No, onneksi enää ei puutu kuin toiset 4 kg niin tilanne on bueno. :)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti oppes
Printable View
No, onneksi enää ei puutu kuin toiset 4 kg niin tilanne on bueno. :)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti oppes
Jouluvalmistelut tehty, eli Finelistä kaivettu yleisimpien jouluruokien kalorimäärät. Jos tuolla tiedolla pystyisi hiukan ohjaamaan sitä millä lautasensa täyttäisi. Ja mahansa turvottaisi. :)
Maaliin päästy tai sitten menossa erätauko nro 1.
Nyt pitkästä aikaa vaaka näyttää 79-alkavia lukemia. Näissä oltu viimeksi toukokuussa 2012. 80 kg oli se alkuperäinen tavoite, mutta se on Connectissa nyt korjattu 78 kiloon. :)
Mutta sitten tämä laihdutuksen tulos. Joskus tuli ostettua alennusmyynnistä tuollainen AEG "analyysivaaka", tiedä sitten kuinka luotettava se on. Mutta sen mittausten mukaan viime syksyltä rasvaprosentti on tippunut noin 2 %-yksikköä ja suhteellinen lihasmassa kasvanut noin 1.2 %-yksikköä. Mutta tuon painonpudotuksen myötä lihasmassa olisi pudonnut noin 0.5 kg. Toivottavasti ei pidä paikkaansa.
Ruokakurin lisäksi talvi on mennyt kuntosali tahdilla 2 per viikko ja spinningiä 1-2 kertaa viikossa. Hiihtoa ja pyöräilyä ei lainkaan...
Niinpä. 10-20/ päivä ja usein yö, ja jos alan jotain hedelmää tai marjaa puputtaa, > kaikki tulee joten vähän pitää katsoa erityisesti jos on jonnekin lähdössä. ( paksusuoli 2.5metriä poistettu). Lisäksi tomaatista ja kurkusta menee huulet rikki. Samoin persikasta, elikkä juuri niistä kun tykkään.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Mtx
Vitsit ei olisi uskonu että tämäkin tulee eteen, että joutuu tosissaan kohtaamaan karun tosiasian; mä olen lihava.
Viime kesänä ostin s-koon pyöräilyhousuja UrheiluAreenasta, kun vanhat s-kokoiset oli venyny liika isoksi, ja m-koko oli liian iso. En tosin honannu että ne oli miesten malleja, ja tilasin naisten. Äskön kokeilin, vanhat housut on ihan sopivia ja naisten s-koot pitää jättää alavatsalle...tosin säämistä-osuus menee napakasti, vanhoissa jää aika löysälle.
Kokeilin myös vanhoja pyöräilytakkeja. Joo muuten kivat, mutta rinnusten kohdalta kiristää.
Ei muuten kiristä parin vuoden kuluttua, prkl. Paitsi että sitten olen ihan mallia putkilo. No, en mä muutenkaan missään julkisesti uikkareissa tvast. käy.
Olen koittanut nyt kun ei ole voinut lenkkeillä ( en mä tonne kaatosateeseen lähde) vähentää syömistä yhdellä syömiskerralla päivässä. Tänään(kin) aamulla puolitoista real-palaa, voita, Kipparijuustoa 2 siivua, vähän raejuustoa myöhemmin. Illalla yht 6 äiteen tekemää terveellistä lihapullaa ( ei kerralla). Jotain sokeria pitää saada, melkein pullollinen Jaffaa. Mandariinia puolitoista. Puolikas kasvisliemikuutiota veteen. Muutama pala suolakurkkuja.
Tarvii mun jotain syödä.
Miten mä ite neuvoisin ihmistä? Vaihda juusto keveempään. Kippari vaikka kevytviipaleisiin. Koskenlaskija raejuustoon ( raejuusto voi olla tavallista, on silti keveempää). Osa voista keveempään levitteeseen. Osa puuron voisilmästä vaikka hilloon ( pakasteessa on punasia viinimarjoja joista voi murskata). Jos on kaamee nälkä, juo ensin vettä ja kaffea. Olen kyllä yrittäny kevytjaffaa, mutta se on pahaa. Jotain sokeria pitää saada, suklaan syönnin olen lopettanut aikoja sitten, ehkä satasen jälkeen otan yhden konvehtipalan.
