Printable View
Voi olla ;) Onhan se kiva ajaa jonossa leppoisaa vauhtia maisemia katsellen. Aina ei oo pakko painaa täysii, joten sielu, hermo ja lihakset lepää. Mutta kyllä se matka on mukavaa syksymmällä talvenkin tullessa kun kausipyöräilijät katoavat. Pimeys, rauhallisuus, lumi...Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti tvain
Harvoin tulee hyvä fiilis, kun kelvi on tukittu työkoneilla. Pääsi ajaan ajoradalla,
Lauttasaaren sillalla.
Mahtaakohan huomenaamulla olla uusi asfaltti paikan päällä (tämä oli se kiva asia, ja toki tässä vaiheessa perustuu olettamukseen että vihdoinkin).
Steissin edessä kulkevalla pyörätiellä olin pysähtyneenä suojatien eteen. Vastakkaiselta puolelta tulee pyörä hitaasti jalankulkijoiden välistä pujotellen. Virkoin: "Olisi sinulla varmaan ollut 10 sekuntia aikaa ja päästää jalankulkijat ensin." Nainen vastasi: "Olet täysin oikeassa." Luultavasti hän ensi kerralla jaksaa odottaa hetken. (Olen pyrkinyt pysähtyessäni asemoimaan pyöräni siten, ettei ihan helpolla takaa tulla ohi.)
Ei ilmeisesti ole vielä. Etelän puoleisella pyörätiellä on nyt uusia monttuja, joten kannattaa varoa tai käyttää pohjoisen puolta.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Tassu
Taitaa tulla ikävä Imatran seutua lomaviikon päätteeksi. Autoilijat antavat tietä ihan joka paikassa, kävelijät ryhmittyvät kelvin reunaan ja jopa metsäpoluilla lenkkeilijät väistävät trikoopelleä polun viereen. Ihan käsittämätöntä :o
Eilen illalla tuli vastaan reilut puolen tusinaa pyöräilijää ja kaikilla oli esimerkillisesti valot päällä. Sama jatkui aamulla, komeasti oli useimmilla valot päällä sekä edessä ja takana! Hienoa!
Kaukajärven keskustan liepeillä ylittelin risteystä suojatien jatkeella. Fillarissa oli valot ja risteys valaistu, mutta silti kääntyvä auto veti röyhkeästi eteen. Perässä tullut mopoautoilija sen sijaan jätti komeasti tilaa ja jopa viittoili menemään. Eipä auta leimata kaikkia "mauto-poikia".
Keskiviikkona poljin kotiinpäin kauniissa syyssäässä, kun huomio kiinnittyi hitaasti ja aika matalalla yli lentävään suihkukoneeseen, mikä ei ole ihan tavallista kantakaupungissa... yritin sitä vähän seurailla niska kivertyneenä ja kuitenkin tasapainon säilyttäen, mutta en oikein keksinyt muuta selitystä kuin että joku rikas liikemies yksityisjetissään haluaa lähtiessään ihailla Helsingin ruskaa ilmasta käsin. Pienkoneitakin oli useampi ilmassa, mutta se taas on aika tavallista Malmin lähistöllä.
Kotona vasta luin, että uusi Airbus se siinä ensilennollaan uudessa kotipaikassaan teki kunniakierrosta. Hauska, että satuin sen lentoreitille.
Hahaa. Jos alli saa kiksit lentokoneesta niin sit on pakko sanoa, että itelle tuli hyvä mieli eli kiksit, kun tänään poljin kehä2:n yli Olarinluomassa ihan sitä virallista väylää pitkin ja sillä ns. ajoradalla meni Finncyclingin paku ohi. Ei kai siinä muuten mitään, mutta kun itellä oli reppu selässä ja repussa Finncycling-tarra.
^No usein aika pienistä jutuista tulee se ero hyvän ja tavanomaisen hetken välillä :). En kyllä ohiajavasta pakettiautosta oo vielä saanut säväreitä, mutta sitä odotellessa...
Myös viileämmät kelit, mahdollisen mustan jään tarkkailu ja paksummat vaatteet on hidastanut jonkin verran tahtia, ja sekin on tuonut vähän lisää rentoutta työmatkaan. Enemmän tulee tarkkailtua ruskan merkkejä ja sitä miten nätisti valo siilautuu lehtien läpi.
