Avautumista vaikeasta elämästä kevyen liikenteen väylillä vol 2.0

Syystäkin se on nimeltään nöyryytysnappula. Saiskohan niitä semmottisia sinne autojen puolelle...?

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti xubu

Kehä lll:n ja Caravellentien risteyksessä on sellaiset valot jotka vaativat napin painalluksen. Odotin siinä ja autoille syttyi vihreät mutta ei kevyelle liikenteelle.

---

Totta muuten! Aika sumussa sitä noiden suhteen kulkee, sillä juuri n. 1 h ennen tuon kommenttini kirjoittamista kuljin kahdesti tuosta risteyksestä. Itään päin mennessä jouduin vieläpä odottamaan kahdet risteävät suorat valot ennen kuin ylitykselle vaihtui vihreä.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti tvain

Ei muuttanut vaan sama oli voimassa jo vanhan tieliikennelain aikana. Helsingissä on ollut jo pitkään paikkoja, muistaakseni esim. Bulevardi, jossa pyörätiet ovat olleet yksisuuntaisia.

Logiikka oli vanhassa tieliikennelaissa ja on edelleen uudessa tieliikennelaissa sama: pyörätien liikennemerkki on määräysmerkki, ja kun sen näet ajosuuntaasi määrävänä, niin seuraat sitä. Muuten kuljetat polkupyörää ajoradalla.

Nämä 2-suuntaisuuden osoittava lisäkilvet ovat uuden tieliikennelain lisäys selventämään tätä asiaa. Määräystä ne eivät sinänsä muuta, ja lisäkilville on siirtymäaika.

Teoriassa myös yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä voi olla 1-suuntainen, joskin melkoinen suunnittelun kukkanen. Oulussahan tämmöisiä on mm. se kuuluisa silta? Jostain syystä en ole saanut keneltäkään viranomaiselta selvää vastausta, että jos koskeeko määräysmerkki jalankulkijaa vai ei? Jos määräysmerkin katsotaan koskevan myös jalankulkijaa, silloinhan yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie voi olla myös jalankululle 1-suuntainen, ja siinähän ei tietenkään ole mitään järkeä. Toinen vaihtoehto on, että jalankulkijan ei tarvitse jalkakäytävän määräysmerkkiä noudattaa, joka sekin on hiukan erikoinen tulkinta tieliikennelaista.

---

Mutta todellisessa maailmassa, täällä periferiassa, pyöräteitä on rakennettu vapaasti sekä tien oikealle puolelle, että tien vasemmalle puolelle ja sitenkin, että puoli vaihtuu useamman kerran matkan aikana.

Lisäksi näen yksisuuntaisuuden tai kaksisuuntaisuuden tien ominaisuutena, joka on pätevä riippumatta nähdyistä liikennemerkeistä.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Shimaani

Syystäkin se on nimeltään nöyryytysnappula. Saiskohan niitä semmottisia sinne autojen puolelle...?

---

Jep, tuupakantielle kun pyyhkäisee katriinantieltä kehän ylitte, niin kyllähän tuo hiukkasen harmittaa. Toisaalta kun omaa tällaiset hullunlehmän hermot, niin painaa sitä nappulaa ja odottaa minuutin kunei niitä autoja enää tuu ja menee vasta sitten punaisia päin. Ja sitten siinä risteyksessä seisoo taas kuustoista rekkaa kummastellen.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti tvain

Ei muuttanut vaan sama oli voimassa jo vanhan tieliikennelain aikana. Helsingissä on ollut jo pitkään paikkoja, muistaakseni esim. Bulevardi, jossa pyörätiet ovat olleet yksisuuntaisia.

Logiikka oli vanhassa tieliikennelaissa ja on edelleen uudessa tieliikennelaissa sama: pyörätien liikennemerkki on määräysmerkki, ja kun sen näet ajosuuntaasi määrävänä, niin seuraat sitä. Muuten kuljetat polkupyörää ajoradalla.

Nämä 2-suuntaisuuden osoittava lisäkilvet ovat uuden tieliikennelain lisäys selventämään tätä asiaa. Määräystä ne eivät sinänsä muuta, ja lisäkilville on siirtymäaika.

