Ja tänään kreiveliä reilu parituntia ja viiskymppiä. Vähiten alkaa pyöräilyintokin löytymään.
Printable View
Ja tänään kreiveliä reilu parituntia ja viiskymppiä. Vähiten alkaa pyöräilyintokin löytymään.
Hiekkaa ja asfaltti n. 2,5h gärvelillä.
Tänään kolmisen tuntia. Oli kyllä sellainen tuuli, että järki lähtee.
Maastopyörällä kelviä parikymmentä kilometriä länteen ave 17 ja paluu itää kohti ave 27 ja jotenkin semmonern diagnoosi että idän suuntaan mentiin kevyemmin vaikka vauhtia oli....:eek:
Öylönnä MTBCF:n klubikruisingilla. Ihme juttu: vaikka 20+ vuotta tullut tahkottua Mustavuoren ja Meri-Rastilan maastoja, edelleen löytyi ajamattomia paikkoja.
Tänään kierrellyt 82km...:D mun keskarit on jotain kahdenkympin tienoilla vaikka on kesäpyörä. Oli kyllä tosikova tuuli, vastaiset osuudet meni hitaasti.
Viime kesänä jo tuli stressi siitä ehdinkö tietyssä ajassa ajaa... ja huomasin ajavani alkulenkit melkeimpä täysillä. En rupee enää, yritän tarkkailla luontoa ja aina sitä tulee jokunen panttitölkki kerättyä.
edit. pakersin kuitenkin yhteensä satasen
Tänään kolmisen tuntia.
Vappuna satanen, tänään töihin ja takas = 25 km.
Tänään reilu 150 km sekalaista, asfalttia, soraa ja pätkä muuta. Tuuli kiusasi ja aika kylmääkin oli.
K.Kurosen lenkin jälkeen saattaa lukijaan iskeä pieni riittämättömyden tunne. Niin minuunkin: edellisestä satkusta on jo aikaa enkä edes muista milloin viimeksi ajoin 150 km lenkin. Tai edes päälle viisituntisen.
iltapäivällä lähdin ajamaan sellaista kolmea, kolmea puolta tuntia. Ajoin sitten neljä. Gravelia siinä määrin kuin oli mahdollista ja Helsingissähän se on jopa hämmästyttävässä määrin mahdollista - ainakin jos saa vapaasti kierrellä eikä tarvitse ajaa suhteellisen suoraa reittiä jonnekin.
Kivaa oli senkin takia että suotuisilla paikoilla, esimerkiksi Silvolantiellä, oli jo kovastikin vihreää. Mutta myös siksi ettei tuuli ollut niin kova eikä kylmäkään kuin eilen. Olihan se metkaa kun Paloheinässä hiihdettiin ja Kannelmäessä pelattiin katukorista, kummassakin paikassa lajinmukaisesti pukeutuneina.
Kiusasin kanssapyöräilijöitä tervehtimällä heitä tyylikkääksi kuvittelemallani käsieleellä. Lisäksi hämmensin paria ohittamaani pyöräilijää puhumalla helle. Mutta eivätköhän osanneet ymmärtää sen niin että kevät saa jotkut käyttäytymään omituisesti.
^ :D yritän olla vertaamatta omia pikku pyörähdyksiäni miesten lenkkeihin. Yhteensä satanen tuli siis eilen, ja kyllä siihen se noin 5 tuntia kului.
Tänään aamulla ajelin huikeat 33km. Sorkkalantiellä joku oikea pyöräilijä(mies) ohitti ja pääsinkin mukavasti peesiin, yritin siinä jutella mutta kaveri ei ollut juttutuulella. Kun tiemme erkanivat, kiitin peesistä.
Vähän ennen kotia joku kukkakuosi-takillinen nainen - siis ohitti. Oli kyllä niin hidasta pyörittelyä, ja mä survoin minkä jaloistani pääsin. Sähköpyörät on epäreiluutta, pakko oli temmota ja ohittaa toi kukkatakkinen, piruvie.
