Retroklassikkoon sitten kuitenkin päädyin. Yritin keksiä "järkevämpiä" vaihtoehtoja ja siksi pyörittelin Tudoreita mielessä, pitkään, mutta mitä enemmän niitä pyörittelin niin sitä enemmän Black Bay alkoi tuntua vähän liian tekoretrolta ja päivyrin puuttuminen oli miinus, toisaalta Pelagos tuntui liian insinöörimäiseltä.
Tulossa siis uudenveroinen "Peter Blake" 2254.50 (mallinumero täsmää täytettyjen ikävuosien määrään :) ), vm 2007, tehdashuollettu Omegalla 2015, käyntikunto ja vesitiiviys tsekattu nyt, full set, jopa rannekkeen jatkopalat on mukana eli mahtuu varmasti mun ei niin ohkaseen ranteeseenkin. Harmaassa Omegan natossa tuo luultavasti tulee viettämään suurimman osan ajastaan, mutta teräsrannekeoptio on kiva olla olemassa.
Sijoitukseksi noita tuskin enää tarvii kuvitella, koska hinnat ovat nousseet viimeisen viiden aikana jo aika reippaasti ja muutaman satasen lisäpanostuksella olis saanut käytännössä uuden SMP:n, jollaista kävin katsomassakin. Kiillotettu keraaminen becel ei ollut mun juttu eikä oikein perus-SMP:n rannekekkaan. Kokonaisuus oli vähän turhan korumainen ja huomiota herättävä mun makuun. Sword Handissä mua on aina viehättänyt sopivasti työkalumainen olemus olematta sitä kuitenkaan liikaa, selkeän yksinkertainen mattapohjainen kellotaulu tyylikkäimmällä aaltokuvioversiolla, kehyksetön päivyri-ikkuna ja mustataustainen päivyrikiekko, hyvä lume jne.. Listassa on joitain asioita, joiden toisenlainen toteutus nykyisessä, hyvin palvelleessa Hydro Conquestissa on aina vähän häirinnyt. Uskoisin, että tälle yhdenkellonmiehelle toi on se yksi kello, joten kuuskytvuotisahjaksi pitänee sitten alkaa kehitellä jotain muuta.
https://i1.wp.com/seamasterreference...0/06/1120a.jpg
https://i2.wp.com/seamasterreference...10/06/smp3.jpg
Kuvat netistä kaivettuja, oma on vasta lähdössä kohti Suomea.
