Ei koske pyöräilijää, sillä aina löytyy tuhat perustelua, miksi ohitus tai muu toiminta oli turvallista ja kaikki perustui väärinkäsitykseen. Sen sijaan autoilijan pitää jo unessa nähdä, että kolmen aikaan iltapäivällä puskan takaa tulee joku eteen.
Kelvillä ajaessa et voi mitenkään luottaa, että se edellä ajava noudattaa yhtään mitään. Se voi pysähtyä, kääntyä, siirtyä reunalta toiselle tai ihan mitä vain hetkessä ja ilman mitään ennakkovaroitusta. Ja erityisesti tämä koskee jalankulkijoita, mutta yhtä lailla pyöräilijöitä. Skuuttikuskit sitten tuossa keskivaiheilla.
Ja eikös luottamusperiaatetta heikennetty uudessa TLL:ssä?
Se ennakointivelvollisuus koskee kaikki tienkäyttäjiä. Myös jos aikoo kääntää tien reunasta keskelle, tulisi pyrkiä varmistamaan ettei kukaan ole ohittamassa samaan aikaan tai jollain tavalla osoittaa näin tekevänsä.
Ei. Luottamusperiaatetta ei heikennetty uudessa TLL:ssä. Se ei myöskään ole sun päätettävissä, mihin ja kehen liikenteessä voi luottaa. Kelvillä on samat periaatteet kuin ajoradalla.
Ennakointivelvoite on aiemmin kirjaamattomana periaatteena ollut velvoite joka nyt kirjattiin TLL:ään. Se kulminoituu yksinkertaisimmillaan sääntöön, että et saa ajaa yli, jos voit jarruttaa, vaikka sulla etuajo-oikeus olisikin.
Onko se kelvi ylipäätään oikea paikka harrastaa kovavauhtista kilpaurheilunomaista treeniä.
Helsingin baanoilla voi ajaa aika lujaa ja miksei kelvilläkin jos näkyvyyttä riittää ja edessä ei mene lökäpöksyjä tai eläkelläisiä. Jos menee, niin on aika skarpata ja hidastaa. Mitään soittokelloahan ei propyöräiljä fillariinsa voi laittaa kun se paino, ilmanvastus ja imago.
Olisiko tavoitteellinen maantiepyöräily laji jota treenataan maanteillä?
Niinku vaikka mikroautoilla ajetaan mikroautoradalla ja pesäpalloa pelataan pesäpallokentällä?
Ei. Toiset vaan pääsee alamäkeen, myötätuuleen aika kovaa vauhtia kevyesti polkemalla.
Missä se lökäpöksyjen raja menee?Lainaus:
Onko se kelvi ylipäätään oikea paikka harrastaa kovavauhtista kilpaurheilunomaista treeniä.
Helsingin baanoilla voi ajaa aika lujaa ja miksei kelvilläkin jos näkyvyyttä riittää ja edessä ei mene lökäpöksyjä tai eläkelläisiä.
Millä ne eläkeläiset tunnistaa? Voisiko ne jotenkin merkata?
Niinhän pyritään tekemään. Osa vaan asuu sellaisessa paikassa että joutuu käyttämään kelvejä siirtymiin.Lainaus:
Olisiko tavoitteellinen maantiepyöräily laji jota treenataan maanteillä?
Kuka on ja missä on nyt harrastanut sitä kovavauhtista kilpaurheilunomaista treeniä kelvillä? Kuka ei ole tarvittaessa ymmärtänyt skarpata ja hidastaa?
PS Tämänaamuista satoa lukiessaan muistaa taas sen miten yksi tai kaksi lahjakasta kirjoittajaa voi riittää siihen että unohtaa ne kymmenen tai kaksikymmentä fiksua ja antoisaa viestiä, jotka on saanut luettavakseen. Koska on olemassa pieni epäilys siitä että on lukijoita, jotka näkevät minut yhtenä tällaisena kirjoittajana, on helppo tehdä päätös niin sanotusti siirtyä kesälaitumille.
Oikein hyvää ja hauskaa kilpaurheilunomaista ja ei-kilpaurheilunomaista fillarointia kaikille lukijoille!
