^Ymmärrän pointtisi, itsekin joskus takavuosina käytin aikaa voiteluun.
Printable View
^Ymmärrän pointtisi, itsekin joskus takavuosina käytin aikaa voiteluun.
Ymmärrän kyllä skinien viehätyksen, monihan sellaisilla tuolla hiihtää. Skinit tuolta varastosta kyllä löytyy, varsin toimivat sellaiset, mutta eipä niille juuri käyttöä ole löytynyt ensimmäisen talven intoilun jälkeen. Monen tekijän summa. Pito jäällä/liipalla, toimivuus ladun sivussa luistelu-urassa (PK-seudulla urat täyttyy hitaista laahustajista eli sinne ei ajoittain mahdu sekaan kuin hetkeksi), kevään järkyttävän likaiset märät kelit ja lian tarttuminen karvoihin, karvojen puhtaanapito. Hiihdon nautinnollisuus. Vaivan määrä, jolla voideltavat tai zerot saa selvästi paremmaksi.
Skinit toimii, jos on hidas menijä eikä niin haittaa että karva vähän laahaa eikä alamäissäkään kulje pelottavan kovaa. Ja toisaalta myös jos hiihtää reipaista vauhtia tasuria/yksipotkuista loivapiirteisillä laduilla ja jaksaa tarvittaessa tuupata mäet ylös tasurilla, eli skini ei laahaa, suksi luistaa ja potku silti pääsääntöisesti riittää jonkinlaisen pidon löytymiseen (minusta tässä ollaan skineilyn ytimessä). Mutta sitten jos on tällainen outo välimallin menijä, haluaisi kiipeillä mäkiä vuorohiihtoa, suksi ei kuitenkaan saisi laahata eikä tökkiä, helpoilla osuuksilla pitäisi luistaa, tuohon päälle nämä paikalliset olosuhteet, niin on vaan jotenkin mielekkäämpää ottaa voideltavat kapulat tai zerot.
En kyllä mitään varsinaista laahaamista noissa omissa skineissä havaitse, eivätkä nuo kyllä alamäissä toivottoman hitaat ole. Ylämäet menee kyllä vuorohiihtoa ongelmitta eikä niitä tarvitse tasurilla mennä. Toki näin seitsemänkymppisellä vanhuksella vauhti on hidasta, näillä hyvillä kevätkeleillä 4.00 - 4.30 min/km pk:ta hiihtäen.
Minä olen löytänyt täydellisen kombon itselleni ja se on kahdet sukset. Toiset on purkkisukset, joissa on aina valmiina Rexin vaaleansininen pitovoitelu. Ja sitten toiset on skinit niitä kelejä varten kun tuo Rex ei pelaa.
Minusta se on paras vaihtoehto, vaivattomin ja silti alla on hyvä hiihtoiset sukset. :)
Kyllähän se näin on, että (ainakin) kahdet sukset on ideaaliratkaisu. Itselläni se tosin tarkoittaa liisteri- ja purkkivoideltuja.
Mielenkiinnosta vielä tuohon gorilla-teippikokeiluun: Eikö teippi-liisteripaketti heikennä luistoa merkittävästi?
Anteeksi yöllinen einukuta kommentointi, mutta aikoinaan ...70-80luvuilla oli tosi hienoa että oli kahdet sukset, toisissa liisterit ja toisissa violetit ( minulla ne oli pakkaskelille...) voiteet. Ja laturetkillä purkki violettia taskuun mukaan. Swix ja Rex, niitähän se silloin oli :DLainaus:
Alkujaan tämän lähetti Ohiampuja
Isä opetteli liisterit ja minä osasin muuten, ne "sääntöjen mukaiset" voitelut ei toiminu minulla ollenkaan.
