Printable View
Äkkiä ajatellen pienaukkohakkuu kuulostaa ihan hyvältä ajatukselta - ainakin verrattuna "suuraukkohakkuuseen". En ole perehtynyt aiheeseen enempää, mutta tuossa luulisi olevan a) paremmat edellytykset luontaiselle uudistumiselle ja b) mahdollisesti vähemmän tuulituhojen riskiä.
Aukon koko vaikuttaa myös tuhohyönteisiin, näin olen lukenut. Luonnolliset viholliset, esim pikkulinnut uskaltaa tulla syömään sinne, kun metsän turva on tarpeeksi lähellä.
Metsänhoidon suosituksissa tunnistetaan vesistöjen suojavyöhykkeiden merkitys luonnon monimuotoisuudelle sekä ravinteiden ja kiintoaineen huuhtoutumisen pysäyttäjänä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Hower
Metsänhoidon suosituksissa tunnistetaan ja MTK:n monimuotoisuustiekartassa linjataan, mutta ainakaan valtio ei omissa metsissään noudata suosituksia tai tiekarttoja.
Ja aina löytyy puolustelijat idioottimaisillekkin jutuille.
Nyt on peloteltu noilla suurtulvilla mediassa : "Pori voisi joutua avaamaan tulvaluukut ja päästää jokiveden pelloille"
Silti vaan perataan ojia entistä syvemmälle ja tehdän uusia. Vaikka pitäis kai pyrkiä pidättämään sitä vettä siellä suolla vähän pidempään. Samalla saattaisi järvien tummuminen vähän hidastua ja joku ekosysteemi sinnitellä hiukan pidempään.
Mutta metsäala on jumiutunut vanhaan, mikä näkyi esim tämän Kankaanrannan kolumnin herättämä keskustelo kertoo siitä paljon.
Vielä niitä MTK:n monimuotoisuustiekartan teesejä, näkyykö miten hyvin vaikka noissa rantahakkuissa?
- Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on ilmastonmuutoksen ohella aikamme suurin ympäristöllinen haaste ja uhkatekijä
- Intensiivinen metsätalous avohakkuineen on vähentänyt monimuotoisuudelle tärkeitä rakennepiirteitä metsissä, kuten lahopuuta tai vanhoja metsiä, ollen tärkein syy sekä metsäluontotyyppien että lajien uhanalaistumiselle
- Uudet suojelualueet ovat tehokkain uhanalaisten lajien ja luontotyyppien auttamiskeino. Luonnonhoitoa tulisi suunnitella ja toteuttaa metsätilaa laajemmilla alueilla
- Säästöpuiden määrä ei merkittävästi hyödytä uhanalaista lajistoa. Suosituksena säästöpuiden sijoittaminen min 0,5ha säästömetsiksi
Ei näy käytännössä missään. Kuulumalla Mhy:een kuulut myös MTK:hon.
Mhy:n tyypit ei meillä ainakaan ota näitä puheeksi koskaan.
Ja julkisuudessa näkyy molempien mhy:n ja mtk:n johtoheppuja vastustamassa kaikkia noita toimia.
Ennallistamista?
Kyyllä. Vaan meinasin hiven enemmän, eli ei mihkään 1950-luvulle, vaan kaskenpolttoaikaan ennallistaen ;)
Ennallistamisessa ei ole kyse paluusta 50-luvulle, vaan heikenryneiden luontotyyppien tilan parantamisesta.
Kuinkahan kauan menee etä haljennut puu alkaa lahoamaan, reilu viisi metriä korkea halkeama ainakin. Puun ympärysmitta reilu puolitoista metriä,
en viitsinyt keväällä kaata tuota mökiltä kun on vähän mäkkiä kohti kallellaan. Ohuemmat "riskipuut" tulee kyllä taljalla kaadettua mutta kun tuo on aika lähellä ja paksu
https://pic.useful.fi/yI2wRBHBU.jpg
Naapurin pihasta kaadettiin pari viikkoa sitten koivu, jossa oli myös tuollainen noin viisimetrinen halkeama. Kaataja arveli, että puu on sisältä terve, mutta aikamoinen reikä sieltä kuitenkin löytyi.
https://lh3.googleusercontent.com/pw...-no?authuser=0
https://lh3.googleusercontent.com/pw...-no?authuser=0
^ Nuo on oikein metsurin unelmapuita, kun yhtään tiedä mitä sisällä. Ei paljon pitopuuta ole. Kiipeämälläkin melko riskit.
Eräs ystäväni kuoli kun hän kiipesi karsimaan tuollaista puuta, kokenut tekijä oli. Kesken karsinnan koko runko halkesi ja se riuhtaisi puuta niin että isku katkaisi kaverin niskat.
