Printable View
oon kohta temponu työmatkaa tällekesälle noin 350km ja kertaakaan ei oo kenekään vastaantulevan pyörän lapa noussut. alla on kippurasarvinen maantiekonkeli, mutta yllä ei kyllä ole trikoita ja ajolaseina raybanin aviatorit..
Tänään oli muuten puolen tunnin alitus todella lähellä. 30min35sec. matkaa noin 15km. hippasen syletti :|
Trikoilla olis menny alle..Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Keevo
^ trikoilla pääsee täysii.
Eilen tuli parikin pyöräilijää vastaan välillä Halikko - Paimio, vanhaa turuntietä ajelin. Joka kerta ehdin tervehtiä ensin, mutta kyllä se käsi nousi aina vastaukseksi.
Keski-iän ohittaneena heteromiehenä kynnys iloisesti tervehtiä pelkissä raybaneissa ajavia on kohtuu korkea vaikka minulta on työpaikkalounaalla kysytty: Joku pervo ajeli vastaan aamulla, kerrotko kuka hän on? ja jostain syystä firman tj katsoi minua hieman hitaasti eikä kysyvää neitokaista.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Keevo
Fiksihipsteriksi luulevat.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Keevo
Oon nyt tässä kolmisen kuukautta ajanut Espoossa ja pääkaupunkiseudulla maastopyörällä, niin kevyen liikenteen väylien osalta oon todennut että jos itse ensin moikkailee ns. oikeita pyöräilijöitä, niin muutkin moikkailevat, mutta jos ei jaksa/huvita olla aktiivinen, niin eipä juuri kukaan morjesta. Ajokamat ihan normaalit pyöräilyvaatteet, Oakleyt päässä yms. ja fillarikin kait "ihan oikeesti harrastaa" -osastoa. Ei ole esittää mitään erityisiä päätelmiä tästä, totean vain asiantilan. Ehkä olen spede ja kaikki nauraa ja halveksuu selän takana, jopa työmatkatempoilijat.
-Lauri
Tässä Espoon ja Kirkkonummen rajalla asuvana olen ollut huomaavinani sellaisen seikan että tervehtimisillä on ratkaisevia eroa riippuen siitä mihin lenkki suuntautuu. Jos lähden itään Espoon ja Nurmijärjen suuntaan niin takaisinmoikkaukset on suht harvassa. Länteen lähtiessä taas lähes kaikki tervehtivät, Siuntion ja Lohjan pikkuteillä tervehtii jopa mummiksella liikkeellä olevat isännät :) Naiset tervehtivät takaisin jostain syystä todella harvoin tai sitten tervehdys on niin hillitty nyökkäys etten sitä yleensä huomaa.
Taajama-alueilla moikkailu on vähän niin ja näin etenkin työmatka-aikaan. Silloin jää itseltäkin yleensä tervehtimiset väliin vaikka toki tervehdyksellä aina vastaan jos joku muu tekee aloitteen.
En minäkään työmatkalla usein tervehdi, mutta jos lähes joka päivä se sama kaveri tulee vastaan lähes samassa paikassa niin kyllä alkaa pikkuhiljaa naurattaa oma ja toisen hölmöys jos ei kumpikaan nosta edes pikkurilliä. Kun kuitenkin täällä susirajan takana tavataan tervehtiä dösätsöraakin.
Tossa kun maastokamppeissa on cyclolla ajellut maantienlaitaa niin lähemmäs miehen ikään päässeiltä lapa nousee reippaasti. Sen sijaan hiilikuitutykeillään veivaavat n. kolmikymppiset eivät vaivaudu edes vilkaisemaan. Löysätkää pojat ihmeessä kypärää.
Alaotteelta kun puskee vastatuuleen (tai tempoa), ja katse ajoittain ainoastaan käväisee ylhäällä, niin siinä välttämättä edes huomaa, mitä vastakkaisella puolen tietä tapahtuu.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti IncBuff
Toi morjenstelu tuntuu kyllä vähän vieraalta ajatukselta. Jos joku nostaa lapaa niin kyllä mä siihen vastaan mutta alotetta en ikinä tee. Toisaalta en tajua sitäkään että miks mulla ei sais olla valkoista tankoteippiä tai miks en sais pitää päällä keltaista paitaa jossa lukee tour de fuck you (innoittava lausahdus kerta kaikkiaan). Siis täysin absurdi ajatus että fillaroinnissa vois olla joku etiketti.