Yritän ensin kerralla kun meen kauppaan, tehdä jonkun näistä vähän kerrallaan. Koska kun syön kuitenkin aika vähä päivässä, jotain hyvää pitää olla.
Heti kun keli paranee, lisään liikuntaa.
Ironista, että juuri kun inventoin vanhoja mappeja ja kirjoituksia, löysin pitkät ja perustelliset esitelmät aiheista: Laihdutus ja painonhallinta, stressi, ja unettomuus.
Saisi nyt vaikka 5kg pois.
haittaako jos joskus menee viikkokin ilman kakkaa?
Ihme ettei kukaan nokkelikko ole käynyt toteamassa vielä että "ei, kuha ei osu tuulettimeen... tai pinnoihin..."Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti latuman
TirskLainaus:
Alkujaan tämän lähetti leppikallio
Lähetetty Tapatalkista, pahoittelen kirotusvirheitä.
Näin väliaikatietona voisi kysyä että mistä mahtaa johtua kun paino välillä takertuu johonkin tiettyyn lukemaan. Minulla oli monen viikon jumi tuossa 81 kg tuntumassa, mutta sitten taas yht'äkkiä paino alkoi tippumaan aika suoraviivaisesti.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Ohiampuja
Eli pyrkiikö elimistö johonkin ihmeelliseen "tasapainotilaan" vai miksi se painonlasku on tuollaista epä-lineaarista? Ruoka- ja liikuntatavoissa ei mielestäni ollut mitään vaihtelua.
Kuinka paljon sulla on sitten ylimääräistä rasvaa jäljellä? Lopeta se kuntosali ettei lihas ala painamaan liikaa ;) Mutta asiaan...itse kannatan kyllä tuota ajatusta tasapainotilasta tai ihannepainosta. Oma paino pysyy melko tasaisesti +-71 kg. Kesällä kun on tullut vedettyä todella reilusti miinus kalorien puolelle vähän pitempään, niin vaaka on näyttänyt parhaimmillaan 69 kg, mutta siitä palataan pian takaisin tuohon totuttuun. Ikä kohta 43, pituus 180 cm. Löysää toki on ja lihasta voisi olla reilusti enemmän, muttapa mutta.. Mun treenit ovat talvisin luokkaa: 3-4 kertaa säbää viikko (vähintään 4 tuntia/vk) pyöräilyä (4 -6 tuntia/vk) kotitreeninä päivittäin 2 kg käsipainot:D(vai oliko ne jopa 4:eek:) vatsat, leuanveto. Kesällä sitten lähes pelkästään pyöräilyä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Ohiampuja
No ei sitä kauheasti onneksi ole. Ikää on 46 vuotta, pituutta 185 cm ja nyt painoa 77.5 kg. Eli ihan tyytyväinen olen näihinkin lukemiin. :)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Highlander
Mitään yksittäistä, selkeetä syytä siihen ei ole. Noi jutut voi johtua niin monesta tekijästä. Yks asia tohon nykimiseen on sellainen, että mahdollisesti rasvan palaessa se korvautuu väliaikaisesti nesteellä ja nesteet sitten lähtee aina kerralla rytisten. Mulla ainakin tää tapahtuu todella selkeesti. Dieetillä tiesi, että aamupaino on kilon vähemmän, kun yöllä piti käydä pari kertaa vessassa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Ohiampuja
Lyle McDonald kirjoittaa asiasta näin:
Tasapainotilakin on ainakin jossain määrin todellinen ilmiö -- "body fat set point" Googleen ja löytyy joitain ajatuksia aiheesta. Eli kroppa pyrkii hakeutumaan sille sopivimpaan rasvaprosenttiin.Lainaus:
Many people have noted that fat loss is often discontinuous, that is it often happens in stops and starts. So you’ll be dieting and dieting and doing everything correctly with nothing to show for it. Then, boom, almost overnight, you drop 4 pounds and look leaner.
What’s going on? Back during my college days, one of my professors threw out the idea that after fat cells had been emptied of stored triglyceride, they would temporarily refill with water (glycerol attracts water, which might be part of the mechanism). So there would be no immediate change in size, body weight or appearance. Then, after some time frame, the water would get dropped, the fat cells would shrink. A weird way of looking at it might be that the fat loss suddenly becomes ‘apparent’. That is, the fat was emptied and burned off days or weeks ago but until the water is dropped, nothing appears to have happened.