Mulle nuo kilsat tarkoittavat, kun kotoa yleensä lähden, minne asti voi retken tai lenkin suunnitella. Harvoin tulee nykyään ajettua pelkkiä kilometrejä kerryttäen, että saisin jonkin tasaluvun täyteen, vaikka joskus on tullut poljettua siksi sakkomutka.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Firlefanz
Eilen retki suuntautui Vaskijärven ympäri:
https://live.staticflickr.com/65535/...bc84b6b8_o.jpg
Sorateiden valinnalla vapautan reittisuunnitellun ja monessa tapauksessa ajomatka lyhenee selvästi.
En arvellutkaan sinun speksaavan lenkkejä jokin kilometritavoite mielessä. Lenkki-ideathan syntyvät pääsääntöisesti siten että haluaa käydä jossain tai ajaa jotain tietä. Kilometrit ovat sitten mitä ovat. ne tsekkaa vain arvioidakseen paljonko lenkkiin menee aikaa eli riittääkö käytettävissä oleva aika vai pitääkö lisätä jokin koukaus jotta saisi ajaa niin monta tuntia kuin on ajatellut ja on mahdollisuus..Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti K.Kuronen
Sakkolenkit ajaa - tai on ajamatta, fiiliksestä riippuen - spontaanisti kun paluumatkalla sattuu huomaamaan että kaksi tai kaksitoista kilometriä lisää ajamalla saisi nätin tasaluvun. Mutta ei niitä tosiaan lähdetä ajamaan ellei oikeastaan muutenkin huvittaisi ajaa "vähän vielä" sen sijaan että ajaisi suorinta tietä kotiin.
Niin sanotusti paljon ajaviahan on periaatteessa kolmenlaisia:
(1) niitä jotka ajavat pitkiä lenkkejä kerran tai pari viikossa ja mahdollisesti jonkun ylipitkän lenkin kolmen-neljän viikon välein,
(2) niitä jotka ajavat keskipitkiä lenkkejä joka toinen päivä tai useamminkin, ja
(3) niitä jotka ajavat sekä pitkiä, keskipitkiä että ylipitkiä lenkkejä miltei joka viikko ja viikosta toiseen:cool:
Ykkös- ja kakkosryhmiin kuuluville voi hyvinkin tulla sama kilometrimäärä per kuukausi. Tai voi olla että jollekin ykkösryhmäläiselle kilometrejä kertyy reilusti vähemmän kuin jollekin kakkosryhmäläiselle - eikä kummallakaan ole mitään tavoitetta tai tarvettaa "ajaa kilometrejä" eli kuten sanoa "suorittaa".
Yksi kolmosrymäläinen puolestaan ajaa yhtä paljon kuin keskivertoykkös- ja -kakkosryhmälinen yhteensä:rolleyes:
No, jotkut tai ehkä useimmat meistä eivät kuulu mihinkään näistä - tai kuuluvat kaikkiin, kuhunkin vuorollaan:D
Äsken 87km joten ilman sakkoakin tulee kotimatkan kanssa se satanen. En sen kummemmin enää tavoitteita laita, mutta yksittäiselle päivälle kelistä riippuen. Oletin että sataa, joten jos nyt jotain saisi ajettua. Huomenna ( jos ei sada) ajattelin eväsretkilenkkiä, löysin kivan paikan jossa on lampi ja puro, ihan tien vieressä vaikka hieman syrjässä. Kiva eväspaikka. Sama systeemi kun työmatkassakin, ensin alkulenkki ja eväitten haku kotoa ja ajelen sitten tuonne eväspaikalle.
Aamulla pikainenhko viiskymppinen ennen anoppilaan lähtöä.
Matkalla Sawoon Vitostietä mielikuvaharjoittelin vielä tulevaa vanhan Vitosen retkeä Tassun renkaanjäljissä.
