Noin on, sanoo isotkin pojat.
Voi väsy, niinhän se menee että jos et osaa asiaa niin käännä se toiseksi. Tässä nyt oli kysymyksessä se että jos sun autoon murtaudutaan siinä ei enää poliisin paikalle kutsuminen auta ellei tekijää nyt ole satuttu näkemään ja tiedetä missä se on tai saatu ns. verellään kiinni tjsp. Poliisi ei tee muuta kuin totea ilmeisen tapahtuneen ja ehkä ottaa vastaan rikosilmoituksen paikan päällä. Hätäkeskus on hätätilanteita varten. Eikä automurto lähtökohtaisesti sitä ole.
--
Murphy elää!
Saattaa olla mutta yksittäisen auton omistajan kannalta sillä ei ole merkitystä eikä sekään ole hätätilanne.
Dokumentointi liittyy siihen että jos jostain ihmeen syystä tuollaiseen ja mahdollisesti muuallakin tehtyyn sarjaan löytyy syyllinen, saadaan kaikki mahdolliset sarjat sidottua samaan.
--
Murphy elää!
Kaikki eivät ole niin kärsivällisiä, että odottaisivat arkea ja poliisin puhelinpalvelun virka-aikaa. Ei sillä suurta eroa ole mennäänkö autoon vai asuntoon, 112:sta saa poliisin paikalle. Jos autolla voi ajaa sen toki voi ajaa laitokselle, mutta sotkee muiden jättämät jäljet. Kauneimmillaan oli sekä nenän että kämmenien jäljet ikkunassa, kun joku oli kurkkinut sisään.
Heh, se vanha juttu, puhu jostain muusta niin sekoitat sopivasti pakkaa. Kärsivällisyys on hyvä asia, se saattaa ajattelemaan. Mutta sehän on vaarallista kun siihen ei meitä neuvota.
--
Murphy elää!
Ajoin itsenäisyyspäivänä Eteläistä Hesperiankatua Hietarannan suuntaan. Pyörätie on oikealla ja niin Runeberginkadun kuin Mechelininkadun risteyksessä on pyöräilijöille omat liikennevalot.
Molemmissa risteyksissä valo vaihtuu samaan aikaan vihreäksi myös ajoradalla vastaantuleville. Kummassakin kävi sitten niin että valoissa etummaisena seisonut autoilija kääntyi vasemmalle niin sanotusti sumeilematta kiihdyttäen eli ajoi edestäni niin että jouduin jarruttamaan, (Jos en olisi, kai hekin olisivat voineet ehtiä välttämään kolarin, mutta se olisi vaatinut näyttävän jarrutuksen.)
En usko olevani liikennesääntöjen suhteen kaikkitietävä tai aina oikeassaoleva, mutta minusta kääntyvä on selvästi ja yksiselitteisesti se joka tilanteessa on väistämisvelvollinen.
Vähemmän ikävä ja luonteeltaan kokonaan toisenlainen oli sitten se yhdenlainen tyyppiesimerkki: ajan oikeanpuoleista kelviä ja tarkoitukseni on ylittää pyörätien jatke päästäkseni kadun toiselta puolelta alkavalle ulkoilutielle. Vasemmalta tulee peräkkäin kaksi autoa, joten hidastan ja käännyn ja jään seisomaan kelvin oikeaan laitaan ja lasken toisen jalkanikin maahan - ihan vain osoittaakseni autoilijoille etten suinkaan aio jättää väistämisvelvollisuuttani noudattamatta vaikka olenkin pyöräilijä.
Kun ensimmäinen auto on jo ylittänyt pyörätien jatkeen ja toinen lähestyy sitä, nostan jalan maasta enkä varsinaisesti edes lähde liikkeelle mutta liikkuuhan pyörä toki sen puolisen metriä. Tällöin jälkimmäinen autoilija painaa jarrut pohjaan - ikään kuin olisin ollut syöksymässä hänen eteensä! Jos hän olisi jatkanut ajoaan sillä vauhdilla mikä hänellä oli, olisin ehkä ehtinyt ajoradalle mutten missään tapauksessa edes saada etupyörääni keskikorokkeelle.
