No just näin!
Printable View
No just näin!
Joskus kuitenkin päättää itse mitä tekee/haluaa. Kuten kaikkialla somessa kuten täälläkin on paljon tietoa ja infoa mutta kaikesta löydettävä oikea. Joillekin numerot tärkeitä, toisille se että pyörä on sopiva ja mieleinen.
Entä jos jatkaa jaarittelua, mikä olisi passeli teräsrunko setti mantereen puolelta hankittuna hintaluokassa max 2000€?
Nonni, alkaa olee projekti loppusuoralla ja pyörä ajokunnossa.
Spessun chisel alurunko L kokosena
Salsan firestarter kuitukeula (Myös SID SL jos menee vähän enemmän poluille seikkailee)
XT voimansiirto (takavaihtaja "frankenXT", eli deoren vaihtaja mihin on vaihdettu rikkinäisen XT:n häkki, rissat ja kytkimen koppa)
XT jarrut 180mm levyillä
Dura ace ketju ja xt keskiö
Unite:n 34T eturatas
Elitewheels pro33 kiekot + Kenda sabre pro 29x2,2" kumit
Oneup 180mm dropperi+kuitusatula
Bikeyoke pilot stemmi+renthalin kuitutanko
Rally xc200 polkimet
Ass saversin läpät
~9,3kg ilman polkimia ja muuta sälää, ajokunnossa ~9,8kg (sid sl:llä 10,5 kg)
Alla hätänen kuvahttps://pic.useful.fi/aSXP0vJdl.jpg
Ihan hieno pyörä, mutta eikö tuollaisia kutsuta ihan maastopyöriksi [emoji1]?
Eikö suoratankoset gravelit oo maastopyöriä? Noh, graveliksi tän tekee sen että tällä ajetaan hiekkateitä.
Tämä ei ole mikään spirit of gravel hömpötys. Se on oma hömpötys.
Ihan mielenkiinnosta, mikä osa tästä tekee maastopyörän? Dropperi? Lyhyt stemmit? liian leveet kumit jotka nopeempia ku kapeet "gravel kumit" (aerot poislukien)? :)
Tuo tanko. Eikö se ole ihan enduro/DH kamaa. :)
Kuminauha, nykyään takerrutaan helposti muotoseikkoihin. Hieno kapistus joka tapauksessa ja turha kuunnella mitä muut sanoo kunhan itseä miellyttää ja hyvä ajossa!
Samat tyypit tyrmäsi aikoinaan SuoraTankoMaantiepyöräni joka osottautui ihan hauskaksi ja taas titaani suunnitelma lytätty vaikka Pedrokin oli kannustava.
Ei pyörän tarvi olla juuri jotain jonka joku "tietäjä" on määrittänyt tai luonut kategoriat eikä kehitys ikinä mene eteenpäin ellei jotain muutakin koiteta.
No siis onhan tuossa maastopyörän runko, osat ja kiekot+renkaat.
Itse miellän gravelin leveämpää rengasta käyttäväksi maantiepyöräksi, vaikka toki itsekin pidän jäykkäperällä sorateiden ajelusta. Se on sellaista helppoa ja leppoisaa ajelua.
Tärkeintä on se, että itse tykkää!
^ Pitäisikö olla jokin kielitoimiston kaltainen instanssi joka määrittää joka besserwisserille oikean pyörätyypin?
Niin kai se runko tekee monelle sen, että se mielletään graveliksi tai maasturiksi.
Varmaan samaa sanottiin 10+ vuotta sitten läpiakseleista että noihan on maasturin osia. Ja kun kattoo sitten vaikka Canyonin Grizliä niin ei se enää paljon eroa maasturiksi kutsuttavista laitteista.
Ei ehkä itselläkään ensimmäisenä tulisi mieleen että tämä on gravel pyörä jos näkisin sen luonnossa ja yhtä hyvin tämä voisi olla maastopyörä osion ketjussa. Omalla kohdalla tämä ei täytä omia vaatimuksia maastopyörästä.
Varmaan pitäisi olla se flatbar tanko, eikä 20mm riseri.
Kiekoissa on sisäleveyttä 27mm, ohan tuota 25mm+ luokkaa jo monet gravel ja maantiekiekotkin aerohyötyineen.
Gravel renkaita on 50mm asti ja tässä nyt sen 6mm leveemmät. Itse päätyny näihin lähinnä sen takia, että vaan kulkee epätasasilla pinnoilla paremmin kun kapeet, tämä on osotettu monessa testissä.
Maantielläkin on renkaiden leveys melkeen tulpaantunut, nykyään 32mm alkaa jo olla yleisiä.