Eilen ajoin (9km) fillarilla hakemaan auton.
Oli samalla tän kevään ensimmäinen pyöräily. :)
Tänään pitkästä aikaa pyöräilyä, 38 km cyclolla. Kovin on vähälle jäänyt viime kuussa kuten tässäkin kuussa. Onneksi on tullut juostua, niin kunto on ihan ok.
Tänään vajaa kuuskymppinen iltalenkillä.
Eilen neljä tuntia oikein mukavaa allroadia, vaikka oli kuudes perättäinen ajopäivä.
Oli vähän sellainen köyhän miehen etelän leiri eli tilaisuus ajaa sellaiset 3-4 h joka päivä. Koska ajamiset olivat talvella jääneet poikkeuksellisen vähiin, olin asettanut eräänlaisen harjoituksellisen painopisteen sille että jalat tottuvat pyörittämään eli ajoin pykälää tai kahtakin kevyemmällä välityksellä kuin muutoin olisin ajanut ja pyrin vain pitämään kadenssin korkeana.
Vastapainoksi tai kaikkia lihaksia käyttääkseni (vaikka en tiedä oliko siitä mitään hyötyä) muutamat töppyrät mentiin raskaalla välityksella mutta kuitenkin vielä tasaista pyöritystä ylläpitäen. Ja sitten taas niin että jaloista loppuivat kierrokset. Hyvältä se tuntui eikä homman mielekkyyttä tarvinnut kysellä.
Kun lenkkiin vielä mahtui kahden kuvarastin haku ja lukuisia lajitovereiden kanssa vaihdettuja tervehdyksiä, niin on pakko todeta että tunnit eivät menneet hukkaan:cool:
Sää ja sen vaihtelut kuuluvat tietysti aivan oleellisena osana fillarointiin. Oli hiton kylmä tuuli, näpit lyhkäisissä hanskoissa olivat välillä jäätyä, mutta muuten olin juuri sopivasti pukeutunut. Vielä lähtiessä paistanut aurinko vaihtui hajanaisiin kuurosadepilviin, mutta yksikään niistä ei osunut aivan kohdalle.
Kerrassaan täydellistä, tunsi elävänsä!
Eilen talvitamineissa satanen. Välillä kävin hammaslääkärissä, ja poikkesin myös kaupassa. Hain paketin, oli senverta iso että talutin loput 200m.
Tänäänkin tulee satanen. Kotimatkalla pitää ajaa 3km sakkoa. Pukeuduin aamulämpötilan mukaan - tulee melko lämmin kotimatka.
Mökiltä varikon kautta kajakkirantaan noin satku. Vajaa kilovatti sähköä kului, noilla päästöillä autoilisi 500 metriä tai sähköautoilisi 5 km.
Tänään kolmisen tuntia.
^ Samoin. Nyt ollaan jo siinä vaiheessa kevättä että koska tahansa voidaan olla melkein kesässä. Fillaristin kannalta merkittävin muutos - sen jälkeen kun ulkoilutiet vihdoin vapautuivat hiihtäjistä, lumesta ja jäästä - on ehkä se että nyt tiet kuivuvat jo muutamassa tunnissa sateen jälkeen.
Tänään sade taisi loppua ennen yhtätoista eikä kura olisi roiskunut vaikka olisi lähtenyt ennen neljää. Nyt ei oikeastaan voinut edes huomata että aamulla oli satanut ihan kunnolla.
Tapahtumista voisi noteerata sen että tulin sekä sähköpyöräilijän että oikean - siis selvästi minua paremman:rolleyes: - fillaristin ohittamaksi. Kumpaakaan ei tapahdu ihan joka lenkillä:cool:
Toisen oikean fillaristin kanssa oli tulla niin sanottu tilanne, kun läksin Kuninkaantammentiellä kiertämään Pikkukosken puomia vasemmalta (koska oikealla oli tien tukkona koiraa ulkoiluttava pariskunta) samaan aikaan kuin oikealta kääntynyt gravel-fillaristi, jolla oli tilanteessa kovempi vauhti ja minulla ihan selvä väistämisvelvollisuus.