---

Vanhan lain mukaisella merkintätavalla ei voi tietää, onko tie yksi- vai kaksisuuntainen.

Lainaus:

---

Teoriassa myös yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä voi olla 1-suuntainen, joskin melkoinen suunnittelun kukkanen. Oulussahan tämmöisiä on mm. se kuuluisa silta? Jostain syystä en ole saanut keneltäkään viranomaiselta selvää vastausta, että jos koskeeko määräysmerkki jalankulkijaa vai ei? Jos määräysmerkin katsotaan koskevan myös jalankulkijaa, silloinhan yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie voi olla myös jalankululle 1-suuntainen, ja siinähän ei tietenkään ole mitään järkeä. Toinen vaihtoehto on, että jalankulkijan ei tarvitse jalkakäytävän määräysmerkkiä noudattaa, joka sekin on hiukan erikoinen tulkinta tieliikennelaista.

---

En tunne paikkaa, mutta määräysmerkin puuttuminen (siitä oletan olevan kyse) joko ei poista jalkakäytävää tai vaihtoehtoisesti tekee siitä jossain tapauksessa ajoradan.

Espoossa on monessakin paikkaa noita nöyryytysnappularisteyksiä, joissa jos myöhästyt "kierrosta" niin saat tuijotella muutaman minuutin kun kaikki ajoradan liikenne liikkuu mutta sinä et. En ymmärrä koko nappulan funktiota muuten kuin suoran tien (esim. 60km/h alueella) yli menevien suojateiden osalta. Miksi kevyt liikenne ei voi kulkea automaattisesti samassa syklissä kuin samaan suuntaan etenevät ajoradat?

^ Ja Helsingissä myös. Tässä omilla kulmilla pohjois-Helsingissä on useampikin risteys, jossa kevyelle liikenteelle palaa punainen valo, vaikka autoilijat menevät samaan suuntaan vihreillä.

Mikähän tuossa on ylipäätänsä pointtina? Voisi kuvitella, että tuo vain tekee haittaa väistämissäännön noudattamiselle, kun autoilija "oppii," että kevyttä liikennettä ei tarvii varoa, kun niille kuitenkin palaa punainen.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Mohkku

Vanhan lain mukaisella merkintätavalla ei voi tietää, onko tie yksi- vai kaksisuuntainen.

---

Eikö ajoradasta erotettu pyöräkaista ole aina lähtökohtaisesti yksisuuntainen ja sen ajoradan ajosuunnan mukainen, jos liikennemerkillä ei ole muuta määrätty? Ja toisaalta kelvihän osoitetaan erikseen liikennemerkillä kelvin alussa. Jos siellä ei ole ajosuunnassa merkkiä, ei ole kelviäkään. Vai mikä tässä logiikassa mättää?

Mielestäni ei mikään eli noinhan se on. En ajatellut tuossa pyöräkaistaa, vaan tavanomaista pyörätietä tai yhdistettyä jalkakäytävää/pyörätietä.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Mohkku

Mielestäni ei mikään eli noinhan se on. En ajatellut tuossa pyöräkaistaa, vaan tavanomaista pyörätietä tai yhdistettyä jalkakäytävää/pyörätietä.

---

Vanhan lain aikana piti olla pyörätien merkki, jotta siinä olisi pyörätie. Kun toisesta suunnasta ei ollut ja toisesta oli, niin väylä oli yksisuuntainen, yksinkertaista ja selkeää.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Lauri H

Alkoipa vaihteeksi eilen illalla polkiessa vituttaa liikennevalosuunnittelu tietyissä paikoissa, kun risteyksessä suoraa meneville autoille palaa vihreä valo ja kummastakin suunnasta kääntyville punainen, niin miksei pyörätiellä liikkuville voi myöskin automaattisesti palaa vihreä? Sen sijaan pitää pysähtyä, painaa nappia, odottaa kunnes suoraan menevien vihreät ensin päättyvät, sitten odottaa risteävän kadun vihreät ja vasta sitten seuraavalla kierroksella pääsee sääntöjen puitteissa ylittämään kadun kun suoraan meneville autoille palaa jälleen vihreä. En tiedä, monestiko tätä asiaa on käsitelty jo täällä, mutta itselleni tuosta nousee vain kapinahenki ja päätinkin rohkeasti alkaa vastaavassa tilanteessa ajaa päin punaisia jatkossa.