Aloitin sellaisen kokeilun viikko sitten että lopetin sokerin syömisen aivan kokonaan. Karppausta tämä ei ole koska syön yhä esimerkiksi perunoita.
Kokeillaan nyt pari kuukautta, vaikuttaako mitenkään. Sokerin lopettaminen ei ole edes vaikeaa. Vaikeampaa olisi luopua riittävän kokoisista annoksista. Mitään hiirenaterioita mä en jaksa kauaa vetää.
Meillä on lopetettu valkean sokerin ostaminen ja itse olen pyrkinyt muutenkin välttämään lisättyä sokeria.
Ja valkea suolakin on ollut jo monta vuotta hyihyi, suolaa kyllä sitten lisään monesti juomaveteenkin.
Lähetetty minun D6603 laitteesta Tapatalkilla
Tähän soppaan voisin oman kauhanikin upottaa. Itselläni paino ei niinkään ole ongelma. Melko hentoluinen olen ollut aina,joten puhtaasti painon seuraaminen ei kerro mitään.
Mutta muutama juttu kertoo. Ehkä se paras ja varmin on... (rumpujen pärinää) peili. Heittää vaatteet veke ja patsastelee peilin eteen. Mielellään himassa. Kyllä se jo aika paljon kertoo että missä mennään.
Minulla on kyllä käytössä myös omronin BF511 kehonkoostumusmittari,mikä on ihan jees rasva-ja lihasprosentin seurantaan. Ja antaa tuo jotain arvoja myös sisäelinrasvoihin. Ehkä arvot ei ihan tarkkoja ole,mutta näkeehän niistä suunnan mihkä mennään.
Itse taistelen vatsanseudun laardin kanssa. Tuntuu,että siinä se kaikki rasva lököttelee. Prosentit oli viimeksi mitattuna 13,8 ja tavoite on kympin alle. No lähdössä oli yli 17% joten hyvä suunta. Itse olen saanut rasvaa pois aika helpolla. Alkoholi pois kokonaan ja arkinen herkuttelu kans. Joskus saa ja pitää sortua herkkuihin,se ei oikeasti tee mitään pitkässä juoksussa. Syön kasviksia todella paljon,myös parjattua perunaa ja proteiinit otan maitotuotteista,kananmunista ja kasviproteiineista. Hamppua ja spiruliinaa nyt ainakin. Ja mitä muuta,no liikuntaa. Fillarilla työmatkat (n.17km/päivä),siihen päälle traineriajot,kiipeilyä 3-4 kertaa viikossa(on muuten hyvä laji pitämään niskat ja hartiat auki) ja hyvät yöunet. Lepo tuntuu välillä kaikista vaikeimmalta toteuttaa. Pitää vaan kuunnella kroppaa ja pitää pari-kolme päivää huilia,jos alkaa tosissaan heikottamaan.
Mutta yksi juttu on varmaa. Jos haluaa laihtua tai päästä läskeistä eroon tai kasvattaa lihasta tai ajaa sitä sykkeliä kovempaa,niin se vaatii pirusti työtä. Ja usein se maistuu todella tikkuiselle. Sit vaan pitää puskee,vaikka päivä kerrallaan. Kyllä ne tulokset tulee kun jaksaa puurtaa. :)
Tsemppii kaikille,sitä vaaditaan ja paljon!
Tässä tällainen kilpailija MyFitnessPal -softalle. Olen tässä nyt pari päivää tuota testaillut ja tykkään kovasti kun tuolta löytyy ruoat selkeällä Suomen kielellä.
http://www.fatsecret.fi/
Nyt 78kg. Vielä jokunen kilo voisi tippua, noin -1kg kuukaudessa ajattelin mennä kesää kohti. Vaatekaapin sisältö pitäisi uusia.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti SotkuPekka
Oho. Hieno suoritus! Ennen ja jälkeen kuvat olisi mielenkiintoista nähdä.
http://uploads.tapatalk-cdn.com/2016...3a64f73855.jpg
http://uploads.tapatalk-cdn.com/2016...43b8e36bee.jpg
Noin yhdeksän kuukautta väliä. Melkein 50kg. Kilo tullut takaisin, voi olla lihaksiakin? Kilometrejä aika paljon, juosten. Pirun huono ryhti näköjään. Pituutta 201cm ja ikää 55.