^ Jännäksi menee .. elinvoimaisen näköinen on puu, olikin noin kaksi metriä ympärysmitta, on se lahon näköinen halkeaman läheltä ettei ihan tuore ole
https://pic.useful.fi/yCLz-Hbm3.jpg
https://pic.useful.fi/G5hfRTzMa.jpg
Näin tuppaa olemaan kun amatöörit asialla.
Ihan oikeesti, näissä metsä/puu-asioissa tarvii olla tietoa ja kokemusta.
Mutulla ei mee kuin sannamariinit...
^Olikohan tuo kommentti mun puunkaatoasiaan? amatööri toki olen, aloin pohtimaan jos vetäisikin vaan taljalla nurin vähän kerrallaan sahaillessa mutta pitäisi varmaan varoa ettei räsähdä naamalle/käsille ...
Marini taitaa kyllä uskoa tieteeseen ja tutkimuksiin toisin kuin Esson baarin porukka
En ole mikään metsämaisteri tai muukaan kokemusasiantuntija, mutten lähde sahan kanssa kiipeämään/katkomaan yhtään mitään. Mokillä kun piti harventaa pystyyn mätäneviä haapoja, niin nosturilla/korilla tuli heiluttua siellä ylhäällä.
Ei tartte.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti OJ
Just StoraEnson kanssa sovittiin seuraava toimenpide (8,2ha).
Mites se Turkusen ennaltaminen?
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti veke
Fora töhöilee ojn kera...
no nii ukkeli, pullo pois ja pois intternetistä siks aikaa että pää selviää.
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Tank Driver
Metsänhoidon suositukset talousmetsien luonnonhoitoon
Uudistushakkuualalla sijaitseva ulkoilureitti
Vain yksi vaihtoehto on oikein, arvaa mikä
1. rajataan kokonaan hakkuiden ulkopuolelle 50 metrin suojakaistalla
2. rajataan maanmuokkauksen ulkopuolelle
3. poistetaan kokonaan käytöstä liikkujien turvallisuuden takia
Tuohon on tosiaan vain yksi oikea vastaus:Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti rosario
Ulkopuoliset pysykööt omilla maillaan - ja pihoillaan .... ;-)
Ps. ootan nyt kovasti ja oikeesti miten Helsinki aikoo ennallistaa/luonnollistaa omia alueittaan ...
Ja tosiaan itsellä ennallistaminen etenee. Sopimus tehty. Kovasti enempi kuin EUn ennallistamis-raja, eli mennään kaskenpolttoaikaan ... ;-)
Ja vielä, jos ketä närästää, niin voi ihan itte hommata metsämaata. Jos pankkitilillä ei ole rahaa, niin menee pankkiin, ottaa velkaa, siirtää siis pankin tililtä rahaa omalle tililleen, ostaa metsämaata. Sitten voi vaikka suojella tmv.
Ei tarvii nillittää somessa ... ;-)
^Kukahan tuossa juuri nillittää? Yritähän kirjoittaa edes joskus asiallinen kommentti.
Onhan noita tehty.
Veken kommentit ihan pelkkää trollausta tai sitten ei ole ymmärtänyt tippaakaan, mistä koko ennallistamisessa on kyse.
Oman rahan käytöstä vielä sen verran, että tämän maan vesistöt esim. olisi paljon paremmassa jamassa jos metsänomistajat, oli sitten hankkineet metsänsä perintönä tai kovalla rahalla, olisivat tehneet metsissään toimia vain omalla rahallaan.
Aika iso siivu on laitettu veronmaksajien rahaa kaikenlaisiin metsän "hoito" toimiin, joista osa on parantanut metsän kasvua ja näin tuottanut hyötyä metsänomistajalle ja osa taas on vain siirtänyt kiintoainesta maalta vesistöön ja aiheuttanut isot hiilipäästöt suosta taivaalle lisäämättä kasvua juuri ollenkaan.
Eipä siinä, olen itsekin saanut suoraa taloudellista hyötyä kemeratuesta ja ehkä vielä joskus sen ansiosta lisää epäsuoraa. Välillä tuntuu, että metsässä saa vähän joka hommaan valtiolta rahaa. Vaikka kyse on metsänomistajan investoinnista oman omaisuuden parempaa tuottoa varten..
Vissiin ne metsät jäisi kokonaan hoitamatta ilman tukia, kun nytkin on hoitorästejä.
Tavallaan ennallistamisasetuksen ja sen myötä mahdollisesti tulevat tiukennukset lakiin voi ottaa sellaisena takaisinmaksuna, kun tähän saakka on saanut sotkea miten mielii ja vielä toisten rahoilla.