Myönnettäköön ettei olisi ollut paljon vaadittu odottaa muutama sekuntti ja pitää jalka maassa siihen saakka että jälkimmäinenkin auto olisi ehtinyt suojatien yli, mutta ei nyt vain mahtunut päähän sellaista ajatusta että tilanne olisi voinut autoilijasta näyttää niin täysin toisenlaiselta.
Mulla on uusi suosikki. Sahaajankadun ja Itäväylän risteys. Siinä autoilla on stop-merkki. Kahdeksan kymmenestä Itäväylältä alas ajavaa ei pysähdy siinä. Ja samat kahdeksan ei katso oikealle kääntyessään oikealle.
Eilen oli kaksi tällaista kuskia. Jälkimmäinen olisi tappanut jos olisin luottanut kuskin pysähtyvän ja noudattavan ehkä yhtä selkeimmistä liikennesäännöistä
Et ole ensimmäinen joka on joutunut toteamaan saman. Tästäkin ketjusta löytyy kertomuksia samasta risteyksestä.
Eivätkä ne Sahaajankadulta oikealle Roihuvuorentielle kääntyvät ja edelleen Itäväylälle aikovat ole juuri sen parempia vaan kääntyvät suoraan Sahaajankatua ajavan eteen - ilmeisesti joko mitään katsomatta ja näkemättä tai kuvitellen jo olevansa Itäväylällä.
Eilisellä lenkillä aiheutti avautumisen se kun ajoin Fazerintietä Kehä III:n suunnasta tullessani. Fazerilasta poislähtevä kuorma-auto pysähtyi ensin siihen missä sen pitääkin, mutta eihän sen kuljettajaa kiinnostanut muu kuin vasemmalta tuleva liikenne ja kun sieltä tuleva auto sitten näytti kääntyvän tehdasalueelle, kuorma-auto alkoi lipua eteenpäin. Tässä vaiheessa kirkkaan neonvärinen ajotakki ja päällä ollut etuvalo olisivat olleet jo jonkin aikaa havaittavissa - pyöräilijä ei siis ilmestynyt yhtäkkiä tyhjästä tai ollut piiloutunut kuljettajan kannalta pimeään kulmaan ja ne olivat ehtineet noin kymmenen metrin päähän.
Ei edes se ettei tehdasalueelle pyrkivä auto jatkanut kääntymistä vaan pysähtyi ajoradalle saanut tätä vastuutonta idioottia tajuamaan että ehkä sieltä oikealta voisi olla pyöräilijä tulossa ja muistamaan että hän on se joka on tilanteessa väistämisvelvollinen.
PS Itselleni annoin pitkän miinuksen siitä että menin luottamaan siihen että kuorma-autoilija osaa ja malttaa odottaa että olen ajanut ensin. Mutta pääasia että jarrut toimivat.
Aina ei tuttukaan kevyenliikenteen väylä vie sinne, minne vielä viikkoa aikaisemmin.
https://youtu.be/Ku-kkVev-1I
^Joo, 550:n reitillä ei tuu aika pitkäks kun pitää aina kattoa mistä pääsee menemään. Jo valmiiksi tehdyt paikat saatetaan myllätä uudestaan auki.
Joo, no en tiijä onko asia nyt ihan näinkään...
Yksisuuntaiset pyöräväylät ovat kaksisuuntaisia turvallisempia erityisesti risteysalueilla, ja ne myös vähentävät pyöräilijöiden kohtaamisessa aiheutuvia vaaratilanteita.
Pyöräväyliä muutetaan yksisuuntaisiksi kantakaupungissa
https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupun...ntakaupungissa
Johtuuko varautuneisuutesi siitä että elämä itse on opettanut että yksisuuntaisilla pyöräväylillä joutuu kohtamaan aivan liian usein pyöräilijän joka ei pyöräväylän yksisuuntaisuutta ole huomannut tai ei yksinkertaisesti ymmärää mitä yksisuuntaisuus tarkoittaa? Vai onko siihen muitakin, mahdollisesti kokemuspohjaisia syitä?