Vai onko nää semmosia juttuja jotka pitää adoptoida sit ku rupeaa ajamaan porukassa?
Sitä kutsutaan kulttuuriksi.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti El-Carpaso
^ ilo saattaa levitä sivuoireena.
Näin kesällä omalla työmatkalla tulee jatkuvalla syötöllä sekä naama että selkä eella niin paljon porukkaa vastaan, että sitä sais koko matkan ajaa käsi etuyläviistoon ojennettuna jos alkais morjestelamaan. Näin ollen on helpompi rajoittaa tervehdykset liikennevaloissa naljailuun. Talvella onkin sitten eri juttu, kun ilahtuu näkiessään muitakin hulluja.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Keevo
Jos ei ole kypärää, niin ei sitä viitti tervehtiä. Koska todennäköisesti hetken päästä kuitenkin vastaan tulee pyörän oikea omistaja joka pysäyttää sen tervehtijän eli sut. Ja siinä saa siten kivasti selittää että ei ollut mun kaveri. Ja se hengästynyt ukko on siinä vaiheessa vihainen ja veri kiertää reenatuissa muskelissa, eikä päässä, ja ne arvet ja tatuoinnit, eikä tietysti se usko: mitä v.ttua sä täällä sitten tuntemattomia lapapystyssä morjenstelet? Haet epätoivovoisesti seuraa? Ja ykskaks todella omituisen käänteen kautta se keskustelu kääntyy siihen, että sua neuvotaan nettien treffi palstojen käytössä siinä kevyenliikenteenväylällä. Ja sä et kehtaa polkea karkuun vaan alistut, ihan vaan siksi ettei sua luulla sen pyörävarkaan kaveriksi. Ja myöhemmin kun saat sellaisen kannustavan tekstarin siltä ukolta, joka on muuttunut isommaksi mitä se oikeesti oli ja se on mielissään kun saa jeesata sua tulee ulos kaapista. Ni sä et vaan pysty olemaan itsellesi rehellinen, sä vaan laitat sen ilmoituksen kuvan kera sinne nettiin ja käyt niillä treffeillä. Ihan vaan sen takia että päätit tervehtiä tuntemattomia succicsissa..
Että pitäs olla joku selitys sitten valmiina. Eikä: että eiku fillarifoorumilla, kato jätkät keksi että moikataan ku tavataan vaikkei tunneta ku ollaan alan miehiä ja naisia, ollaan niinku etelän perukoilla yhtä suurta perhettä.
Moikkaatko sä kaikkia? Prismassaki, moromoro jauhelihamiehiä? heitä yläfemma! Oikeesti jengi hei..
Okei, kyllä mä joskus ostan spitfiren ja juttelen tuntemattomille jos niillä on korissa väärää juomaa, että kyllä hei, sä oot ansainnut oikean oluen, kyllä sä tiedät sen, sä olet sen arvoinen, sulla on ollu tosi vaikea lapsuus, eiku työviikko.
Juuri näin! Aika hyvä...Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti samooja
Ei kai se pyöräily nyt niin alakulttuuria ole, että kaikkia pitää tervehtiä "yhteenkuuluvuus"-meiningeissä? Munkin lyhyellä työmatkalla tulee ohitan/tulee vastaan kymmeniä pyöräilijöitä näin kesäaikaan. Erikoistilanteisa toki moikkaan ja saatan käydä jopa sanalle. Tervehtiiköhän nämä totisimmat tervehtijät muita kuin toisia totisen näköisiä pyöräilijöitä? Esim. teinejä Jopojen selässä? Jos ei, niin sehän on melkoista elitismiä. Jopa syrjintää!
Eilen kävin kokemassa Hirvensalon pyörätiet Turussa ja yllätyksekseni sain todeta, että maantiepyöräskene on siellä kova! Monta kippurarsarvea oli liikenteessä. Kaksi henkilöä nosti käpälää kun vastaan tulivat, toinen varmaankin sen takia koska annoin hänelle tilaa hieman tiukassa tilanteessa. Kolmannelle vastaantulevalle kaverille nostin itse kättä, mutta vain pysäyttääkseni hänet, sillä sillalle (jonka nimeä en nyt muista) jota olimme ylittämässä, oli lahonnut hyvinkin iso ikkunaruutu. Lasia oli joka puolella koko sillan leveydeltä.