Tänään tuli 6 kk täyteen MyFitnessPal softan kanssa. 12 kg lähti painosta ja vyöstä noin 8 cm. 36" farkku vaihtui 32" kokoon. :)
Nyt meinasin malttaa lopettaa ruokapäiväkirjan pitämisen, mutta painoa tarkkailen kyllä joka aamu...
^hieno homma, iso peukku!
Sent from my Nexus 5X using Tapatalk
03/2015 - 05/2016. 52 kiloa lähtenyt ja pikkuhiljaa hiipii edelleen alas. Kiitokset pyörälle ja päivittäiselle 30 - 40km lenkille yhdistettynä tietty ruokavalioon, josta on poistunut leipä, makkara, riisi, peruna, valkoinen leipä, pääsääntöisesti punainen liha puhumattakaan makeasta. Tilalle salaaatti, juurekset kala, kana, muutama pala ruisleipää, rahka, mysli... Olo on aika hiton hyvä.
^ mahtavaa!
Lähetetty Tapatalkista, pahoittelen kirotusvirheitä.
Lopettamalla kokonaan sokerinsyönnin on nyt tippunut 2kg kahdessa kuukaudessa. Sellainen vaikutus sillä on, kilo kuukaudessa. Myös hedelmät lukuun ottamatta puristettua sitruunamehua veden mausteena ovat olleet no-no ja hiilihydraattiset alkoholijuomat kuten olut.
^Jep. Sokeri on silkkaa (turhaa) energiaa. Ja hedelmissä tuota on kuitenkin jonkin verran. Itseasiassa kun jättää pastat, sokerit, riisit, perunat ymv. veks, voi hyvin juoda viikonlopun saunaoluetkin :) ja vaikkapa vielä sen viskipaukun päälle ja silti paino hiipii alas. Treenatessa kourallinen pähkinöitä ja/tai banaani pitää energiat ihan mukavasti yllä.
Ihan kaikkea voi syödä kunhan syö vähemmän kuin kuluttaa. Nopeasta painonpudotuksesta ei ole mitään hyötyä kun kaikki tulee kuitenkin takaisin. Puoli kiloa viikossa on maksimi ja jos treenaa niin kilo kuussa on hyvä tahti. Muuten tulee hormonaalisia muutoksia, jotka johtavat siihen, että riippumatta painosta kulutus jää pysyvästi alahaiseksi. Tämä on selvinnyt mm. suurin pudottaja-kisan laihduttajia tutkimalla. Lähes kaikki lihovat takaisin. Jokunen vuosi sitten karppasin ja sain painoa alas. Tulivat takaisin. Nyt olen hyvällä tiellä. Pidän ruokapäiväkirjaa ja olen 600-800 kilokalorin päivävajeella. Kaiken lainen ruoka maistuu ja olo tuntuu hyvältä. Paino ei putoa joka viikko vaan aina silloin tällöin kilo lähtee kun periksi ei anna.
^ Kaikella kunnioituksella. Ei ole "yhtä oikeaa tapaa". Jokaisen pitää etsiä se tapa, joka toimii omalla kohdallaan - se tapa joka motivoi ja ruokkii painon pudotusta. Eli saa uskoa, motivoituu ja pysyy motivoituneena - myös painon pudotuksen jälkeen. Joillakin tuo vaatii nopeaa, näkyvää pudotusta - ainakin aluksi. Elintapojen muutoksen pitää tietenkin olla pysyviä. Olet itsestään selvästi oikeassa siinä, että kaikkea voi syödä kunhan kuluttaa enemmän tai korkeintaan sen minkä syö. Jos haetaan totuuksia jostain "Suurin pudottaja kilpailusta", jonka motivaattoreina on raha ja julkisuus, voi tuon tilastollisen todistusvoiman aika ketterästi kyseenalaistaa. Sattuneesta syystä parinkin lihavuustutkijan kanssa keskustelleena, oli noiden viesti se, että ison painonpudotuksen jälkeen elimistö pyrkii tutkimuksien mukaan noin kahden vuoden ajan mahdollisimman tehokkaasti palauttamaan menetetyn painon. Oli siis pudottamisen tapa mikä hyvänsä, avain pysyvään painon kurissa pysymyseen on omien elintapojen ja painon jatkuva (alussa tehostettu) seuranta. Myös Suomessa on tehty tutkimuksia painonhallintaryhmissä tehtyjen painonpudotuksien pysyvyydestä ja ne ovat aika karuja. Eivät kuitenkaan lähelläkään noita "Suurin pudottaja"-kisojen tuloksia. Viime kädessä jokainen omalla kohdallaan syö sen minkä kuluttaa - tai sitten ei. Vaaka on helppo ja simppeli apuväline sen seuraamiseen, jos tahtoa on ja motivaatio piisaa. HYväksyttävä kuitenkin on, että kovan ylipainon jäljiltä on syömistottumusten ja elintapojen pysyvästi muututtava, jos pysyviä vaikutuksia haluaa.