---

Tästä oon avautunut varmaan useampaan kertaan. Oon ajanut viime vuodet autojen vihreällä jos tilanne sallii. Espoossa on monessa paikassa tällaiset, jossain paikoin tosin niin lyhyet ettei kävelijä ehtisi yli.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Oatmeal Stout

Vanhan lain aikana piti olla pyörätien merkki, jotta siinä olisi pyörätie. Kun toisesta suunnasta ei ollut ja toisesta oli, niin väylä oli yksisuuntainen, yksinkertaista ja selkeää.

---

Mutta koska pyöräilijä ei tiennyt, onko merkki toisessa suunnassa, ei pyöräilijä tiennyt, onko väylä yksi- vai kaksisuuntainen. Tiesi vain sen, onko omassa tulosuunnassa luvallista ajaa pyörällä.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Oatmeal Stout

Vanhan lain aikana piti olla pyörätien merkki, jotta siinä olisi pyörätie. Kun toisesta suunnasta ei ollut ja toisesta oli, niin väylä oli yksisuuntainen, yksinkertaista ja selkeää.

---

Kaikki on selkeää ja kaunista, kunnes siirryt toteuttamaan ohjetta todellisessa, epätäydellisessä maailmassa. Ainakin Turun alueella pyörätieverkko on melkoista sillisalaattia ja järjen käyttö on mielestäni toivottavaa.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Smo

Tästä oon avautunut varmaan useampaan kertaan. Oon ajanut viime vuodet autojen vihreällä jos tilanne sallii. Espoossa on monessa paikassa tällaiset, jossain paikoin tosin niin lyhyet ettei kävelijä ehtisi yli.

---

Varmaan tosiaan vaatii erillisen pyörätien ja valot pyörille. Jalankulkijoille tarttee olla pidemmän aikaa vihreät.

Eilisellä lenkillä tuli useampaan kertaan vastaan tilanne: kulkusuunnassani ajoradan vas. puolella olevalla pyörätien näköisellä väylällä ei ollut pyöreää pyörätien merkkiä mutta sen sijaan oli sininen pikku viitta jossa oli pyörän kuva, kilometrimäärä ja kohteen nimi. Olikohan näissä a) yksisuuntaiseksi muutettu pyörätie josta oli viitta unohtunut poistaa vai b) kaksisuuntainen pyörätie, johon oli unohtunut laittaa pyörätien merkki. Ilmeisesti tuo viitta ei vielä tee pyörätiestä kaksisuuntaista?

^Ehkä tarkoitat tätä:

https://i.postimg.cc/fT8kYzB7/Viitta.png
Se kuuluu opastusmerkkeihin, eli kertoo matkan pituuden jonnekin. Määräysmerkit joihin myös pyörätien merkki kuuluvat antavat oikeuden ajamaan.

Tämä juuri. Miksiköhän noissa oli ne viitat kun kuitenkaan ei saa ajaa koska pyörätien merkki puuttuu?

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Mohkku

Mutta koska pyöräilijä ei tiennyt, onko merkki toisessa suunnassa, ei pyöräilijä tiennyt, onko väylä yksi- vai kaksisuuntainen. Tiesi vain sen, onko omassa tulosuunnassa luvallista ajaa pyörällä.

---

Länsimaiseen oikeuskäsitykseen pitäisi kuulua /ei tällä foorumilla) syyttömyysolettama, joten vastaantulevan pyöräilijän oletetaan noudattavan lakia. Toki joillekin voi olla ongelmallista varautua asiaan, jonka mahdollisuudesta ei ole täysin varma.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti K.Kuronen

Kaikki on selkeää ja kaunista, kunnes siirryt toteuttamaan ohjetta todellisessa, epätäydellisessä maailmassa. Ainakin Turun alueella pyörätieverkko on melkoista sillisalaattia ja järjen käyttö on mielestäni toivottavaa.