En vain ollut huomannut hänen lähestymistään, kun huomio oli koiranulkoiluttajissa ja vasta viime tinkaan päätin että kierrän vasemmalta. No, ehdin toki pysähtyä mutta jarruttaminen jäi sen verran myöhään että kovin hyviä tyylipisteitä en olisi saanut.
Eilen pääsi kuitenkin ajamaan jotain ennen töitä, yhteensä 61km. Lähdin matkaan sadetakki yllä ja nahkarukkaset, piti palata kotiin ja vaihtaa hiestyneet kamppeet. Jalat ihan väsy, kotimatkalla kumminkin ihmettelin miten en saa jotain pientä naista tarakkapyörällä kiinni...sain sitten - sähköpyörä perkules.
?? cyclossa ja kesäkurapyörässä satula vaan valuu kärjestä alaspäin ( on ihan tukevasti kiinni ), ihan hyvä ajaa mutta näyttää hassulta. Ferrarissa satula pysyy asennossaan, ja on paras ajettava.
Äsken asemalle. Tuli niin kiireen tuntu lopulta, että toiseksi paras aikani reitillä tuli ajettua. Sekunnin hitaammin kuin pohja-aika. Olisinpa tiennyt niin olisin tsempannut.
Eilen, taas.
Reilut neljä tuntia hyvin pitkälle helppoa tasamaagravelia, vieläpä paria peltoaukean ylitystä lukuunottamatta suurelta osalta myötätuulesssa tai metsässä tuulen suojassa. Toisin sanoen pääkaupunkiseudun hiekkatiefillaristien hyvin tuntemia teitä ensin Kivikosta Vanhankaupunginkoskelle, sitten Vantaan- ja Keravanjokien vartta seuraillen Keinukallioon, sieltä pyörähdys Ahjon kuntoradalla ja takaisin Paloheinän ja Keskuspuiston kautta.
Pienellä kiertelyllä kilometrejä kertyi hiukan päälle sata eli lenkistä tuli vähän sellainen vahinkosatku. Ja nyt kun olen tämän trainingcamp@homen toisella viikolla, jalatkin tuntuvat jo toimivan ja eilen ne olivat ihmeen hyvässä vedossa.
Oman säväyksensä lenkille antoi se kun näki miten taivas takanapäin synkistyi ja aika hurjan näköinen saderintama lähestyi, Onneksi se ei kuitenkaan suunnannut suoraan etelään, joten ehdin hyvin alta pois.
Yhden melkein tilanteen onnistuin tänäänkin aiheuttamaan: Jokeri-radan siltatyömaan kevyen liikenteen kulkujärjestelyjen hahmottaminen oli minulle näköjään sen verran vaativa tehtävä että ajoin väärällä puolella työmaa-aitojen rajaaman kanjonin mutkassa, johon toinen gravel-fillaristi oli juuri tulossa. Ehdin kuitenkin nykäistä itseni oikealle puolelle, mutta pitkän miinuksen olisin silti ansainnut.
Äsken seittemän tuntia maaseutu- ja korpigräveliä. Olipas hienoa. Paitsi että ekat 30 km saatanallista vastatuulta ja palkinnoksi sai ajaa loppupuolella saatanallisessa vesi- ja raesateessa.
Pieni lyhyt 42 km maasto ajo Birkala Nokia metsissä ja diagnoosi että torstain sade oli kastellut maaston ja viikko takaperin oli kuivempaa... ei nyt sika märkää sentään ollut vaan varjopaikoissa vähän kosteeta
Vajaa kolmekymppinen läskillä Talosaari-Vuokki