Kaikella kunnitoituksella kaikki tavat, jotka johtavat jojottamiseen tai takaisin lihomiseen ovat vääriä tapoja.
En nyt kyllä Hannun tekstiä niele ihan tuosta vaan. Itsellä ei ole paino takaisin tullut. No kaksi kiloa ja se on tullut sen jälkeen kun lisäsin proteiinia ruokavalioon. Toisaalta juoksen edelleen, viime viikolla 48 kilsaa ja siihen päälle koiran kanssa kävelyä noin 1,5 tuntia päivässä. Varmaan painoa tulisi lisää jos lopettaisin liikunnan. Toisaalta paino nousu jyrkästi erään lääkkeen takia ja varmasti sen (lääkkeen) lopettamisen jälkeen painoa olisi tippunut muutenkin. Ei ole yhtä ja ainoaa oikeaa tapaa. En koskaan jaksaisi laskea syötyjä kaloreita, en vaan jaksaisi.
Tämä on täysin totta, mutta todella vaikeata. Minulle oli tärkeätä oppia erilaisten ruokien kalorimäärät. Esimerkkinä vaikka tavallinen hamppari-ateria vs. normaali lounas.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti hannupulkkinen
Ja suurin herätys tuli ehkä erilaisissa välipaloissa. Joku jugurtti-mysli annos on äkkiä tavallisen lämpimän aterian kaloreissa vaikka mahassa se ei siltä tunnu. Tai sitten päiväkahvin kanssa napattu terveelliseltä vaikuttava Diggestive-keksi onkin liki voileivän kaloreissa. Tai siis juusto-näkkileivässä on samat tai jopa matalammat kalorit kuin yhdessä Diggestivessä. Nyt minulla on kotona "kahvipullana" Vanajan kanelikorppuja, muistaakseni yhdessä korpussa on noin 47 kcal. Eli kun jotain on kerran pakko syödä, niin syödään sitten matala kalorista. :)
Eli minun oma kokemus on se että kaikkia ei saa syödä, vaan tärkeätä on löytää se mitä saa syödä. :rolleyes:
Kaksi kaloripommia ovat maksalaatikko ja pinaattiletut. Maksalaatikossa on 800 kcal, tavallisessa esim makaroniloorassa on 400kcal.
Hampurilainen ei ole mikään paha jos juo vettä sen kanssa ja jättää ketsupin pois perunoista. Whopperissa on saman verran kaloreita kuin lautasellisessa palvihernekeittoa, 600kcal.
Syön Whopperin aika usein. Se on ihan hyvä lounas kun ei sitten ota mitään muuta.
Hesen kerrosateria 943 ja siihen vielä paprikamajoneesi-dippi niin ollaan jo 1200 kcal lukemissa.