Minusta yksisuuntaisuus, etenkin silloin kun se käytännössä tarkoittaa ajoradan oikealla puolella kulkevaa pyörätietä, on hieno ajatus, joka on niillä harvoilla ajokerroilla kun olen yksisuuntaisuudesta päässyt nauttimaan myös toiminut hyvin ja voisin miettimättä uskoa tilastoon joka kertoisi yksisuuntaisten pyöräväylien olevan turvallisempia.
Pahimmat vaaratilantee tulevat kun ylitää kadun. Ja sitä joutuu pakosti tekemään näillä yksisuuntaisilla pyöräteillä jos asiointipiste sattuu olemaan "väärällä puolella". Minä ymmärrän yksisuuntaisen pyörätiet Bulevardilla, kaikkein vähiten niitä tarvitaan provinsseissa.
Tämä lähinnä. Omat kokemukset pääosin Kalasataman ja Redin ympäristöstä, mutta aika vähän tuota yksisuuntaisuutta noudatetaan. Tosin sitten esimerkiksi Kulosaaressa kylläkin. Mutta siellä on se pyöräkatu.
Yksisuuntaisuuden ongelma on, jos pyöräilijä joutuu lyhyellä matkalla ylittämään ajoradan kahdesti päästäkseen haluamaansa suuntaan/paikkaan. Tällöin yksisuuntaisuudelle näytetään keskaria. Omasta ja muiden toimesta.
Edittiä: niin, joo. Bulevardilla tuo kyllä toimii pääosin hienosti. Mutta sitten jo heti Telakkakadulla ei.
Juurikin tuo kadun 2x ylitysten lisääntyminen reitillä lisää kohtaamisriskiä tai liikennevalojen painonappuloiden etsiskelyä.
Järvenperässä joku tonttu liu'utti ajopelinsä ajoradan punaisen valon ohi pyörätien jatkeelle odottamaan valon vaihtumista. Eiköhän kuitenkin klv: n käyttäjille syttynyt ensin vihreät ja joutuivat kiertämään tuon nolosti tukkeena olevan ajoneuvon.
Kuljettajan tuntomerkit punainen myssy, punainen nuttu ja pitkä valkoinen parta .
1.10.2002 lähtien "autovarkaus" on ollut moottorikulkuneuvon käyttövarkaus. Sitä ennen se oli moottoriajoneuvon luvaton käyttöönotto.
Hyvä noin, parempi että Rikos ja Rangaistus ovat johdonmukaisia muuallakin kuin romaanissa, kerroin noille isoille pojille muutoksesta myös.
Nyt on tehty jonkinlainen tutkimus jaettujen sähköskuuttien (ja pyörien) ympäristövaikutuksista. Tulos vahvisti ainakin omia luuloja, eli vuokraskuutit korvaavat enimmäkseen kävelyä, julkista liikennettä ja pyöräilyä, joten mainospuheet ympäristöystävällisyydestä saattaapi olla pötyä.
https://www.futurity.org/e-scooters-...sions-2676992/
itse tutkimukseen:
https://www.sciencedirect.com/scienc...296?via%3Dihub
Niin no, tämä sähkövillitys on jo ajat sitten siirtynyt samaan vaiheeseen kuin Speden vanha sketsi, jossa seinästähän sitä sähköä tulee. Puhumattakaan muista sivuvaikutuksista esim. akkuteknologian suhteen.
--
Murphy elää!
Viime lenkillä ihmettelin miksi jalankulkijat on ihan saatanan tyhmiä ja onnistuvat melkein joka käänteessä jotenkin sähläämään ja ärsyttämään.
Sitten tulin ajatelleeksi, että hehän ovat niitä alepa-pyörillä ja sähkölaudoilla liikkujia, mutta ne vehkeet on otettu niiltä talveksi pois!!!