Tämä tervehtimiskulttuuri on kyllä itselleni uusi ja olen liittänyt sen lähinnä motoristeihin, mutta lämmitti kovasti mieltä, kun huomasi että joku huomioi muutakin kuin itsensä liikenteessä. Olen siis aivan uusi koko pyöräilytouhussa (koulumatkat pois lukien), joten tavat eivät ole vielä aivan hallussa. Ehkä tässä pitäisi nyt kehitellä jokin turvallinen ja itselle "oma" tervehdys tyyli seuraavaa lenkkiä silmälläpitäen...
Viittomakielen F-kirjain. Siitä tunnistaa fillarifoorumilaisen.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti tubro
Ja tuolta löytyy..Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti elasto
Veti kämmenen kramppiin näin lounaan jälkeen. Pitää reenata.
Pyöräilyn harrastajat tervehtivät toisiaan, eivät ns. arkipyöräilijöitä. Eikä tämä ole mitän elitismiä vaan harrastajien yhteisöllisyyttä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Mannavelli
Tulipa tossa reissun aikana muutama fillaristi ja muita tien käyttäjiä vastaan. Toteamus; paikalliset asukkaat morjestivat ahkerimmin, lukuunottamatta pääkaupunkiseutua ( yhtään kertaan ei lapa noussut, pieni hymyn kare vaan), retkipyöräilijät morjestivat aina ja tulivat juttelee, maantiekiitäjät harvakseen. Oltiin liikenteessä tandemilla jossa peräkärry eli piiitkä yhdistelmä. Virossa lapa nousi melkein kaikilla vastaan tulleilta fillaristeilla.
Kyllä oli käsi tiukassa tänään aamupäivällä Puutossalmen / lossin tiellä. Jos ei ensi kerralla käsi nouse, niin otan kiinni ja puhkon renkaat!
Niinmuttakun ainoa kulkuväline on polkupyörä eli omistaa useita erilaisia,mistä voi mielialan, tarpeen tai sääolosuhteiden mukaan valita kulkuvälineen, onko silloin arkipyöräilijä, jota tosiharrastajan ei yhteisöllisyyden nimissä tarvitse tervehtiä? Tietysti tälläinen tavallinen arkipyöräilijä myös vapautuu tästä yhteisöllisyyden vaatimuksesta... :)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti hannupulkkinen
Kyse on lähinnä siitä että harrastaja vastaa tervehdykseen, muut harvemmin. Yksipuolinen kanssakäyminen on mälsää.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Pikkulauri
Minä liikun incognito kun sotken arkista siirtymistä... vastaan toki salaiseen tervehdykseen jos sellaisen saan.
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti elasto
Elikkäs. Lapa ylös.
Peukalo suorana josta elänivel taittuu sisään.
Etusormi taittuu peukalon päälle. F-kirjain valmis
http://media.kantti.net/viittomakiel...t/images/f.jpgLainaus:
Alkujaan tämän lähetti Jake_Kona
Liekkö virallinen vai ei (kantti.net sivun sormiaakkosista löydetty), ainakin helpompi tehdä ku peukalon päälle taittaminen.
Tänään sai tervehtiä niin maan perusteellisesti kun ajelin Porvooseen.
Jos tervehdykseen ei vastata, käännyn perään, ohitan moukan, käännyn uudelleen vastaan ja nostan jälleen kättä. Jos tämäkään ei toimi, käännyn perään, ohitan moukan, kysyn, mikset kunnioita veteraaneja, käännyn uudelleen vastaan ja nostan jälleen kättä. Jos tämäkään ei toimi, käännyn perään, lyöttäydyn peesiin ja solvaan pyöritystekniikaa koko loppumatkan .
Vastaa tervehdykseen ruoja muuten sinua ei pelasta mikään. :mad:
Tänään noi kuuden aikaan iltapäivällä tuli Perkkaantiellä vastaan fillari/perävaunuyhdistelmä ja ihan viimehetkellä näin siellä perävaunussa parikin kättä ylhäällä. Yritin moikata takasin mutta taisin olla liian hidas. Joka tapauksessa loppumatka meni vähän kevyemmin tämän kohtaamisen jälkeen.
