Printable View
Niin se on vähän kiinni siitä kondiksesta..Polarisoidun mallin LOW 2mmol tai alle, niin siinä rajalla vauhti voi olla jo aika kovaa kunnosta riippuen, tyyliin 250-300w. Mutta siinäpä se treenatun ja vähemmän treenatun ero pyöräilyssä tulee. Treenatulla tuo 2mmol taso on tehona todella korkea ja veekoo 3-5 mmol kapea ja yläkynnys korkealla..Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti paaton
Sit jos kunto tai itsetunto ei salli polkea pyörää riittävän hiljaa, niin eikös sitä kuntoa voi rakentaa vaikka kävelylenkeillä tms. ? Pitääkö olla just lajinomaista tuossa kohtaa?
Ultrajuoksu ja (kilpa-) pyöräily ovat siitä hyviä lajeja että ovat niin samanlaisia, ja harjoittelu
Skickat från min iPhone med Tapatalk
Juu..voimantuottotapa ja lajille tyypilliset nivelkulmat ovat ihan precis! :)))Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Bempster
Entä jos haluaa pyöräillä? Korjatkaa ihmeessä, jos puhun täyttä palturia, mutta mielestäni se alle 120 syke on huonokuntoiselle aloittelijalle aivan turhaa. Tunteja on kuitenkin alkuun käytössä hyvinkin rajallinen määrä. Jos ne käyttää pk1 hinkkaamiseen, niin siitä ei ole yhtään mitään hyötyä. Tai no, ruokahalu ehkä kasvaa ja paino vain nousee. Pyöräily alkaa tuntumaan typerältä touhulta ja kalusto menee myyntiin. Jos taas ajat vaikkapa 2kk reippaasti, niin kunto nousee alkuun tautista vauhtia ja harrastukseen jää koukkuun.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti JiiÄm
Minä olen ihan samaa mieltä. Pyörän talutus ei ole mielekästä. Minua ei paljon motivoi ajaa edes pitkää lenkkiä ihan hissutellen, tai ainakin sinne sekaan on syytä laittaa niitä "pilaavia" revittelyjä.
Taidankin tästä lähteä suksimaan pariksi tunniksi.
kaikki riippuu siitä mikä on lähtötila, tavoitila ja siihen tavoitetilan saavuttamista varten käytettävissä oleva aika. Realiteetit pitää hyväksyä ja nauttia siitä, mihin resurssit antaa myöten ja toki matkasta tavoitteeseen kannattaa nauttia myös.
tiedä tosta, mutta huomenna meen taas hinkkaamaan PK1 7h ja tavoitteena alle 120 keskisyke, mutta taitaa mennä hukkaan
Ja keskiwatit +200 :)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti kp63
Tuon aiemmin r.a.i:n postauksen voisi linkittää säännöllisin väliajoin, tai ainakin nämä lopun yleispätevät ohjeet kaikille.
Lainaus:
A. Cogganin perusvastaus on treenineuvoja kyseleville, että "it depends". Toinen hyvä on "more is better until it isn´t"
Ja sitten vielä sokerina pohjalla Albertin vanha hokema "Insanity is doing the same thing over and over again and expecting different results."
Olen tästä samaa mieltä. Etenkin alussa on aika turhauttavaa jos vaan koittaa olla jonkun rajan alla. Voi harrastus loppua siihen. Kunto nousee hitaammin kun mennään hitaasti. Enemmän treenaville tuo voi olla just se mitä halutaan. Vähemmän treenaavalle paras tapa nostaa kuntoa on treenata enemmän. Vaikka hissuttelu olisikin optimitapa nostaa kuntoa niin se ei ole välttämättä optimitapa nostaa motivaatiota. Motivaatio nousee kun tulokset nousee ja sitä kautta voi kiinnostua treenaaman enemmän ja optimoimaan harjotuksia sitten tarkemmin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti paaton
Itse pitäisin tärkeämpänä sitä että varoo yrittämästä joka lenkillä ulosmitata koko kuntoa eli mennä täysillä. Jos treenaa useita kertoja viikossa niin voi helposti käydä huonosti.