Tuli hyvä mieli tuossa yhtenä aamuna kun työmatkalla (oli niin valoisaa kuin aamulla hieman kahdeksan jälkeen on tähän aikaan vuodesta Tampereella) ja vastaan tuli ajovalolla varustettu pieni pyöräilijä. Hetki kyseisen pyöräilijän havaitsemisen jälkeen huomasin myös tämän edellä ajaneen aikuisen ;) Jos näistä kahdesta pitäisi valita vain toiselle valon, valitsisin lapselle joka hieman mutkitteli, mutta otin suoran ajolinjan kuitenkin (minut nähtyään). Ja kyllä, mulla on ajovalo päällä, en jaksa "kesäpyörän" dynamoa kytkeä edestakaisin.
Eilen työpäivän jälkeen olin kevyellä lenkillä ja poljin kelviä kehä III varrella. Edessä näkyi kulkevan koiranulkoiluttaja kahden labbiksen näköisen kanssa. Isommalla ja rotevammalla oli karahka suussa vielä. No, hiljentelin hiukan ja ajattelin lähestyessäni että kohta rimpautan varmuuden vuoksi. Kun siinä sitten lähestyin niin silloinpa karahkaa kuljettanut koira ryhmittyi toisen koiran taakse ihan itsestään, tai sitten omistaja kyllä vinkkasi sille hyvinkin vähäeleisesti. En usko, että ulkoiluttaja siinä vaiheessa edes tajusi että pyörä on tulossa kun tuo koirien ryhmittyminen tapahtui. Koirat varmasti kuuli vaihteen rapseen jo kauempaa. Oli vaan jotenkin niin automaattisen oloista tuo koirien ryhmittyminen että hyvälle tuulelle siitä tuli.
Ehkä vain parisen vuotta vanha liikenneympyrä Viikin- ja Viilarintien risteyksessä laitettiin juuri uuteen uskoon poistamalla ne teräviksi viistotut reunakivet kevyeltä liikenteeltä (tässä on vain yksi ylitys)!! Onpa nyt ollut mukava mennä siitä parina päivänä.
Vihdoin ripotteli lunta täällä etelässä. Oli mukava ajella töihin vaikka vähän kosteaa lumi olikin.
Kympin verran pakkasta, sopivan hiljaista kelveillä ja tuulikin harvinaisesti selän takaa, joten olipa mukava pyyhkäistä töihin ISP:n rapinan säestämänä.
Eilen hämmästyin todella kun kahdessa perättäisessä risteyksessä ensin pyörätienjatkeelle valunut ja siihen pysähtynyt auto lähtikin peruuttamaan pois tieltä minut nähdessään. Siis uskomatonta etteivät jääneet vaan siihen kökkimään vaan antoivat tietä! Tätä ei nykyään tapahdu liian usein.
Tänään Huopalahden aseman läpi ajaessani aamulla vastaantuleva pyöräilijä huikkasi varoituksen alhaalla olevasta liukkaasta kohdasta. Tuli hyvä mieli huomaavaisuudesta vaikka tiesinkin paikan olevan jäinen viime viikon ajon perusteella.
Ajelin rantaradan varren kevaria Huopalahden asemalta itään, kun huomasin jo kaukaa vastaantulevalla pyöräilijällä vilkkuvalon. Hämärässä nuo ärsyttävät, ja usein laulan näitä kohdatessa kovaan ääneen tuiki, tuiki, tähtönen, mutta nyt aurinko paistoi, eikä moisesta ollut haittaa. Lähempänä kohtaamista huomasin vastaantulijan olemuksesta tämän olevan vanhempi herrasmies. Palava sikari suussa tehosti vaikutelmaa. En ole tupakkamiehiä alkuunkaan, mutta parisataa seuraavaa metriä ajoin hymyssä suin ja haistelin sauhuja.
Ei varsinaisesti kelvillä, vaan ihana hetki Mäkkärin autokaistalla lenkiltä palatessa.
Minulta uupui 10 senttiä juustohamppari ateriasta mansikkapirtelöllä (50 senttiä kalliimpi kuin muulla juomalla). Olin jo vaihtamassa sitä toiseen, kun selkäni takaa joku kundi toi puuttuvan rahan minulle. Toivottavasti hän kuuli kiitokseni!