Mitenkäs se menee, jos sama kaveri tulee uudestaan vastaan samalla lenkillä? Eli on kierretty lenkkiä eri suuntiin ja jälleen kohdataan?
Uskon että tervehdykseen vastaamisessa on se, että ensin koitetaan katsoa, onko joku tuttu ja jos ei ole, niin aivot jää luuppiin ja tilanne ehtii mennä ohi. Varmasti on näitäkin, jotka koittaa päätellä kastijaon mukaisen tervehtimisvelvollisuuden.
Autopuolellahan tervehtiminen lähtee usein siitä kanssaveljeyden tunteesta, kun huomaa toisen onnettoman jolla on samainen "ihan hyvän" automerkin auto, jota nyt täytyy hieman normaalia useammin huoltaa (=korjata) ja joka voi tiellekin jättää, jos nyt vaikka bensa loppuu tai kenties auringon pilkut äityy pahoiksi. Tämä uusi toveruus ja kanssaveljeyden tunne voi tulla pikaiseenkin tarpeeseen, kun se oma kulkupeli tekee ensi kertaa jälleen temput tien päällä.
Itse koitan tervehtiä kaikkia pyöräilijöitä maasta riippumatta, jos heidät ns. matka-ajossa kohtaan. Amazon Pilgrimin blogissa oli mainio kohtaaminen, kun paikallinen kaveri tuli kokonainen pyörän kiekko selässä vastaan. Pisimpiä matkoja ajaa yleensä kaverit farkuissa ja pyöräkin voi olla vaikka sinkula tai muu mammamalli. Hiilikuitukaverit taasen kuluttaa aikansa näillä palstoilla ja nettikaupoissa, mutta kyllä minä heitäkin tervehdän, jos ovat ulos vesisateiden välissä uskaltautuneet ^^.
Maastopyöräilyssä pätee Ned Overendin ohjeistus: kun herkeää peräti juttusille muitten tallaajien kanssa voi saada hyviä reittivihjeitä. Patikoijat ja koiran ulkoiluttajat suhtautuu jatkossa pyöräilijöihin aivan eri tavalla, jos heitäkin tervehtii ja tietysti vielä kiittää kauniisti, jos saa latua. Saattaa joku onneton ulkomaalainen vielä saada sen kuvan, että meillä olisi pyöräilykulttuuria.
Jos erehtyy laittamaan pyöräilysortsit niin ei saa tervehdyksiä, spändekseillä kyllä. Sama jos alla on pyörä taakkatelineellä.
Mullakin tämä ongelma, käsi on koko ajan niin ojossa, että mua on alettu tien päällä solvata natsiksi. Jäi kyllä moikkailut siihen. En tosin tiedä vaikuttiko se asiaan, että pidin toisen käden etu- ja keskisormea poikittain nenän alla...Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti adelaine
kevleillä ja ulkoiluraiteilla maastopyöräilevät skidit tervehtii ahkerasti kun ajelen maasturilla ja sukkiksilla siirtymiä
Ryhmäajoetiketin mukaan tervehditään vastaantulevan letkan keulahenkilöa/henkilöitä. Eli ei tarvitse ajaa lapa ojennuksessa, jollei tunnu siltä. Itseä aprikoittaa trendikkäät sinkula/fiksi -juipit. Tänäänkin vastaantulevat katselivat fillariani antaumuksella, mutta kädet pysyivät tiukasti stongassa kiinni ja ilme vakavana. Ehkä varhaisvanhus ei enää ymmärrä trendikoodeja. :cool:
Kerran tuli kiemuraisella lenkillä sama kaveri vastaan kolme kertaa. Moikattiin joka kerta ja alkoi jo vähän naurattaakin. Hauskaahan se oli eli tervehtimistä tarvitse turhan paljon analysoida, käsi pystyyn vaan.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti sunny
Annetaan ajan kulua ja sukupolvien mennä ja tulla. Me suomalaiset olemme vielä sen verran metsäläisiä niin liikenne- kuin tervehtimiskulttuurin suhteen,että ei kannat hötkyillä mihinkään suuntaan.
Työmatkatempoilijat eivät tervehdi;(
Alan harrastajat tervehtivät...sen näkee jo yleensä vaatetuksesta :D
Sehän on kilpailu, joten tämän tavallaan ymmärtää. ;)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Niki9