Itse en aja PK1 ollenkaan ainakaan tahallaan. Ei ole kyllä tarkkaa tietoa mitä se mulla edes tarkottaa mutta varmaan reippaasti alle aerobisen kynnyksen pitäisi mennä. Sellanenkin on joskus mitattu muttei siitä suurta iloa ole treenaamiseen mulla ollut. Ehkä kehitys loppuu tällä tyylillä parin vuoden päästä mutta siihen asti mennään pääosin kovempaa. Jos ajaisin 7h lenkkejä niin menisin kyllä tietoisesti tosi maltilla, mutta aikatauluista johtuen harvemmin pääsee 2h ylittämään.
Tuossa tulee mukaan myös tuon tason määrittely, joka voi olla eri piireissä eri. Eli joku mittaa tason niin että jotain rajaa (sykettä tai tehoa) ei saa ylittää ja toiselle se on keskiarvo. 7h lenkillä keskiarvot jää helposti aika alas jos ei ihan hampaat irvessä vedä. Rajat taas saattaa paukahdella etenkin alussa aika helposti.
Eipä mullakaan ole aikaa 7 tunnin lenkkejä ajella. Silloin pk2 on paras pk. Mutta jonkun verran tulee kumminkin yli 3 tunnin pk1 lenkkejäkin tehtyä
Ensimmäisen kesän ajoin paljon tunnin lenkkejä sykkeet "tapissa" eli niin lujaa kuin jaksoin tunnin ajaa. Viime kesänä pystyi jo ajamaan nautittavaa pk lenkkiä ja 3-4 tunnin siivuja. Lisäksi paljon sekalaisia, eli lähtään pkoolla ja paluumatkalla pätkiä täysillä ja taas sykkeitä alas
Mutta vauhtia ei välttämättä saa, jos ei ole oikeasti konetta ja ymmärrystä mitä on tekemässä... 😊Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti paaton
Kivat rojut on kivoja rojuja ja hyvä, että jokainen tulee onnelliseksi omalla tavallaan, mutta vähän tuntuu olevan tuo konteksti hukassa välillä...
Tokkopa hukkaan menee. Mua ei vaan saa moiseen ihan normiviikonloppuna koska a) ei motivoi b) ei ole aikaa. En ole varma kumpi on se ydinsyy...Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti kp63
Meinasin jäätyä ladulle vaikka ei ollut kuin -20 pakkasta. 1,5 tuntia meni aika hyvin, sitten alko tulla kylmä ja viimeinen 15 minuuttia oli varsin ikävää. Olisi sauna tehnyt poikaa ton jälkeen.
Koneettomallekin on hyvä, että on motivaatiota kuntoilla, oli se motivaation lähde mikä hyvänsä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti PTM
Harvemmin näkee samanlaista kyseenalaistamista kun vanhat ukot speksaa monen tonnin pyöriä vaikka vauhtia ei varmasti tule sen enempää verrattuna johonkin parin tonnin marketti-Gianttiin.
tehomittari on mun kokemuksen mukaan ihan ykkönen sisäpyöräilyn kaverina. Mun kohdalla tehomittari ja kovempitehoinen harjoittelu on sekä numeroiden valossa, että motivaation kannalta, ollut todella hyvä sijoitus viimeisen yhdeksän vuoden aikana.
Ymmärrän kyllä täysin, ihan rakentavassa mielessä heitin. Kyllähän sopivan matalatehoisesta hinkkaamisesta on kaikille hyötyä jossain muodossa, säätyyn katsomatta, mutta ongelma tosiaan on jos ei ole aikaa siihen ja haluaa samaan aikaan nopeaa edistystä suorituskyvyssä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti paaton
My 5 cents. Otsikkohan tässä on kestävyysurheilun perusteet, ei polkupyöräilyharrastuksen. Siinä mielessä pitkälle päässeiden kestävyysurheilijoiden metodit ja niistä tihkuneet tutkimustiedot ovat arvokkaita tietää ja omaksua jossakin vaiheessa, jos haluaa edetä kestävyysurheilussa.
