^Ilmeisesti kuitenkin takki koki kovimmat, jos lauantaina jo yritetään pyörän päälle?
Printable View
^Ilmeisesti kuitenkin takki koki kovimmat, jos lauantaina jo yritetään pyörän päälle?
Mä pääsen varmaankin kuukauden päästä.
Mikäs Smo:lla? Osanottoni kuitenkin.
^Asennettiin vähän titaanipalikkaa
https://pic.useful.fi/hArqQNdls.jpg
^^ Anteeksi uteliaisuuteni, mutta kiinnostaa kohtalotoverina! Kuvia en osaa ollenkaan lukea, näen vain että toisessa päässä on yksi ja toisessa kaksi ruuvia. Sääriluuko se pamahti poikki?
PS Sanonnan pyöräilijöistä joiden solisluu on murtunut ja pyöräilijöistä joiden solisluu ei vielä ole murtunut tunnet varmasti ennestään, mutta on myös toinen sanonta oikeista pyöräilijöistä ja siitä mistä sellaisen tuntee:D (Olkoonkin että oikeilla pyöräilijöillä vamma on tullut pyöräillessä eikä muuta lajia harrastaessa tai muuten hölmöillessä.)
^vasemmalla nilkka, oikealla polvi. 30cm naula, ihan miehekäs. En ole luita ennen rikkonut enkä ehkä solisluu-kerhoon halua :D
Tämä sättui huvittavasti kotipihalla maastopyörällä pelleillessä ennen keskuspuistoon lähtöä.. kun ollut koko kesän merellä seilaamassa ja sitten ei ollutkan niin herkkyytä keulan nostoon vaan meni yli, toinen jalka ehti irti lukolta ja melkein maahan mutta tooinen ei
Ehkä palkitsen itseni tästä aivottomasta mokasta 29" jäykkäperällä, jospa se ei keulisi niin herkästi
Mulla on vasen solisluu paikattu titaanilla. Joten voimme Smo:n kanssa todeta jotta meissä on jotakin arvokasta.
Kun nyt kuitenkin ollaan voiton puolella - huvittavaa miten kuusi tai kahdeksan viikkoa ajamattomuutta on hirveän pitkä aika kun se on edessä, mutta jo puolen vuoden päästä huomattavasti lyhyempi aika - sallittaneen kommentti: Tuosta täytyy saada täydet pisteet!
PS Yllättävän kovaa vääntöä voi syntyä kun jalka jää kiinni lukkopolkimeen kaatuessa. Ajokaveri sai oman titaanilevynsä osuessaan ulkoilutie- eli siis hiihtouralenkillä kevään varmasti viimeiseen jäiseen paikkaan; hän oli varma että luu napsahti poikki ennen kuin hän ehti kyljelleen.
^ tsemiä, se on muuten todellakin noin että pakkolepo on kamalaa kun se on edessä...nyt on hyvät kelit levätä.
Sain tänään ajettua 63km. Huimasi aamulla niin paljo ( ja satoi) ajoin kympin ja työmatkaa sitten loput. Huimaus kyllä haittasi, tuntui ettei jaloissa ole voimaa ja kädet vapisi ( huimauksen syy on todennäköisesti verenpainelääke, otin neljäsosan pilleristä ja paine kyllä laski mutta tuli myös tämä huimaus ja vapina)
Äsken grävelillä 82 km Sipoon kuvarastihommiin. Järjettömän kovaa ajoin, koskaan en ole noin pitkää lenkkiä ajanut tollasella keskarilla. Ihan vaan ajelemaan läksin. Okei, Immersbyhyn asti oli myötätuuli, mut silti.
Onko mitään kisoja missään, nyt pitää päästä viivalle?! Kuntohuippu olis nyt!
Töiden jälkeen 60km pääosin hiekkateitä pitkin. Joukossa muutama ihan uusi tuttavuus. Aina yhtä hauskaa ajella pimenevässä illassa. Kuulokkeissa Risto Isomäen uusin äänikirjana.
Lähetetty ennen loppuun asti miettimistä.
Eilen 67km. Rupee ajot vähenemään kun tulee vettä päivätolkulla.
:( niinpä, ei ole päässyt ajamaan kunnolla ollenkaan. Tänään oli tarkoitus testata pystyykö ajamaan normaalisti, kun viime torstaina huimasi niin että ajaminen oli tosi huteraa ja siitä jäi epävarma olo.
No pimeellä tihkusateessa ei voi ajaa sillä tavalla kunnolla, ja sitten meni takarengas ## kotiin ajo oli aika huteraa 23km tuli. Vaihdoin cycloon...ja jotain outoa tässäkin, eturengas pompottaa ja läps läps, kokeilin monta kertaa ja rengas ihan kova. Ajelin kuitenkin 12km...mietin että jos sisärenkaassa on senverta paksusti paikkaa ...mä vaihdan sisurin.
Totesin sitten että sisuri on aika tyhjä, päälyrengas on senverta jäykkä että sillä voi ajaa vaikka sisuri menny.
Rengassulkeiset, ja pesin samantien kesäkurapyörän. Jos sataa niin ajelen cyclolla.
Kunnollinen lenkki viimeksi 1.10. ja sama kilometrilukema.