^Jep, näin se vaan muuttuu ja kaikki fuusioituu, jotkin monster gravelit ovat rajumpia kuin maastopyörät muutama vuosi sitten.
Mutta ainahan noita puritanisteja on ollut ja tulee olevan mitkä sanovat että mikä sopii tai on sopivaa...
No ei kaikki normitus ole kiusantekoa, vaan niillä on tarkoitus helpottaa ihmisten välistä kanssakäymistä. Että ihmiset tiedostavat asiat edes suunnilleen samalla tavalla. Koskee se sitten vaikka nettikaupassa pyöränrenkaita. Jos avaan valikon gravelrenkaista, niin en oleta että sieltä löytyy 2.25” Racing Ralph, vaikka sitä voi gravelpyörässään joku käyttää. Sitä minä menisin hakemaan MTB renkaiden puolelta.
Eli pitää meillä jotkut yhteiset ”pelisäännöt” olla. Toki niitä saa soveltaa ja rajat ylittää, mutta turha sille mitään yleistä hyväksyntää on mennä vaatimaan.
Tai kun parin viikon päästä on Tour de Tampereessa myös gravelryhmä, niin varmaan meillä kaikilla on jonkinlainen käsitys millainen reitti olisi tiedossa ja millaisen pyörän se ”vaatii”.
Ja olisihan se paras jos kaikilla se käsitys olisi suunnilleen samanlainen. Vaikka sinne sitten lähtisi ajamaan perinteisellä maastopyörällä.
Itse hieman huono hyväksymään kategorointia ainakaan tuntemattomien toimesta. Jos nuoruudessa "maastopyörän" renkaat oli 1.9" niin liki vastaavia löytyy graveleista niin mikä on mikin?
Jos esim. tuosta Albardasta sanoisin että rakennan klassisen XC pyörän samoilla spekseillä ja 50millin renkailla mitkä siihen menee niin miten pyörä muuttu?
Ei siinä mikään muutu.
Mutta jos teet itsellesi gravelin, mikä on muiden mielestä maastopyörä niin ei siinäkään mitään väärää ole. Kukaan ei kiellä sinua nauttimasta pyöräilystä niin kuin halutat, mutta et sinäkään voi mennä muille sanomaan että heidän mielipide on väärä. Jos se näyttää heidän mielestä maastopyörältä, niin OK.
Ps. Tuossa Kuminauhan Spessussa on XT jarrut, ne on maastopyörän jarrut. GRX on sitten gravelpyörän jarru. Mutta mitä väliä silläkään on, maastopyörän osa on maastopyörän osa vaikka sen laittaisi suoratankoiseen maantiepyörään. Itselläni on vastaava täysjäykkä 29" Kinesis, ja tykkään siitäkin kovasti. :)
Itse olen työmatkapyöräksi joskus unelmoinut rakentavani otsikon mukaisen fillarin, suora kapea tanko koska kippura on sohjossa ikävämpi, mahtuisi hieman isompaa rengasta kuin graveliin eikä olisi niin "kisainen". Asian hoitaisi hyvin tälläinen koruttoman kaunis Enigma. Hintahaan sille toki kertyisi ja se neljäs fillari talliin on ehkä jo liikaa. Tai no viides jos kauppa ei käy.
https://bikerumor.com/wp-content/upl...e-titanium.jpg
Ohiampuja, en sanonut mielipiteiden vääryydestä vaan siitä luotettavuudesta mitä kukin oikeaksi esittää. Itse sen verran kyyninen etten luota jokaiseen "insinööriin" joka esittää kaikkitietävää ja jonkin asteen auttoriteettiä.
Pyörä on pyörä ja se ei siitä miksikään sen kummemmin muutu ja jokainen ajaa omanlaisellaan...
No onpas ihmeellistä nimittelyä ja vinkumista, jos sanoo maastopyörän runkoon ja haarukkaan maastopyörän osilla rakennettua pyörää maastopyöräksi?
Omasta mielestä flatbar gravel näyttää tältä, eikä muistuta erityisesti täysjäykkää maastopyörää:
https://assets.specialized.com/i/spe...mage$&fmt=auto
Tai vaikka tältä, ja näissä kahdessakin on jo eroja:
https://images.lucky-bike.de/out/pic...80&h=520&q=100
Ja kyllä, eri pyörätyypeillä on ihan oikeasti eroja vaikka raja on joskus häilyvä.
Mutta onnea Kuminauhalle vielä uudesta pyörästä, ei ollut mitenkään tarkoitus dissata tai ampua ideaa alas. Varmasti mieleinen fillari sorateillä tai poluilla :).