Olin tuossa äsken ajolenkillä ja kävin kotikaupunkini (Lahti) keskustan kautta, pyörä oli pienen hetken yksisuuntaisen pääkadun (Aleksanterinkatu) varalla olevissa pyöräkiinnikkeissä kiinni ja olin siitä juuri lähdössä jatkamaan matkaa selkeästi ajoväylästä erotettua ja merkittyä pyörätietä pitkin kun ajoradalla ajanut (Wolt/Foodora autokuski) kyllästyi ajamaan mielestään liian hitaasti ajavan auton perässä ja kiihdytti vauhtiaan ohittaen auton pyörätien kautta jolle olin juuri siirtymässä (parista sekunnista kiinni etten olisi ollut pyörätiellä mistä auto ajoi) Autolle ei edes riittänyt edessä olleen auton ohitus vaan ajoi pyörätietä pitkin noin 150m matkan lähelle Subway ravintolaa mistä ilmeisesti ruokanouto.
Tässä vaiheessa iski itsellä ”pirunsarvet päähän” ja ajoin Ruokakuskin auton luokse häntä odottamaan. Kun sitten muutaman minuutin päästä palasi autoillansa niin kerroin kyllä mielipiteeni hyvin vahvasti enkä varmasti ihan täysin ystävällisesti kyseiselle kuskille…
Tuossa vielä Google kuva kyseisen paikan kohdalla josta siirtyi ajoradalta vasemmalla kulkevalle selkeästi erotetulle pyörätiellä jota pitkin sitten ajoi puolitoista korttelia.
https://uploads.tapatalk-cdn.com/202...607529d373.jpg
Sent from my iPhone using Tapatalk
Oh lord, won't you build me a new cycling path between Hakunila and Kerava
Minä komppaan tätä. Avauduinkin tästä vuosi sitten kun ajelin autohuoltoon Kellokoskelle. Asvaltissa on katkoja Kuusijärven ja Keravan välillä satoja, joista jokainen jysäyttää käsille. Kun jatkaa siitä pohjoiseen kohti Järvenpäätä jne. katkoja on enää yksittäisiä siellä täällä. Eli johtopäätös:
Autotie, jossain luokassa pidetään kunnossa ja asvaltti korjataan jollain rytmillä. Vieressä kulkeva kelvi kelpaa sellaisenaan vuosikymmeniä ja se happanee sinne pikkuhiljaa. Eli tieluokka ja tien kunnossapito koskee vain ajokaistota - kelvin puolella on ihan sama eikä sen kunnosta välitetä mitään. Tämä on aito ongelma - valitsemalla hyvät tiet voit saada ihan luokattomat kelvit. Niiden kunnosta ei taata missään mitään, eikä sitä voi tietää mitenkään muuten kuin menemällä paikalle ja kokeilemalla itse.
Spandexin vastaus: Lahdentiellä on poikkeuksellisen leveät ja yleensä melko puhtaat pientareet, joilla ei ole tärinäraidastakaan haittaa!
Mutta tällä kertaa en hämmästyksekseni osaa yhtyä avautumiseen. Ei se mitenkään erityisen huonokuntoisena ole jäänyt mieleen - poislukien tietenkin se merkillinen ehjän mutta kaamean kuoppainen osuus pian Laurintien risteyksen jälkeen.
Tästä olen samaa mieltä. Sillähän se pyörätie Keravalta ylöspäin paranee, kun sitä ei ole ollenkaan ja sama vaikutus tulee jos kelviltä poistuu ajoradalle. Minun avautumisosio on se, että tie ja kelvi eivät ole mitenkään kunnolta koskaan synkassa keskenään.
Ne Laurintien pohjoispuoliset kuopat ovat meikäläiselle ihan kotinurkkia. Eivät häiritse minua niin paljon, kuin ne asvaltin katkot. Mutta totta - ei se Hakunila- Kerava ole sen huonompaa kelviä, kuin moni muukin kelvi täälläpäin. Ehkä se on aiheellinen moite, että kyseessä on aika keskeinen pyöräilyväylä - sen voisi jopa "Baanoittaa"
Toi Kuusijärvi-Järvenpää väli on muistini mukaan ihan kamala. Mieluummin leveät piantareet maantielle kuin tuollaisia paskakelvejä.
Hyvä klv pitää porukkaa poissa maantieltä, koska maantielle ei tarvitse mennä. Tämä tuo turvallisuutta ja sujuvuutta monin tavoin. Ilmiön voi todentaa uudemmalla Porvoon tiellä, jossa jopa kaikki (esim. eilen) kohtaamani spandexit ajoivat kevyen liikenteen väylällä.
Koska mm. Kuusijärvi, olettaisin ja toivoisin, että Hki-Porvoo tasoinen väylä on jo suunnittelupöydällä myös Keravalta etelään.
Jokivarrentietä pääsee onneksi pitkän matkaa maisemareittiä soralla, joten miksi valittaisin.