Oma historiani tässä urheilussa on lyhyt mutta vaatimaton, ehkä kuitenkin kuvaava. Muutama vuosi sitten aloin ajella arkipyöräilyä enemmän. Pari vuotta sotkin omin päin niin reippaasti kuin hyvältä tuntui, kilometrejä kertyi muutamia tuhansia ja ajo tuntui aina vaan paremmalta. Porukkalenkit tulivat kuvaan pikkuhiljaa ja niissä oli hauskaa vedellä ja kokea vauhdin hurmaa. En analysoinut enkä suunnitellut.
Viime vuonna otin sitten tähtäimeen isomman haasteen, Ötzin. Tuumailin että siitä ei selvitä ilman tarkempaa tietoa suorituskyvystä ja fokusoitua harjoittelua. Siispä testiin ja siltä pohjin sopivan ohjelman hakuun. Tulos testistä oli yllättävän hyvä, kehittämisalueena nousi esiin aerobinen teho ja kynnys. Kesäksi valittu ohjelma kiinnitti huomiota niihin, mikä tarkoitti että mukaan tuli aidosti kevyitä pitkiä lenkkejä ja tuota polarisaatiota. Harmillisesti porukkalenkit jäivät vähiin, kun eivät sopineet ohjelmaan. Tulos oli hyvä: Ötzistä selvittiin kunnialla ja syksyn testissä kaikki arvot olivat kehittyneet noin 10 prosenttia, ollen nyt varsin hyvää ikämiesten kilpatasoa. Kilsoja tuli n 13 k.
Mun ymmärrys on, että tästä mennään nyt eteenpäin kesän viitoittamaa tietä: entistä enemmän polarisaatiota painottaen. Keinona rajalliseen ajankäyttöön se, että joka päivä ajetaan työmatkat 1-1.5 h pk1:stä millä kerätään ajotunteja. Väliin joskus joku piristävä kiri, mäkispurttisarja tms. Sitten lisäksi pari kolme suunnitelmallista viikottaista harjoitetta, joista pari aidosti kuormittavaa anakynnyksellä ja yli ja yksi pidempi pk-siivu, mikäli mahdollista.
Katsotaan taas keväällä mihin on päästy, ja syksyllä uudestaan. Tai sitten laitetaan numero rintaan ja testataan ihan kisaillen...
PS: wattimittari ollut toistaiseksi käytössä vain trainerissa. Koska vahvasti epäilyttää, että intensiiviset intervallit, varsinkin lyhyet, menee tehoissa helposti yli aiotun, joku tehomittain maantiepyörään tullee jossain välissä hankittavaksi. Pk-lenkit menee hyvin sykkeellä.
Sent from my iPad using Tapatalk
Hyvää tarinaa kommuutterilta. Olen itse tällähetkellä juurikin tuossa kolmannen kappaleen kohdalla, eli nyt olisi korkea aika alkaa tekemään jotain järkevääkin, eikä vaan soheltaa päämäärättömästi eteenpäin.
Olen tässä yrittänyt opetella golden cheetahin ja WKO4 kokeilujakson aikana hardcore käppyröiden lukemista :) Voiko tehokäyrästä päätellä, mitä alueita treenissä kannattaisi painottaa? Siis tämä käppyrä, jossa näkyy 1s-1h tehot käyränä. Tällä hetkellä itselläni näyttää olevan 5-20min teho good alueella wko4:ssa, mutta lyhyemmät tehot ovat fair alueella. Minkähän mukaan wko4 laskee tuon vertailukäyrän... Sprinttereillä ja endurace kuskeilla alueet tietenkin eroavat paljon.
Testiin täytyisi kyllä päästä, mutta se tosiaan taitaa jäädä ensi kesän viron reissulle.
Sitä dataa pitää olla aika paljon ja erilaisista tilanteista, ennen kuin siitä voi tehdä johtopäätöksiä. Traineriajossa nuo muutaman sekunnin tehot jää yleensä alhaisiksi, jos niitä ei varta vasten tee. Itse en ainakaan viitsi runtata 1-10 s maksimeja..mitä testiä meinaat? Mikset tee MAP-testiä himassa, kun kerran vehkeet on?