---

Täälläpäin on paljon suojateitä, joihin on merkitty pyörätienjatke jyrsimällä keskiosa valkoisita viivoista pois. Toki niihin liittyvät jalkakäytävät, sillä risteyksissä ei ole mitään polkupyöräilyyn liittyvää liikennemerkkiä. Paikallista enemmistöä ei haittaa moinen, autoilla ajetaan väylillä jotka ovat KLV:iä ja pyörällä väylillä, missä se on erikseen merkitty kielletyksi.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Mohkku

En tunne paikkaa, mutta määräysmerkin puuttuminen (siitä oletan olevan kyse) joko ei poista jalkakäytävää tai vaihtoehtoisesti tekee siitä jossain tapauksessa ajoradan.

---

Eli siis tähän kysymykseen yksisuuntaisesta jalkakäytävästä.

Perusperiaatehan on, että jalkakäytävää ei tarvitse merkitä liikennemerkillä, mutta jalankulkijalla on yleinen velvollisuus käyttää piennarta tai jalkakäytävää missä sellainen on. Pyörätie sen sijaan on aina osoitettu liikennemerkillä.

Nyt sitten tämmöinen kuvan tilanne ruutukaavassa, jossa on kuvitteelliset yhdistetyt yksisuuntaiset pyörätiet ja jalkakäytävät
https://pbs.twimg.com/media/EXv_qyDX...name=4096x4096


Kysymys rautalangasta: kun jalankulkija kävelee kuvan suuntaan, velvoittaako määräysmerkki D6 jalankulkijaa siirtymään kadun oikealle puolelle?

Vaihtoehto 1) määräysmerkki ei velvoita jalankulkijaa siitäkin huolimatta, että tieliikennelaissa lukee merkin D6 kohdalla: "Merkillä osoitetaan yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, jota polkupyöräilijän ja jalankulkijan on käytettävä kulkiessaan asianomaiseen suuntaan."
Vaihtoehto 2) määräysmerkki velvoittaa jalankulkijaa. Tästä seuraa sopivalla merkkikombolla yksisuuntaiset jalkakäytävät kadun molemmin puolin. Siis sama logiikka, jolla yksisuuntaiset pyörätiet on lakiin kirjoitettu.
Vaihtoehto 3) Tietyt asiat ovat kyllä tai ei, mikäs tämä vaihtoehto enää on?

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Oatmeal Stout

Länsimaiseen oikeuskäsitykseen pitäisi kuulua /ei tällä foorumilla) syyttömyysolettama, joten vastaantulevan pyöräilijän oletetaan noudattavan lakia. Toki joillekin voi olla ongelmallista varautua asiaan, jonka mahdollisuudesta ei ole täysin varma.

---

En tiedä, mihin tuo liittyy. Noudattaako vastaantulija lakia vai ei, kun emme tiedä, onko hänen suunnassaan pyörätien merkki? Jos hän ajaa vastaan, ilmeisesti oletusarvon mukaan siellä merkki on, koska hänen pitäisi noudattaa lakia ja vastaan ajaa.

Tvainin tapauksessa voisi tietysti antaa kymppitonnin kuukausipalkkaa nauttivien juristien pari kolme kertaa arpoa virallinen totuus parin vuoden aikataululla,kun tienkäyttäjä joutuu ratkaisunsa tekemään hyvinkin nopeasti. Jalankulkija voi tosinpysähtyä miettimään, kun ajoneuvon kuljettajalla ei läheskään aima tätä vaihtoehtoa ole.

Oma arvaukseni on se, että jalankulkija saa käyttää vasemman puolen jalkakäytävää. Laissa lienee tarkoitettu, että jalankulkijan on käytettävä jalkakäytävää, jos sellainen on, pientareen sijaan. Koska tuossa on kaksi jalkakäytävää, joista vain toinen on pyörätien takia liikennemerkillä merkitty, saa jalankulkija valita puolen ja kulkusuunnan.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Mohkku

En tiedä, mihin tuo liittyy. Noudattaako vastaantulija lakia vai ei, kun emme tiedä, onko hänen suunnassaan pyörätien merkki? Jos hän ajaa vastaan, ilmeisesti oletusarvon mukaan siellä merkki on, koska hänen pitäisi noudattaa lakia ja vastaan ajaa.