Minä voin pistää kuvan omasta Kinesiksestä kun sen saa kesämoodiin. Eli lokarit ja nastarenkaat pois. :)
^^ Mielenkiintoisia versioita, eka lähempänä omaa Ibistä ja toinen kuin Cinelliä... Mielestäni tuo jälkimmäinen on vielä lyhyempi (ja korkeampi) kuin suunnittelemani Albarda, tietenkin kuva ei kerro rungon kokoa eikä mittoja mutta hyvin kiintoisat verrokit.
Ps. En pahemmin nimitellyt ja mielestäni pyörä jolla ajetaan maastossa on maastopyörä, en myöskään takerru mimikkeisiin, tuo FBG on joidenkin mielestä on lähempänä hybridiä niin sitähän yleensä kahden eri genren kapistuksesta syntyy, myös sellainen gravelkin loppupeleissä on.
Joskus kannattaa kuunnella insinöörien juttu ja tutkia reach ja stack mittoja niin tulee hankittua sopiva runko.
Ei se ainakaan korkea ole. Spacereitä reilut 30 mm ja 0° stemmi. Noi muuttamalla satula/tanko dropiksi tuolla satulan korkeudella saa varmaan n 100 mm.
https://www.scott-sports.com/global/...icle=290388054
Stemmi 103milliä 54 koossa infon mukaan... Reach liki sama kuin Albardassa, stack tietty korkeampi joka osin johtuu pitemmästä haarukasta, vaaka Scottissa lyhyempi joten miten ja miksi se olisi parempi suoratanko?
Näihän se on. Nyt kun on näytetty miltä pitäisi flatbar pyörä näyttää, niin noissa on sitten flatmount jarrut, eli nekin voisi olla XT:
https://www.bike24.com/p2372193.html
Mutta ihan hyvää keskustelua tästä asiasta ja eihän tässä ole mitään oikeaa tapaa ja arvostan kyllä muiden näkymyksiä.
Itseäni ei niinkään kiinnosta määritelmät, mutta tämän tyyppinen pyörä on kiinnostanut jo vuosia ympärivuotiseen arkiajoon. Vuosia olen hoitanut nämä ympärivuotiset työmatkat ja muut arkiliikkumiset Kona Sutra LTD.llä, mutta välillä talvella kaipaa leveämpää stongaa. Mitä sitten kaivataan:
-Rengastilavuus lokarien kanssa vähintään 45-622 tai 54-584
-Lokarikiinnitykset
-Mielellään etutarakalle kiinnitykset. Tämä rajaa keulat käytännössä teräkseen, eli takatarakkakin varmaan toimisi
-1*11 vaihteisto
-Läpiakselit
-hydrauliset levat mielellään
-jotain muuta mitä en nyt hahmota
Mitä on tullut haarukoitua:
Marin DSX1/2
+vaikuttaa aidosti hauskalta peliltä ja täyttää lähes kaikki kriteerit
-kuitukeula ja keulatarakka epäilyttää
-rengastiilavuus 622-kiekoilla siinä ja siinä talvea silmällä pitäen, pitää vielä selvittää mitä tuohon mahtuisi 584-kiekoilla
Surly bridge Club
+regastilavuus ja kiinnikkeet riittäviä
+kaikki terästä
-pikalinkut
Kona UnitX
+täyttää kaikki vaatimukset
-onko liiankin järeä? Ei maastureista kokemuksia. Tässä riski, että jää puhtaasti talvipyöräksi.
Joku käytetty hybridi tai maasturi, josta sitten rakentelee
+halpa ja uskaltaisi säilyttää pyörävarastossa
-vähän hankala, omaa osaaminen ja tietämys vapaarattaista ja vaihtajista jne on aika rajallista
Tuleeko jotain muuta mieleen?
edit.
Kona dr. Dew
+Terästä, läpiakselit ja kiinnityspisteet viimeisen päälle
-rengastilavuus epäilyttää, ei varmuutta mahtuuko esim 53-584 Kahvat lokareiden kanssa
Kuminauha, itsellä Ibiksessä XTR:n FM:n jarrut ja Cinellin sekasikiössä DuraAcen FM satulat ja XTR:n kahvat Jagwiren letkuilla joten täyttänee Flatbar kriteerit siltä kohtaa...
Konan Dewiin ei mahdu 53-584 Kahvat kunnolla edes ilman lokareita. Tuli kokeiltua syksyllä, renkaan nappuloiden ja rungon väliin jäi ehkä 2mm puolelleen. Mulla tosin alurunkoinen Dew DL mutta uskoisin että rungon mitat siinä ihan samat kuin teräsrungossakin.