Kehä l:n kelviä on asfaltoitu uudelleen paikka paikoin Pirkkolasta itään ja länteen. Niissä kohdissa on mukava ajaa. Katsotaan nyt kuinka kauan kestää kun näyttää siltä että uusi asfaltti on vedetty suoraan vanhan päälle. Sen huomaa siitä kun on iso pudotus pientareelle. Se voi tietää talvella ongelmia. Myös tietenkään pohjia ei sitten tehty uudelleen ja varmaan kuplimista näkyy talven jälkeen.
Ajettiin vaimon kanssa sunnuntaina 25mm renkailla tuolta Hakunilan kautta Järvenpäähän asti, eikä kyllä kummankaan mieleen jäänyt mitään erityistä tuon kelvin kunnosta. Pientareella oli toki parempi sitten kun sinne siirryttiin. Ja kun meidän lenkki alkoi Jokelantien kelvillä niin odotusten lähtötaso oli kalibroitu aika alas…
Ehkä tänne. Viiden sentin kanttikivi on vaarallinen (kelvillä).
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009720152.html
Poikkisuuntainen viiden sentin kanttikivi on vaarallinen, mutta pitkittäinen... No ehkä kannattaisi opetella ajamaan siinä oikealla väylällä. Autoilija joutuu totuttelemaan 10-15 sentin kanttikiviin..
^Sovitaan sitten, että on asiallinen, tarpeellinen ja hieno ratkaisu se viiden sentin kanttikivi eikä aiheuta ongelmia kun opettelee ajamaan.
Tuossa Hesarin jutussa joku sellainen taitamaton tumpelo kertoi omasta tapauksestaan: "En ollut aiemmin nähnyt korotettua pyörätien kanttia ja huomatessani edessä olevan keskeneräisen työmaan, päätin väistää täysin tyhjälle jalankulkijoiden puolelle. Pyörä tietenkin kanttasi, minä tulin katuun. Pyörästä osia rikki, housut ja takki hajalla, mutta onnekseni lonkan tekonivel kesti."
Asiallisempia huomioita tässä: "Kapeat maantierenkaat eivät kuulosta oikealta valinnalta kaupunkipyöräilyyn, jossa ei muutenkaan tarvita huippunopeuksia, joita ko. renkailla saavutetaan." "Kuka ihmeen tyyppi ajelisi lukkokengillä kaupunkialueella? Kyllä silloin on kadonnut viimeinenkin itsesuojeluvaiston ripe."
- tuo ja se, että opettelee pysymään ajokaistallaan joka tilanteessa niin matala kanttikivi on juurikin hyvä ratkaisu.
Tässä taas turha kitinää: "Kantti on vielä isompi ongelma talvella, jolloin sitä ei lumen alta näe pyöräilijä eikä aurakuski. Pyörätien auraaminen kunnolla käy mahdottomaksi, ja kantin viereen jää paksu kerros jäätä tai sohjoa."
^Missä se logiikka sitäpaitsi on; Viilarintien baanalla on se vtun kanttikivi, mutta samalla reitillä, myöhemmin rakennetulla Viikintien baanalla ei ole?
Otettiinko järki käteen?
Mä olen kerran pannuttanut vastaavassa paikassa grävelillä ja lukkokengillä. Ja yleistietäjä Jokelle: ei mua ne poikittaiset kanttikivet haittaa pätkääkään, joten ei ne haittaa ketään muutakaan.
Olen kaatunut matalaan kanttikiveen, tosin tämä oli kadunvarsipysäköintipaikan ja jalkakäytävän saumassa.
Edessä joku huoltopaku kääntyili ajoradalla ja parkkikaistalla, ajattelin jatkaa ajamista parkkikaistan kautta jalkakäytävää pitkin muutaman metrin. Oma vika.
Se vaan, että nuo on mataluutensa vuoksi niin vaarattoman näköisiä, kymmensenttisen reunakiven ylitystä ei lähtisi yrittämään.
No vituttaahan se tietty eräitä kansalaisia, näemmä, kun ei sieltä pyörille varatulta väylän osalta pääse säikyttelemään jalakulkijoita ja lastenvaunujen työntäjiä, vaan pitää oikeasti varoa kun ylittää sen kiven. Puolet työmatkatempon hauskuudesta katoaa heti samantien.
Asiaa!
Olenkin ajatellut siirtyä johonkin maastopyörän tapaiseen koska suurinta huviani on tosiaankin päästä "säikyttelemään jalakulkijoita ja lastenvaunujen työntäjiä".
Kyllähän se näin on, että Pasilan, Viikintien ja Oulunkylän baanalla on tasavälein maassa jalankulkijoitten verta ja suolenpätkiä kun sitä kanttikiveä ei ole. Vasta Viilarintiellä alkaa olla turvallista.