Eikö mitään kivaa ole tapahtunut kesän aikana kun tämä ketju valahtanut näinkin alas. No nyt korjataan. Helsingin Kuusisaaressa tänään bongattu. Jos ajatukseni tulevasta on oikea niin hyvä fiiliskin on oikea. Toivottavasti. Samat tekstit tuon Krogiuksentien toisessa päässä eli tuosta jonkin matkaa eteenpäin.
http://www.beltassu.net/images/jutut...areet_pois.jpg
Tassu, kovin on nykyään vähissä ihanat hetket kelveillä :).
En jaksanut lukea ketjua läpi mutta eikö kukaan ole tänne vielä kertonut ihanaksi hetkekseen kevyen liikenteen väylällä pyöräilijän eettistä dilemmaa?! Itselleni nimittäin juuri nämä tapaukset kuuluvat niihin ihanimpiin..
Sen dilemman kanssa painisi mielellään useammin, mutta nykyinen työmatka ei anna siihen kovin paljoa mahdollisuuksia.
Ajoin pääväylän kelviä, kun samasta suunnasta tuleva auto kääntyi vasemmalle pikkutielle eteeni. Ehdin jarruttaa. Auto pysähtyi läheisen talon pihaan ja menin jututtamaan aivan asiallisen oloista herrasmiestä. Hänestä minä olin väistämisvelvollinen, koska minähän tulin hänestä katsoen vasemmalta. Hiukan yllättävä katsantokanta, mutta kyllähän näin oli eli olin törmätä hänen vasempaan kylkeensä. Hän ei millään uskonut minun kantaani, jossa kääntyvä väistää suoraan ajavia. Riitaa ei tullut, mutta taas ymmärtän paremmin miksi risteyskolareita sattuu niin paljon.
Tänään aamulla Vantaan Vanerikulmalla oli kuorma-auto pysäytetty ajoradalle lastin purkamisen ajaksi. Hip hurraa! Ajoin kohti Vanerikulmaa pohjoisesta etelään ajoradalla, kun olen tottunut siihen, että satunnaiset toistuvasti pyörätie on tukossa...
Sitten Yhdyskunnatiellä Pakilassa taakseni kääntynyt auto ajelin rinnalla ja sieltä muksu katseli mun menoa ja hymyiltiin toisillemme. (Minä pyörätiellä,likimain sama vauhti kun 30 km/h alueella.)
Ja bonuksena vielä bongasin yhden pukumiehen fillarilla siinä Pakila-Oulunkylä-akselilla.
Selkeästi pyöräliikenteen olosuhteet paranevat, ja kohti Tanskan ja Hollannin tilannetta ollaan menossa. :-)
Näin. Onhan tossa aika järkyttävä ero. Toi vanha oli aivan karsea, täysin käsittämätön viritelmä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Tassu
http://www.beltassu.net/images/jutut...uusi_pinta.jpg
Hei tästä tuli itsekin ajeltua tänään. Viimeksi vuosia sitten. Kyllä heti huomasi, että jotain on tehty. Parempaan päin!
Lähetetty minun SM-A300FU laitteesta Tapatalkilla
Jos en aivan väärin katso paikkaa, niin eipä tuo näytä täysin korjaavan sitä vakavinta, eli puutteellista näkyvyyttä juurikaan. Tosin tuolta aidan suunnalta tullessa poistuu sentään se ongelma että katsot vasemmalle varoen autoja, ja et huomaa todella korkeita reunakiviä, tai säikähdät niitä ja vetäset kumoon. Mutta tosiaan, reilu parannushan tuo on vanhaan.
Eilen illalla katuvalaistuksessa (toki pyörässä valot myös) ajelin oikealla menevää väylää etiäpäin, kun havaitsin, että tuolta oikealta
https://www.google.fi/maps/@60.13597...7i13312!8i6656
tuli auto kärryn kanssa ja tietty siihen jatkeen päälle lepäämään.
Kuski havaitsi minut, laitto pakin päälle ja peruutti. Väylä vapaa. Kiitos.
Toissa viikolla kaikki n.30 Kalasatamassa kvl:lle pysäköidyt autot oli sakotettu. Olin tyytyväinen