Eiköhän se luistoa vie, kun zeroissa ei ole liisterisuksen voidepesää. Merkittävästikin kilpahiihtoa ajatellen. Lenkkiä hiihtäessä en mitään huomaan. Vuorohiihdon liuku normaali, ei töki, laskuissa liukuu ihan normaalisi. Jos on löysä zeropari niin ei tuo välttämättä toimi tai jos hiihtäisi keskipäivän lämmössä niin ehkä voisi huomata luiston puutetta. Teippiä tosinaan laitoin vain takaosaan ettei niin veisi luistoa eikä etuosa kahnaisi vastaan. Eilen iltaysiltä oli taas ladut ihan peilijäässä, olisi saanut olla pidemmällä matkalla liisteriä kun zeropinta ei pidä yhtään. Teippi tuntui ohuelta ja kovalta - ei se kyllä mitään "elastisuutta" tuo, vähän nostaa voiteen lähemmäksi latua, ei muuta.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Propjock
Sukumme seniori on päätynyt ratkaisuun jossa ideaaliratkaisu on kolmet sukset: purkkipidolla toimivat sukset pakkaselle, skinit välikeleille ja zerot keväälle. Tämä ratkaisu vähentää voitelutarpeen aivan mitättömäksi, purkkisukseen vaan lisää pitoa ja zeroihin+karvoihin joskus hoitoainetta. Luistovoitelu on käytännössä pohjien putsausta kauden päätteeksi jos en satu ehtimään voiteluhommiin talvella käydessäni.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Propjock
Millainen ero noilla kahdella käytännössä on?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti marco1
Zero on ns. nollakelin pitopohja, siis se josta puhutaan karhennettuna suksena huippuhiidossa ja karvapohja on karvapohja.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Ohiampuja
Zero toimii lähinnä siinä hankalimmassa mahdollisessa voitelukelissä, eli nollan tienoilla lunta sataessa ja heikkenee mitä kauemmas siitä kelistä mennään. Tarpeeksi kauas kun mennään niin Zero ei sitten pidä enää yhtään, joskaan missä se raja on - sitä en osaa sanoa, kun ei sellaisesta kaupallisesta zerosta ole käytännön kokemusta. Karvapohja toimii likimain kaikilla keleillä - toisilla paremmin ja toisilla keleillä huonommin, mutta aina toimii jotenkin.
Eikö Zero ole (Fischerin?) markkinanimi nanopohjalle, se kuumin hotti ennen skinejä.
Zero on ihan eri kuin nanoLainaus:
Alkujaan tämän lähetti JackOja
Oho, joskus muinoin mulle kaupattiin Zeroa nanosuksena :eek:Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Jagge_
Meneehän ne heleposti sekasi. zero pohjalle on eri nimiä eri valmistajajilla. R-Grip ainaki rossignollilla.
Kyseessä siis hiomapaperilla karhennettava pito. Myös kisakäytössä toisinaan nuita. Käyttöalue nollassa ja sen yläpuolella. Märkä ja uusilumi
Nanogrip on peltosen oma juttu ja optigrip kiteen tehtaan suksissa. Lienee sama periaate. (Nanopohja)
Jep, "zero" on kaupallistettu versio vanhasta pitokarhennuksesta. Siis siitä, kun tavallisesta purkkisuksesta puhdistettiin pitovoiteet pois ja erilaisilla hiekkapapereilla eri suuntiin karhennettiin pitoalue siten, että se ongelmallisessa nollakelin tarraavassa lumipallolumisateessa piti. Zeroissa pitoalueen materiaali sopii karhennukseen ja sillä materiaalilla on kai vähän saatu kelialuetta laajennettua. Zerot on siis ihan kisakelpoinen suksi ongelmakeliin. Zerot vaatii kosteutta, se pitää huonosti/olemattomasti pakkasella ja kuivalla kelillä. Ei se aina kostealla jäälläkään niin kaksinen ole. Kevätauringon lämmittämässä plussalumessa zerot toimii eikä roskat tartu, mutta eihän se niin nopea ole kuin onistunut liisteri, joten kisakäytössä zerot on vain tuossa ongelmakelissä. Zeroissa hyvää on helppohoitoisuus, roskat ei tartu, voiteenpoistoaineella pyyhitään joskus ja välillä hiekkapaperia. Ei ole karvoja jotka voisi vettyä ja imeä likaa sisäänsä. Helsingissä tuo on lumen likaisuus on aika horroria, varsinkin jos tukkilumien viimeisiä rippeitä hiihtää.