Takavuosina metsässä piti tehdä Metsänhoitoyhdistyksen määräämiä toimia. Omaa rahaakin meni, kun esimerkiksi aukkohakkuun tuloista osa pidätettiin sen vakuudeksi että uudet taimet istutettiin. Jos metsänomistaja olisi halunnut ns luontaista uudistamista tai jatkuvaa kasvatusta, tuli aika pikaiseen konflikti auktoriteetin kanssa ja saattoi pahimmillaan käydä niin että omistajalta otettiin pois oikeus tehdä päätöksiä omassa metsässään. Esimerkiksi vetisiä rämeitä ja muita soita ojitettiin valtion avustuksella vaikka omistaja ei olisi halunnut. Vesistöt pilattiin, suot tuhottiin, mutta ei niitä saatu silti puuta kasvamaan.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti uljaa
Metsänomistaja oli siis valtion tai metsäyhtiöiden torppari rajatulla omistusoikeudella ja toimenpidevapaudella. Vain omalla rahalla toimien moni hölmöys olisi jäänyt tekemättä.
Juuri näin. Valtion rahaa on hassattu paljon turhuuteen ja tyhmyyteen ihmisten metsissä.
Vasta viimeiset 10v on saanut itse päättää suosimansa metsänhoitotavan. Siihen saakka jatkuva kasvatus oli lailla kiellettyä ja ellet tehnyt päätehakkuuta jaksollisen hoitotavan mukaan, saatettiin syyttää haaskaamisesta.
Toisaalta on sitä valtion eli veronmaksajan rahaa käytetty sellaiseenkin, mikä on sitten parantanut yksityisen mo:n metsän tuottavuutta. Juurikin nuoren metsän hoitoon, ensiharvennukseen ym. on ollut tukea tarjolla.
Onko metsänomistajat muistaneet olla tuesta kiitollisia, vai onko se otettu itsestäänselvyytenä?
Nyt, kun tukea vastaan odotetaan ennallistamistoimia, alkaa poru. Pitää muistaa, että suurin osa ennallistamisesta liittyy vesistöjen tilan parantamiseen ja maa- ja metsätalous ovat siinä avainasemassa. Ovat olleet, kun luonnontilaa on heikennetty ja syytä olla nyt takaisinkinpäin.
Kysytään fillarifoorumilta kun täällä kerran tällainenkin aihe on. Onko kellään tietoa (ei mutua) siitä, minkälaisia rakennelmia metsätilalle saa rakentaa/tuoda? Kyseessä on siis kaavan mukaan maa- ja metsätaloustontti, jolla ei ole rakennusoikeutta. Laavun saanee tehdä? Vai saako sitäkään? Entä eräkämpän? Entä viedä jonkin pienen pyörien päällä olevan mökin? Asuntovaunun? Onko tässä kuntakohtaisia eroja? Kaavassa ei tuohon otettu erikseen kantaa.
Nyt täytyy sanoa, etten tiedä, mutta heitän silti valistuneen arvauksen. 30 neliöisen rakennuksen saa nykyään rakentaa ilman lupaa ja siinä saa olla hormikin, mutta asuinrakennus se ei saa olla. Mitä sitten vaikuttaa se, että rakennusoikeutta ei ole? Asuntovaunut ja muut pyörälliset ovat sitten jalasmökki osastoa ja sitähän ei rakentamisen säännös koske. Eli kun se ei ole kiinteä.
Eli itse luulen, että 30 neliötä on aika vapaata metsätilalla ja siitä isompiinkin riittänee hyvin kevyt toimenpidelupa. Rakennusoikeus on minusta lähinnä asumiseen liittyvä kysymys ja metsätilan varasto ei siihen kategoriaan kuulu. Eräkämppä on selvä vapaa-ajan asunto, joten sitä koskee minusta eri kriteerit, mutta ehkä se 30m on ok siinäkin luokassa.
Kotipaikan lähistöllä olevan jonkun metsätilan "varastona" näkyy olevan parikin koppelia. Joku on joskus kuulemma roudannut vanhan linja-auton taukotilaksi.
puunmyyntituloista tulee keskimäärin noin 1% takaisin kemeran muodossa metsänomistajille ja mo. maksaa 30 % veroa myyntituloista ja isoista kaupoista 34%
Rakennusoikeuden puuttuminen aiheuttaa sen, että ei voi rakentaa. Ei edes vuonna 2025.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti tikola
Jos tontilla ei ole rakennusoikeutta, ei sinne voi rakentaa edes "lupavapaata" rakennusta.
Lähetetty minun SM-A525F laitteesta Tapatalkilla
Kehottaisin ottamaan yhteyttä kunnan rakennusvalvontaan. Olen luulossa että metsäkiinteistölläkin voi olla huoltorakennnus / taukotupa.