Sanotaan tuossa myös, että yksityiskäyttöön ostettu sähköskuutti (tai pyörä) korvaa useammin autoilua, joten sellaisen ympäristövaikutus olisi myönteinen.
Hyvä, että tutkitaan, koska esim. Voi väittää tälläkin hetkellä etusivullaan olevansa "mukava ja ympäristöystävällinen." Palvelua käyttämättömälle nuo ei näyttäydy myöskään kovin mukavina.
Kävely ja pyöräily eivät ole päästöttömiä, sillä aerobisessa liikunnassa syntyy hiilidioksidia, enemmän kuin skuutin päällä seistessä. Tätä ei ole otettu huomioon tuossa tutkimuksessa, vaan esim. kävelyn päästöjen oletetaan olevan 0 g/km. Toisaalla esitetään, että kehittyneissä maissa ruoantuotannon päästöt ovat niin suuret, että kävely tuottaa hiilidioksidia jopa 260 g/km ja pyöräily puolet tästä.
Kyllä oikein syvästi harmittaa, kun omaan pikkupitäjään suunnitellaan lisää kevyenliikenteen väyliä ja nykyisiäkään ei saada pidettyä kunnossa.
Jätin ainoana vastalauseen luonnosvaiheessa, että se mitä tarvitaan, on pientareen/asfaltin levitys, ehkä metrillä. Nykyisin tien reunaviiva kulkee jo hiekan päällä, niin ei tarvitse kulkea ajoväylällä. Käyttäjä/asukasmäärä on niin pieni, ettei mitään järkeä tehdä täysimääräistä erillistä/korotettua väylää. Esim. risteyksiin isot saarekkeet, kun siitä kulkee ehkä 10 autoa päivässä. Tai 3 m etäisyys maantiehen, jos reunakivetyksiä ei asenneta.
No vastauksena tuli, että valtakunnallisesta tiensuunnittelusäännöstä ei voida poiketa, vaikka alueella on 50 km/h rajoitus ja liikenne hyvin pientä. Levitetty piennar ei täytä sääntöjä. Näin se byrokratia toimii, vaikka rahansäästökin olisi merkittävä.
Jokaiselle meistä on tuttu tilanne, jossa risteyksessä autoilija on tullut poikittain kelville päivystämään vapaata kohtaa pääkadun liikenteeseen liittyäkseen, vaikka kolmion takaa olisi aivan yhtä hyvä näkyvyys. Eilen tuli eteen parannettu versio tästä; auto melko vilkkaassa risteyksessä poikittain suojatien päällä, ja kuski kävelee vastaan parikymmentä metriä risteyksen jälkeen. Oli kai käynyt toimittamassa ilmeisen tärkeää asiaa (auto ei ollut juuttunut lumeen).
Postipuistoon rakentuu uusi asuntoalue ja sieltä pois tullessa Postiljooninkatua Metsäläntielle on stop merkki, eikä sitäkään kaikki noudata. No, siihen on tulossa liikennevalot, ehkä sitten autot pysähtyvä punaisiin, toivottavasti.
Viikintiellä Tekniikan museon kohdalla Staran pakettiauto oli pysäköitynä niin, ettei siitä ohi päässyt kelviä pitkin. Kuski käveli jossain 50 metrin päässä. Ääliö.
Tuossa paikallisen aakkosaseman liepeillä tulee jäältä moottorikelkan jäljet kelville, jonkun matkaa kelviä pitkin ja sitten kaartaa tunneliin tien ali ja sitä kautta huoltoaseman pihaan. Enpä haluaisi olla se, joka sattuu siellä tunnelissa tulemaan kelkkaa vastaan. Vaikka kyllähän minä ymmärrän, ettei huvita sieltä vajaan kilometrin päästä kiertää sitä merkittyä reittiä (tai eihän se edes niin paljon kierrä, kun se on siellä tulosuunnassa). Ja ikävästi joutuisi tietysti sen tien ylittämään ja autoja väistämään.