Minulla kahden suksiparin taktiikkana on ollut voideltavat + zerot. Voideltaviin olen laittanut vähän sinistä liisteriä jääkelillä ja haudannut sen purkkien alle kun on tullut uutta lunta. Tuolla teippi + violetti liisteri virityksellä tavoitte on vähentää tarvetta laittaa voideltaviin pehmeitä purkkeja tai liisteriä, varsinkaan sinistä pehmeämpää. Eli jos zerot ei ihan pidä, niin avuksi pätkä gorillaa ja violetti liisteri teipin päälle.
Tunnen Zeron ja Skinin erot, mutta se hiihtotuntuman erilaisuus on minulle vieras.
Eli mitä "hyvää" Zerot tarjoaa, mitä Skineistä ei löydy?
Zeroilla on kyllä mukava hiihtää. Luistaa ja ei töki.
Skinit ottaa vähä jokaiseen epätasaisuuteen. Ei minusta niin mukavat hiihtää. Paraspuoli on se että pitoa löytyy lähes joka kelissä
Zero tarjoaa loistokkaan toiminnan sillä yhdellä tietyllä kelillä. Skinin pito ei ole ihan pomminvarma seinäpito vaan sen karvan jouston tuntee jalan alla, eli pito on pikkuisen epämääräisempi, kuin muilla suksilla niiden ollessa parhaimmillaan. Tämä voi olla myös suksiriippuvainen juttu, mutta niin se minun pari tuntuu jalan alla.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Ohiampuja
Löysätkin zerot toimii yllättävän hyvin, eivät töki samalla tavalla kuin liisterisuksi. Yhtä löysät skinit on hiihtokelvottomat. Ja märällä lumella toimivuus on zeroissa kivaa.
Toisaalta zeroja ei enää taida saada kuin erikseen tilaamalla huippumalleina (Speedmax) vai onko niitä näkynyt jossain myynnissä?
Fischereitä ei taida enää saada tilaamatta, tiedä sitten onko muita merkkejä paremmin.
Uteliaisuuttani nyppäisin teipit irti. Liimat tuli mukana, tepin alla pohja priimaa, teippi lähinnä vain irrotti likaa kun en pohjaa puhdistanut ennen teippausta. Toisen tepin taakse (siis ei alle) oli valunut vähän liisteriä. Normaali pitopohjan puhdistus, voiteenpoistoaineella pyyhkäisyt, kokeeksi vähän hiekkapaperia. Ei mitään erikoista. Olisi voinut zerohiihtää suoraan teipin irrotuksen jälkeen. Toki teippi ehti olla vain 3 vuorokautta. Nyt pitää vähän miettiä mitä seuraavaksi. Ehkä vaan uusi teippaus.
Ainakin meillä noista v-tyylin menijöistä monet liuuttaa suksea perinteisen ladun päälle, jolloin uraan tulee möykky, joka aiheuttaa tökkimistä. Latujen alkuun on erikseen laitettu kyltti, että älä luistele perinteisen ladun päälle. Mitä noihin zeroihin tulee, niin minulla on ikivanhat Karhu Plus -sukset, jotka ovat tosi hyvät tietyllä kelillä, lähinnä nollan seutuvilla.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti hcf
^Njaa onpa omituista meininkiä jos tommonen on ongelma.
Liian kapeat baanat. Eikä ole ykssuuntanen.
Joskus muistelisin ylläksellä hiihtäneeni sen verran kapeaa baanaa että pakosta liutteli pertsauran päälle.
Ei siellä kukaan tahallaan hiihdä vaan pakosta
Ihan yleinen ongelma on mun hiihtolomilla ollut tuo v-tyylin hiihtäjien latujen paskominen. Ei se luistelubaana tunnu riittävän vaikka olisi 4-5 metriä leveä.
Varmaan myös tekniikkalaji, joillain (paremmin osaavilla?) kokonaisliike on enempi eteenpäin suuntautuvaa kuin sivuttaista heilumista. Luulisi, että turhanpäiväisessä sivuttaisliikkeessä menee energiaa hukkaan?