Totta, etten ole alempia tehoja yrittänyt erikseen ajaa ja nämä tosiaan täytyykin tehdä. Tässä olikin tarinaa teho profiilista, eli tuon mukaan tosiaan voidaan suunnitella ohjelmaa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti r.a.i
http://home.trainingpeaks.com/blog/a...power-profilin
Entä tämä MAP testi? Tässä selkein löytämäni kirjoitus testistä.
http://alex-cycle.blogspot.fi/2006/1...s-success.html
Antaako tämä jotain tietoa enemmän, kuin pelkkä 20min ftp testi?
Ei voi suoraan päätellä. Niinkun r.a.i. tuossa jo totesikin käyrän oikeellisuus vaatii sitä että ensinnäkin vedät niitä maksimeja myös nillä lyhyemmillä ajoilla. Sittenkin käyrä vaan kertoo missä olet suhteellisesti hyvä tai huono, ei niinkään siitä mitä kannattaisi treenata. Sitä voi sovelta vaikka niin että jos haluaa pärjätä vaikka maantiekisoissa niin ei riitä että tehoa on pitkillä ajoilla kun myös irtiottoihin pitäisi pystyä vastaamaan ja mäissä pysyä kyydissä. Toisaalta taas aika-ajossa lyhyempien aikojen tehoilla ei ole niin merkitystä. Siitä voi siis tavotteen mukaan vaikka katsoa minkälaisissa kisoissa vois pärjätä paremmin tai että jos haluaa tietynlaisiin kisoihin niin mitä pitäisi kehittää. Toisaalta taas moni ajoittaa eri tehoalueita eri aikaan kautta, esim että nyt keskitalvella kehitetään pitkää tehoa ja sitten keväämmällä lyhyttä. Semmosta ominaisuutta se malli kuitenkin mallintaa huonosti että kuinka paljon on paukkuja jäljellä väsyneenä, siis kuinka monta kertaa peräkkäin voit vetää kovempaa tai kuinka paljon joutuu palautumaan välillä. Ne käyrän datapisteet on kuitenkin yksittäisiä suorituksia ja usein eri harjotuksista.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti paaton
WKO:n hyvä puoli on se että ne on tuottanut tosi paljon laadukasta matskua siitä kuinka sitä käytännössä käytetään harjotteluun. Huono puoli mun mielestä on se että se niiden malli perustuu enemmän nyrkkisääntöihin ja oletuksiin kun jotkut muut mallit.
Kuitenkin jos vaikka haluat nostaa vaikka 1min tehoa niin selvät ohjeet löytyy miten sitä pitäisi tehdä (optimized intervals ja siihen liittyvä video). Niistä asia selviää sekä helposti (annetaan se setti mitä treenata) että vaikemmin (kerrotaan koko teoria). WKO tai mikään muukaan systeemi ei siis kuitenkaan yritä kertoa että mitä nimenomaista ominaisuutta haluat kehittää.
No en mää sitä tiedä, mutta jos testaaminen innostaa :)
Eiku saat siitä tuon MAP-tehon jota voi sitten pyöritellä FTP:n kanssa, ett oisko parantamisen varaa esim jos MAP on hyvinkin korkea, ja FTP on vaikka vain 0.65 prosenttia MAP-tehosta, niin selkeesti kehityspotentiaalia on. Jos taas päinvastoin, niin pitäisikö yrittää VoMAx:lle tehdä jotain jne...
Google tietää paremmin...
