!
Jos jollakin on vielä lukematta niin voin antaa oman nidoksen pois.
EDIT: Luen parhaillaan Vanity Fairia. Kirjaa, ei lehteä ;)
Dagmar - joo, olen häippäsemässä Tsadista viikonlopuksi, mutta katsotaan vaikka ens viikkoa.
Ja aihetta sivuten, tämä onkin mulle ihan uusi kiinnostava kulttuuri, koska olen aikaisemmin ollut lähinnä sellaisessa vaikutuspiirissä, jossa kirjat konkreettisina esineinä on koettu arvokkaiksi.
Ehkä totaalisin vastakohta oli yksi takavuosien punttisalituttu, joka oli varsin totalitaristinen: kirjat oli pakko ostaa ja omistaa - kirjastossa käyminen oli kuin olisi käynyt bordellissa...
Okei tottakai se kärjisti ja liiotteli, mutta kuitenkin...
Tällä hetkellä on lukemisen alla Erkki Alajan - Arpapeliä.
Haluan nyt tehdä selväksi että BC-piireissä arvostetaan kirjoja erittäin paljon, jopa jonkunnäköistä kirjahulluutta näyttää esiintyvän mutta kantava idea on jakaa kirjoja muiden kanssa. Mulla se tarkoittaa sitä että en pidä kaikkia kirjojani itselläni vaan annan niitä muille (suoraan tai löydettäväksi) tai lainaan. Omistan edelleen kirjoja, ostan niitä paljon enemmän kun ennen, mutta en pidä itselläni kaikkia kirjoja. Mun kohdalla BookCrossing on hyvä kanava hankkiutua eroon niistä kirjoista mitä en aio lukea uudestaan, toiset vie kirjoja antikkaan tai antaa muuten vaan kavereille. Meillä on Helsingissä säännöllisiä tapaamisia (kuten myös treellä) jossa vaihdetaan kirjoja ja kun kirja on kiertänyt tapaamisissa niin kauan ettei kukaan meikäläisistä enää halua lukea sitä niin se päästetään "vapaaksi". Ja avartavaa on yleensä kuulla/lukea mitä muut ovat pitäneet jostain kirjasta.Lainaus:
Originally posted by Pelotón:
Ja aihetta sivuten, tämä onkin mulle ihan uusi kiinnostava kulttuuri, koska olen aikaisemmin ollut lähinnä sellaisessa vaikutuspiirissä, jossa kirjat konkreettisina esineinä on koettu arvokkaiksi.
Ehkä totaalisin vastakohta oli yksi takavuosien punttisalituttu, joka oli varsin totalitaristinen: kirjat oli pakko ostaa ja omistaa - kirjastossa käyminen oli kuin olisi käynyt bordellissa...
Okei tottakai se kärjisti ja liiotteli, mutta kuitenkin...
mä koen että kirjoilla on tarve tulla luetuksi, hyllyssä makaava kirja on tavallaan hyödytön. Ja kun jättää kirjan johonkin löydettäväksi niin on mahdollisuus piristää jonkun päivää... Instant karma ns.
Mun pitäisi varmaan tehdä inventaario kirjahyllyyn, siellä olisi ihan varmasti jotain "vapautettavaa". On mulla silti paljon sellaisiakin kirjoja joihin en ole koskenut vähään aikaan, mutta milloin tahansa saattaa iskeä hetki, jolloin ne pitää tarkistaa, selata tai lukea uudestaan. Joidenkin kirjojen omistamisesta olen suorastaan onnellinen, en siksi että on kirjoja hyllyssä vaan siksi että niissä oleva tieto tai juttu on heti tarvittaessa saatavilla. Ainiin, ja sitten on paljon niitä joita en ole lukenut vielä kertaakaan. Odotan niiden kutsua.