Tähän täytyy laittaa edellistä vahvistava kommentti. Ongelma on puhtaasti näiden luisteluhiihtäjien päänsisäinen: jos ei koe tekevänsä vahinkoa tai pitää vahingon tekemistä oikeutettuna sen vuoksi että on hiihtäjä, ei tietenkään ole pienintäkään syytä ede yrittää pitää oikeaa sukseaan kurissa.
(Jotkut yksilöt toki voivat olla niin kusipäisiä että tietävät mitä tekevät mutta tekevät silti.)
Baanan kapeudesta ei ole kysymys, kun vasemmalle jätetään yli puolen metrin leveydeltä koskematonta latukoneen ajamaa tasaista pintaa. Näiden skeittisankareiden pääkopassa täytyy olla jotain samaa kuin autoilijoissa jotka kammoavat keskiviivaa ja jättävät suuremman turvavälin siihen kuin pientareella ajavaan pyöräilijään.
Osansa asiaan lienee myös silkalla osaamattomuudella eli niin puutteellisella tekniikalla että oikealla suksella liu'utaan leveästi ja pitempään kuin vasemmalla. Eli mennään siitä mitä joskus kutsutaan äijäskeitiksi.
Sitten on ihanaa katsoa kun takaa tulee tasapainoisesti luisteleva nuori nainen jolle "kapea" baana ei tuota pienintäkään ongelmaa. Silkkaa poetry in motion!
Huom! Löytyy myös pertsanhiihtäjiä, jotka tykkäävät suorittaa haarakäynnin siinä latu-uralla.
Sent from my iPhone using Tapatalk
Jaa-a entiiä. En ole kiinnittäny huomiota. Eikä ole häirinny. Ehkä se vaivaa liisterihiihtäjiä enemmä. Siksi haukunki mielummin suksea tai sen voitelua.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti JackOja
Ylämäessä toki sitä haarakäynnillä kiikkuvat rikkoo. Väistävät luisteliaa siihen.
Jos kuumottaa luisteluhiihtäjät näin paljon niin siihenki on ratkasu. Erämaaladut jossa menee pelkkä perinteisen ura.
Ne onkin parhaita ja mielenkiintoisempia!Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti hcf
Mutta valmistaakseen munakkaan on usein rikottava hieman munia. No joo, huono... mut silti!
Mulla on parempi ratkaisu: yhdeksän gramma lyijyä!
Vaan eihän ne luisteluhiihtäjät mua kuumota, eivät edes ne ymmärrysrajoitteiset tai luonnevikaiset. Lähinnä tunnen sellaista pientä huvittuneisuutta siitä miten monenlaisia maailmaan mahtuukaan.
Mutta se on myönnettävä että tietyissä olosuhteissa harmittaa ihan vietävästi niiden mummojen ja muiden tavis-, sunnuntai- ja lähilatuhiihtäjien puolesta joiden hiihtonautintoa nämä idiootit pilaavat.
Latukoneessa pitäisi varmaan olla toiminto, joka tekee sopivin välein nyrkin kokoisia paakkuja persauran sompauran viereen. Luistelija joutuisi vähän nostamaan suksea niiden yli, mikä teksisi siellä luistelusta raskaampaa ja ikävämpää, jolloin luistestelulinja asettuisi vähän kauemmaksi pertsaursasta.
Jottei olisi ihan OT niin eilen 18 jälkeen teippizeroilla puolipeekoota 22km/1h23min. Eli uusin teippauksen, etureunan kiinnityksen varmistin nyt sinisellä liisterillä, violetti liisteri pitona. Nuo kovat liisterit ei valu mihinkään ja kun minulla teippi/liisteri ei ole suksen reunaan asti, niin vastakkain suksipidikeissä nuo ei sotke sen enempää kuin purkkivoitelu, ellei jotain vaatetta heitä suksien päälle ja joku lieve onnistu työntymään sinne suksien väliin.
Aika rapsakka on tahti "puolipeekoolla", jollei nyt ihan koko lenkki ole alamäkeä... :)
^ Nyt ihmetyttää hiukan: tuliko päässälaskuvirhe vai oletko tosiaan sitä mieltä ettei 4.03 min/km voi olla peekoovauhtia? Vai ymmärsinkö kommenttisi väärin ja missasin sen pointin?