Noinhan se tietenkin on. Mietiseklin vaan, että minkä mukaan ne oletuskäyrät on softiin laitettu. Siis vaikkapa WKO:ssa tämä good käyrä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Huoleton
Eli tämä MAP- testi mittaa enemmän maksimaalista lyhyen ajan suorituskykyä ja tuosta saa vo2max arvon tarkemmin...Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti r.a.i
Juu, tämäkin täytyy ehdottomasti ajaa :)
Good-tasota en tiedä mutta se ylin käyrä taitaa olla joka ajalle kaikkien kuskien maksimisuorituksia. Eli siis lyhyemmät ajat parhaalta sprintteriltä ja pidemmät sitten vaikka parhaalta TT-kuskilta. Eli kukaan ei käytännössä saa kaikista maksimia yhtä aikaa. Good voi hyvinkin olla samaan tapaan tehty. Eli jos treeni on siinä vaiheessa että vahvuudet ja heikkoudet on tullut esiin niin tuppaat nosemaan kaikissa kategorioissa yhtä aikaa ellet erikseen keskity johonkin. Jos taas keskityt niin voi suorituskyky helpommin laskea niissä muissa. Näin siis selitetään niissä ohjeissa. Siellä sanotaan toisaalta myös että lyhyemmän ajan treenaus ei sinänsä laske pidemmän ajan tehoa muuten kun että lyhyen ajan treeni on pois pidemmän ajan treenistä ja toisinpäin.
Tässäkin keskustelussa puhutaan pajon pk:sta, vk:sta ja mk:sta. Mitenkäs nämä suhtautuvat Cogganin tehoalueisiin? Pk, vk ja mk ovat tutumpia sykepohjaisesta harjoittelusta.
Voidaanko esim pk määrittää tehoalueena prosentteina ftp:stä, kuten Cogganin tehoalueet?
Noinhan sitä juurikin wateilla tehdään. Tällä laskurilla näkee helposti miten sykealueet ja watit suhteutuvat toisiinsa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti sil
http://www.datacranker.com/cycling-power-zones/
Varmaan käytännössä voi hyvinkin. Usein noista PK/VK/MK:ista puhutaan kuitenkin yhteydessä laktaattitestistä saatuihin syke/teho/vauhti-kynnyksiin.
Varmaan voisi sanoa vaikka että Z1 ja Z2 on sitä peekoota. Sitten jos otetaan joku tietty henkilö niin tuo sitten osuu laktaattikynnyksiin paremmin tai huonommin. Etenkin kovakuntosilla se aerobinen kynnys voi olla tosi korkea suhteessa normipulliaisiin.
Toinen ero on myös miten määritellään vaikka VK tai Z3 harjoitus. Onko se huipputeho/syke vai keskiarvo vai jotain muuta?
Toi PK tuntuu noista olevan se yleiskäyttösin termi joka suomalaisessa keskustelussa ei ole niin tiukasti aina sidottu mihinkään rajoihin tai mittareihin vaan tarkotetaan vaan sellasta harjottelua jossa mennään pääsääntösesti aika kevyesti, yleensä myös pitkään.
Eli ilmeisesti pk, vk, ja maksimikestävyysalueet tehoina (watteina) eivät ole määriteltävissä ftp:n perusteella vaan niiden selville saaminen edellyttää laktaattitestiä.
Nuo Cogganin tehoalueet esiintyvät keskusteluissa ihmeen vähän. Monilla on jo tehomittari ja ftp arvio tiedossa mutta harvempi on käynyt laktaattitestissä.
Toki pk, vk, ja mk käsitteet ovat tutumpia suuremmalla joukolle sykemittarin käytön myötä.
Voihan niitä määritellä niin paljon kuin sielu sietää, määritelläänhän sykealueetkin usein mitatun (tai arvioidun) maksimisykkeen perusteella.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti sil
Jos syke- ja tehoaluemäärittelyistä haluaa etsiä jotain filosofista eroa, näkisin että sykealueet ovat ennen kaikkea energia-aineenvaihdunnallisia hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaa kuvaavia raja-arvoja. Tehoalueissakin perustana on energia-aineenvaihdunnan kuvaaminen, mutta mukana on myös hermolihasjärjestelmän suorituskyky kun puhutaan konkreettisesti tehon tuottamisesta ja sen intensiteetistä. Ei tietenkään ole perusteltua erotella kokonaisuuden eri osia, mutta ne perusteet juontuu tuolta.
Ja niitä testiaseman tehoja ei voi verrata mihinkään muuhun kuin siinä samassa testiasemassa tehtyihin saman protokollan testeihin. Tai voihan niitä verrata ja soveltaa lenkkeilyyn, jokaisen oma asiahan se on.