Tuota tuli ennen vedettyä aika useasti. :)
Noilla kaloreilla minä syön nykyään kaksi työpaikkalounasta.:rolleyes:
Nyt en ole kaloreita laskenut, kun paino on menossa alaspäin pyöräilyn lisäännyttyä, mutta aikaisemmin tuota tein. Tärkeimpänä pointtina kaloritietoisuudessa itse koin kyvyn tehdä järkeviä ja itselleni sopivia päätöksiä. Perunasta (yllättävän paljon energiaa) en niin tykkää, joten jätin väliin. Samoin Digestive-keksejä en kaipaa lainkaan! ;) Jos taas yogurtti (Miksi näissä on niin paljon sokeria tai kevytversioissa makeutusaineita?) maistuu, niin miksei mieluummin sitä kuin perunaa ja lihasoosia? Eli kalorit otan enimmäkseen niistä asioista, jotka antavat minulle mielihyvää. Ei-niin-hyvistä syömisitä on sitä paitsi paljon helpompi nipistää. Ihan pelkästään ei toki voi mielihalujen perässä mennä, että saa kaiken keholle tarpeellisen syötyä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Ohiampuja
Tuosta olemme sama mieltä. Siitä johtaako joku menetelmä "automaattiseen" jojoiluun emme. Varmaankin jotkut tavat johtavat tilastollisesti useammin tuohon. Viime kädessä ainoastaan pysvät elämäntapamuutokset takaavat lopputuloksen (joka on saavutettu hitaalla tai nopealla tavalla) säilymisen. Tuossa auttaa kaikki yllä kuvattu: Liikunta, kaloritietoisuus, säännöllinen painon seuranta ja sen hyväksyntä, että ikinä ei ole oikeastaan paluuta niihin syömistottumuksiin, jotka ovat johtaneet (merkittävään) ylipainoon.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti hannupulkkinen
Oikeastaan tuo ruokien punnitseminen ja ruokapäiväkirjan pitäminen on aika yksinkertaista kun sen saa rutiiniksi. Myös tietoisuus siitä mitä syö ja miksi syö on laihtumisen kannalta tärkeää. Ruuasta nauttiminen on pitkän tähtäimen toiminnassa tärkeää. Pitää nauttia ruuasta, sen tuoksusta, mausta ja ulkonäöstä. Ihan kuin viinistä. Ei määrästä. Kun välillä valmistaa herkullista ja hyvää niin jaksaa elää vähemmällä määrällä. Loppujen lopuksi laihtuminen ja painonhallinta on päästä kiinni.
http://oivamieli.fi/tietoinen_syominen_step_intro.php
^ Täysin samaa mieltä! Se että se on omasta päästä kiinni tekee siitä samalla hiton helppoa ja toisaalta vaikeaa. Omien tottumusten, mieltymysten muuttaminen on teoriassa niin helppoa, mutta käytännössä vaikeaa.
Vaikeaa on mutta sitten helppoa kun on riittävän motivoitunut ja voimaantunut. Usein tähän tarvitaan joku vahva sysäys: sairaus, kilpailullinen tavoite, tyytymättömyys ulkonäköön( uusi rakkausuhde laihduttaa :)) jne. Itsellä se oli tuo sairaus. Syöpä pysäyttää ja panee arvot uusiksi.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti oppes
Voimaantuminen onkin sitten vaikeampi juttu. Stressaantuneena ei jaksa, masentuneena ei jaksa, vuorotöissä ei jaksa. Nämä Jutan ja muiden fitnesmimmien esimerkit nopeasta laihduttamisesta saavat aikaan väärän kuvan siitä, että laihduttaminen vaatii suuria ponnistuksia. On olemassa kevyt ja hidas vaihtoehto, jota soisi myös mediassa painottaa. Tosin se ei ole yhtä dramaattista kuin räkä porkella porkkanan pureminen. Jos mielikuvissa laihduttaminen on iloinen juttu ja jokainen voi ottaa pieniä askelia tapojensa muuttamiseksi niin silloin ehkä on helpompaa löytää myös voimia totetutta muutos.
painonpudotus on helppoa, mutta lihasmassan pitäminen tai lisääminen samaan aikaan tekee hommasta hankalan. Paino-indeksini tällä hetkellä? keventäjät ei hyväksyisi jäseneksi, pitääpi syödä hieman enemmän :p
Itse olen vihdoin löytänyt ruokavalion joka pudottaa painoa ja on silti rento, eli sokerittomuus. Muuten syön kuten ennenkin. Alkoholia, hampurilaisia, jne. Jo kolme kiloa lähtenyt.
Sokerittomuus toimii. Ei viikossa, mutta varmasti. Maksalaatikossa on 35g lisättyä sokeria, siis riisi-hiilarien päälle. Huh. Kymmenen palaa. Pidän maksalaatikon mausta mutta vastaavaa hiilaripommia etsiessä täytyy alkaa mennä jo jäätelöiden puolelle. Diabetestä ei ole.
Suositus on 50g lisättyä sokeria päivässä. Eli siis yksi maksalaatikko pienellä lisukkeella. Silloin ollaan jo limitillä.
Maksalaatikon suurin ongelma laihduttajan kannalta on rasva eikä sokeri. Puolet maksalaatikon energiasta tulee rasvasta. Hiilareista vain kolmasosa.
Sokereitakin on monenlaisia. Limut ja karkit pois on kyllä hyvä asia.