Emme tiedä kelistä muuta kuin että oli liisterikeli, mutta voihan sekin olla liukas, kunhan sukset ovat sopivat. Ei siihen vaadita edes ladun jäätymistä päivän plusasteiden jälkeen. Ja hiihdossa on varsin suuri merkitys tekniikallakin, toinen hosuu ja hikoilee siinä missä toinen hiihtää rennosti voimiaan tuhlaamatta ja syke pysyy peekootasolla.
(Aiemmin tässä ketjussa "70-vuotiaaksi vanhukseksi" itseään - passiivis-agressiivisesti:D:seko: - kuvannut hiihtäjä kertoi vauhdeikseen "näillä hyvillä kevätkeleillä 4.00 - 4.30 min/km pk:ta hiihtäen", joten vähän nuoremman miehen pitääkin kai mennä samaa vauhtia vaikkei ihan lentokeli olisikaan:cool:)
Itseäni olisi enemmän mietittytänyt mitä "puolipeekolla" mahdettiin tarkoittaa. Olko se tasavauhtista "yläpeekoota", "mitt-i-mellania", "pikkukovaa" tai "sweet spotia"? Vai sellaista että tasaiset ja loivat vastamäet mentiin puhtaasti peekoolla, mutta töppyrät, nyppylät ja lenkin ainoa kunnon ylämäki mentiin yhtä puhtaasti veekoon puolella?
PS Otsikon aiheesta sen erran että omat hiihtoni näillä etelän yöpakkasten jälkeisillä (pääosin) jääkeleillä hiihdän voitelemattomilla suksilla. Siis ei sen paremmin luistoa kuin pitoakaan. Vaatii tietysti että pää kestää sen että joku menee ohi luistavimmilla suksilla ja sen ettei lenkillä ole mäkiä joita ei tasatyönnöllä nouse.
Heh, eikähän Propjock hymistellyt ihan sitä mihin vihjaisin. Illalla jäätyvä latu menee niin liukkaaksi että kummemmin yrittämättä tasamaat suhteellisen hyvää vauhtia, sitten kun tulee nousuja, niin eihän niitä siinä oikein malta olla kipuamatta suhteessa vastaavaa vauhtia jos suksi pitää hyvin. Isoimpien nousujen päällä sykkeet hetkellisesti sellaisia että vaikea enää itsellekään uskotella että lenkki olisi puhtaasti peekoota, vaikka ennakoon vakaa aikomus siihen oli. Tuskin olen ainoa jolle helposti käy noin.
Mutta eihän keskari kerro juuri mitään siitä onko ylämäissä menty veekoon puolelle vai ei. Vauhti tasaisella ja alamäissä voi olla niin hyvää että vauhti olisi reilusti alle 4 min/km ellei ylämäissä vähän himmaisi. Eli hymistely on joko ennenaikaista tai ainakin se tulisi esittää varauksin:rolleyes: Vaikka saattoihan Propjock arvata ihan oikeinkin...
Itse muuten tykkään mennä juuri kuvatulla tavalla koska (1) oman vakiolenkin isoinkin ylämäki on oikeasti nousua olevalta osaltaan niin lyhyt ettei sen vetäminen puolikovaa pilaa peekoolenkkiä ja (2) osaan himmata mäen harjalla. (Minulla on sellainen käsitys että enemmän tehdään virhe siinä että suoritusteho huomaamatta nousee kun ylämäessä on vähän avattu putkia.)
15 km/h ... toi on mulle sellainen reipas luistelukeskari mutta olenkin tällainen tutkimusmatkailija-retkeilijä ja aloitteleva luisteluhiihtäjä enkä urheilija. Sinänsä mukavaa tuo luistelu kun voi kevyesti mennä kohtuu reippaasti.