---

Jos ongelmaksi muodostuu tuo tietämättömyys moniko suuntainen pyörätie on kuten esitit:

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Mohkku

Mutta koska pyöräilijä ei tiennyt, onko merkki toisessa suunnassa, ei pyöräilijä tiennyt, onko väylä yksi- vai kaksisuuntainen. Tiesi vain sen, onko omassa tulosuunnassa luvallista ajaa pyörällä.

---

No nyt kun täällä on oikeustieteen kyselytunti, niin olen aina välillä miettinyt tätä pyöräilyä ulkoilu- ym. "väylillä". Siis en tarkoita mitään Sipoonkorpea, vaan ihan vaikka Vantaanjoen vartta ylöspäin menevää reittiä. Näitähän on pk-seudulla pilvin pimein. Niissähän ei taida olla mitään liikennemerkkejä, mutta ilmeisesti siellä saa ajella vapaasti pyörällä? Sitten kun niiltä tulee kelville, niin ei kyllä yleensä ole mitään tietoa, että onko pyörätie vai ei.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti MRe

Sitten kun niiltä tulee kelville, niin ei kyllä yleensä ole mitään tietoa, että onko pyörätie vai ei.

---

Tänään juuri tuollainen tilanne Pihlajistossa. Ajoin seuraavaan risteykseen tietä pitkin missä oli sitten kelvin merkki. Noissa tilanteissa pitää valita loukkaako vahvemman (autoilija) vai heikomman (jalankulkija) oikeuksia. Itse valitsen vahvemman vaikka siitä joskus saa torvisoittoa.

Ei se nyt niin tarkkaa ole -väki oli liikkeellä. Kauppakeskuksen ajoväylillä autommiess käänsi tyynen verkkaisesti vasemmalta eteen. Oli varmaan niitä, joiden mielestä fillaria ei tarvitse väistää missään. Keskustan risteyksessä pakukuski halusi väistää väistämisvelvollista fillaria pysähtymällä suojatien eteen. Takaa tuli audimmiess, joka ajoi pysähtymättä pakun ohitse ja kääntyi oikealle. Jotta ei mene pelkästään autommiessten mollaamiseksi niin joku ikämies pisteli perusfillarillaan pokkana ajorataa vastaantulijoiden kaistalla. Oli katsokaas kevlillä päällystystyö meneillään ja vissiin liian vaivalloista vaihtaa toiselle puolelle katua, jossa sen olisi muutenkin kuulunut ajaa sillä tältä puolelta puuttuu ikämiehen tulosuunnassa fillarin kuva tikkarin nokasta... Noh ei kai se nyt niin tarkkaa ole..? :D

^ Jos muistan oikein, niin noille Vantaajoen varrella oleville teille tulevilla rampeilla on moottoriajoneuvolla ajo kielletty -merkit.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti MRe

Sitten kun niiltä tulee kelville, niin ei kyllä yleensä ole mitään tietoa, että onko pyörätie vai ei.

---

KLV on vähintään yhdistetty pyörätie ja jalankulkuväylä tai sitten rinnakkainen, jos pyörällä ajo on kielletty, niin ei päädy KLV:lle vaan jalkakäytävälle. Heöppoa ja yksinkertaista.

^No joo, ymmärsit varmaan mitä tarkoitin. Jos halusit.

Sama juttu, kun tullaan joltain pikkutieltä ajoradalle. Nopeusrajoitusmerkkiä ei ole, joten seuraavaan risteykseen saakka pitää ajaa oletusten varassa. Tämä siis ongelmana lähinnä moottoriajoneuvoilla, harvemmin pyörällä.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti MRe

^No joo, ymmärsit varmaan mitä tarkoitin. Jos halusit.

---

Voisit myös kirjoittaa mitä tarkoitat halutessasi.