Viime sunnuntai-maanantai 480 km myötätuuleen. Alkoi sataa, kun pääsi perille. Pimeässä sai ajaa jo pitkästi.
Perjantaina 250 km taaskin myötätuuleen. Taas satoi lopussa.
^
Hurja lenkki telipyörällä, huhhuh :)
33km tihku/pienessä -sateessa. Kyllä siinä on telipyörä pyöritellyt ihan antaumuksella.:eek:
Tännään. Tampesterista Kangasalan Liuksialan kartanolle ja takaisin.
Äsken. Kotoo töihin PK noin 1h30min.
! mahtavaa, kuiva tie aamulla...jalat toimii nyt normaalimmin, mutta käsissä vielä heikotusta, sain kuitenkin 48km ajettua.
Viime keskiviikon jälkeen on ollut siis tosi vaikeeta huimauksen ja ihme heikotuksen/vapinan takia, ja nyt kaikki meneminen minne hyvänsä jännittää.
Tullut ajettua niin paljon viime aikoina maantietä, ettei ole ehtinyt tännekään laittaa viimeisintä :rolleyes:
Korjataan nyt asia ja laitetaan viimeisimmät;
sunnuntai, Huovinrinne - Kankaanpää - Köyliön kirkkosaari - Kokemäki - Järilä - Tuiskula - Ehtamo - Köyliö - Huovinrinne 88 km
lauantai, Turun koillispuolella 75 km
perjantai, Turun pohjois- ja koillispuolella 86 km
torstai, Turun koillispuolella edestakainen lenkki 48 km
Olosuhteet ovat noin yleisesti ottaen yllättäneet positiivisesti, vaikka tuultakin on ollut.
Perjantai oli poikkeus, kun ennusteet hehkuttivat lämmintä ja heikkenevää tuulta, mutta todellisuudessa oli tämän pyöräilysetin ehdottamasti kylmin ajokeli.
Erikoismaininta tuolle Satakunta tourille, joka oli todella positiivinen kokemus. Mukavia teitä ja hämmästyttävän tasaista.
Just harmittelin kun en ole pitkään aikaan lenkillä hengästynyt kunnolla. Nyt olen. Ajelin alkulenkkiä ja työmatkaa 92km, ja väsähdin aika kunnolla seitsemänkympin jälkeen. Onpa raskasta cyclolla! ja vielä kotimatka 13km edessä...
Ehkä kerran viikossa tämmöinen pidempi cyclokaudella, ajaminen on niin paljon raskaampaa kuin kepeellä kesäfillarilla.
Näin väsyneen polkijan kello 8 aamulla mutta se ei nähnyt mua :eek:
^ missä kohtaa näit tämän väsyneen polkijan aamukasilta? Minä en ollut siinä vaiheessa vielä väsyny, tuumasin että hyvinhän tämä sujuu, olin tulossa lentoasemalta takaisin kotiinpäin. Hain repun ja eväät, ja lähdin Jasperintien kautta kierrellen töihin.
Huomenna saa luvan olla lepopäivä.
No just, kotimatkalla tunsin että sehän on sippaus. Energiat ihan loppu. Siihen kun vielä lisää sateesta kastuneet ajohousut ja muuten sadetakin alla hikoilu, niin oli kyllä raskas ja hidas kotimatka. Miten se cyclolla ajelu nyt näin raskaaksi muuttui? 105km....katselin että viime vuonna samaan aikaan 30-70km (yhteensä) ajeluja, en mä mitään satasia cyclolla jaksa.
Äsken se tuli tehtyä.
Tänään kävin Porvoossa.
Hieman tylsästi 99-prosenttisesti asfaltilla, kun fillarina oli cyclo ja renkaat 30-jotain mm. Asfalttiosuuskin oli valtaosin niin hyväkuntoista ettei sille maantiepyörää ja 25-millisiä renkaita kummempaa olisi tarvittu.
Yksikään sähköpyörä ei päässyt spandexia ohittamaan, mutta Tolkkistentiellä meni maastopyörämies heittämällä ohi ja Nikkilää lähestyttäessä ehdin vain vilkaista että
selkäreppuisella kippurasarvikuskilla oli allaan punainen Specialized.
Mennessä tiet olivat vielä märkiä - mikä selittää fillarin valinnan - mutta palatessa kosteita vain paikoin ja Vantaalla jo lähes täysin kuivia.
Tänään soravoittoisesti, ainakin uskoakseni, 125 km. Aamu oli pitkälle sumuinen ja tunnelmallinen -kypärän etureunasta tippuvat vesipisarat ovat syksyisiä. Alle laitoin 650b-kiekot.
(edelisellä ajokerralla alla olivat 38-milliset ja nyt suuntasin, en samalle, mutta kaltaiselle pyörähdykselle)
Ilmojen kylmenemisen johdosta maantiepyörä jäi talliin ja pitkästä aikaa gravel käyttöön. Pyöräilyyn tuli taas heti vähän erilainen näkökulma. Mukavasti nämä eri pyörät täydentävät pyöräilynautintoa. Tänään 51 km pääosin hiekkatietä, mukana myös isompaa polkua ja vastasorastettua maalaistietä. Toki myös pakolliset asfalttisiirtymät. Komea värimaailma oli edelleen ihasteltavana.