Tasatyöntöä saa mennä tolla vauhdilla. Ainaki meikäläinen
^ Mutta mitä muuta sitä meneekään niin sanotuilla hyvillä kevätkeleillä eli tässä tapauksessa alkuillasta jo vähän jäätyneiillä ja siksi liukkailla laduilla? Jos on liisteriä alla, niin sitten voi vastamäissä vaihtelun vuoksi ja tarpeen mukaan vaihtaa vuorohiihtoon.
Mutta eihän tasatyöntö välttämättä tarkoita sitä ettei hiihto enää voi ollla oikeaa peekoota!
PS Luisteluhiihdossa on monta hyvää ja vähintään yhtä monta kivaa puolta ja yksi niistä on juuri tuo jonkinlaisen vauhdin tuntu. Paitsi tietenkin niinä päivinä kun skeittimiehillä on oikea työmiehen keli ja pertsaajat ohittavat oikealta,
(Mutta vauhdissa on vähän sama juttu kuin konevoimassa: se antaa usein idiooteille ja kusipäille sellaisen mahdin ja erinomaisuuden tunteen joka tekee heistä entistäkin typerämpiä. Tämä huomio ei tietenkään liity mitenkään Smo:n kommenttiin:cool:)
On tuntunut jotenkin hölmöltä tuupata yhtään pidempään tasuria, kun lopulta lähinnä jaloille yrittää saada liikuntaa. Yksipotkuista yritän mennä jos vain mahdollista. Silti joutuuhan sitä tasuriakin pätkiä työntämään. Surkea tasurin tekniikka ja huonot voimatasot ja kipeytyvä kyynärpää (tekniikkavirhe?) aina suhteellisen nopeasti palauttaa vauhdin takaisin yksipotkuisen hoodeille. Kaipa sen vielä oppisi jos ottaisi asiaksi. Mutta ehkä kannattiaaisi ennemmin opetella luistelua. Melkein 10v meni kaikki hiihdot luistellen, mutta silti jälkikasvun mukaan minun tekniikat ovat ankka, kuokka, mogren ja hassu.
eikä jälkikasvu ole välttämättä ollenkaan väärässä. Noin yleensä hiihto ja juoksu ovat asioita, joista voisi vaatia jonkinlaisen kortin/tentin suorittamista ennen kuin niitä julkiselle paikalle saa tulla tekemään - sen verran erikoisia tyylejä välillä näkee:)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Jagge_
Sauvakävelyn tyylit hyväksyn, koska on parempi, että kävelee kun ei kävele - tyyli ei niin nuukaa ole. No tottapuhuen päteehän tuo kaikkeen, mutta silloin muinoin kun juoksu itselläni vielä kulki olin tuon juoksukorttiasian kanssa jo vähän puolivakavissani, koska lenkkikumppaneilla oli niin työlään näköisiä tapoja edetä. Kaikessa pääsee helpommalla ja mukavammin kun opettelee tekniikoita paremmaksi.
^^^^^ 15 km/h on hyvä vauhti luistellen. Eihän pertsan ja luistelun vauhtiero ole kuin jotain 15-30 s/km? Vähä vitisemmällä kelillä saa tehdä jo tosissaan töitä tuohon. Kilpahihtäjät toki erikseen.
Keli vaikuttaa paljon. Samoilla laduilla mennyt nyttemmin reilut 30s/km hitaammin kun ei latu ole jäätynyt. Ladulla kuulin näillä lumilla yli 3000 km hiihtäneeltä sellaisen voiteluvinkin, että karvapohjiin karvan taaksen kantapään alle jääkelin liisteriä. Auttaa jäisillä keleillä, joissa karva toimii huonosti, näin suksi toimii kokonaisuutena paremmin kuin jos suksi olisi niin löysä suksi että karva pitää. Saa kyllä olla tarkkana ettei mene sukset väärin vastakkain ja karva tarraa liisteriin.
Luistelijana toteaisin, että itse välillä menen ylämäessä pertsauran päälle silloin kun 1) baana ei ole vaaterissa tai 2) se on kouruuntunut tai 3) pertsauran vastakkaisella puolella on latukoneen patti. Hieman huonosti selitetty, mutta syynä on aina se, että toinen suksi liu'uttaessa tökkää johonkin (vasen tökkää, ja pertsaura on hiihtosuunnassa oikealla puolella).