Ihan suosiolla kompressorilla jysäyttää paikalleen.
Saa olla hyvä kombinaatio jos jalkapumpulla menee paikalleen, ei sillä että ei onnistuisi...
Printable View
Ihan suosiolla kompressorilla jysäyttää paikalleen.
Saa olla hyvä kombinaatio jos jalkapumpulla menee paikalleen, ei sillä että ei onnistuisi...
KYLLÄ!
Joskus jos rengas ollut taiteltuna paketissa niin on hyvä ottaa se suoristumaan,sitten jos on ollu kiire saada kotikonstein niin ja ei ole kunnon pumppua niin sisurinkanssa aluksi ja liukuainetta renkaan kylkiin ja paineet *naps* pakoilleen ja antaa olla yö vanteilla,seuraavanapäivana sisuri pois nätisti että pysyy toinenreuna ja tubeless vena paikoilleen ja ilmat sisään,tubeles venan sielu irti ja isolla ruiskulla litkut sisään ja sielu paikoilleen pumppaus ja siinä se!
Litkut saa olla putelissaan, kunnes kumi on saatu nousemaan. (Tästä muuten Notubesin ohjevideossa on mainintakin.) Jos ei ole irrotettavaa sielua venttiilissä, voi onnistuneen vanteelle noston jälkeen ottaa toisen reunan auki ja kaataa sitä kautta litkut sisään. Ei pitäisi käydä niin, että homman epäonnistuessa työtila näyttää muumiteurastamolta.
Saippualiuos on ensisijaisesti liukaste, ei tiiviste.
-JT-:n tilanne on varmasti ratkaistavissa ilman kompuraostoksia.
Yksi ratkaisumalli: UST-kamat on suunniteltu toimimaan ilman teippejä, mutta jos rengas ei ole UST-standardin mukainen (TLR ei ole sama asia), sen nostaminen vanteelle saattaa olla haastavampaa. Tällöin teipin tuoma lisähalkaisija voi olla avuksi. Eli kierros Stanin teippiä vanteelle. Pelkän keskikohdankin teippaaminen riittää, tarkoitus on kasvattaa sen osan halkaisijaa, missä renkaan reunat ovat silloin, kun vielä vuotavat.
Toinen ratkaisumalli: Jos ei halua teippailla, voi myös nostaa renkaan vanteelle sisurin avulla, sitten irrottaa toisen reunan, ruuvailla venttiilin vanteeseen ja nostaa vain toisen reunan. Tällöin kiekkoa voi pitää kyljellään (vuotava reuna alaspäin) ja vuotokohtia on muutenkin vain puolet aiemmasta, joten pitäisi hoitua helposti.
Tykkään ite rakennella tubeless-juttuni niin, että saan ne nousemaan ilman kompuraa, koska en kanna sellaista fillarireissuilla mukanani. Vain yhden kerran olen epäonnistunut, kiekkoina Ultegrat ja renkaina Hutchinson Atomit. Näiden kohdalla tosin lakkasin yrittämästä jo sen takia, että renkaan asennus vanteelle oli niin helkkarin työlästä, vaikka yleensä kumi kuin kumi on mennyt vanteelle kuin vanteelle ilman työkaluja.
Venyttelyihin ja useamman tunnin kestäviin muodonhakemisiin en ole joutunut turvautumaan. Vähän epäilyttää, mitä reunan sisältä löytyvä aramidinaru jostain venyttämisistä edes tykkäisi.
Minähän en mitään näistä litkuhommista tiedä...
Mutta tähän on ollu pakko turvautua ETRTO 451 (20") kiekon ja Schwalbe Durano 28-451 gummin kanssa. Muuten rikkoo kaikki rengasraudat ja puhkoo sisurit. On muuten sitten hupaisa jos joutuu tien päällä sisuria vaihtamaan, vaikka ilman renkaan irroitusta mono-haarukasta saakin sen tehtyä.
Tuossa kun hiljattain läjäsin uudet kiekot joille siirsin vanhoista Racing Ralph:t niin hassua oli ettei rengas halunnu (sisurin kanssa) keskittyä millään. Kunnes heitin kompuralla about tai hieman yli maksimipaineet joita suositellaan... hetken naristuaan napsahteli molemmilta puolilta koko kehältään vanteelle kuten pitääkin.
Ja vanhoille heitin Contin TopContact II Winter -gummit ja sama juttu. Molemmissa on siis kumiseos todella tahmea ja varsinkin uudelle ja puhtaalle vanteelle ei ole herkkä asettumaan pelkästään käsivoimin.
Jos/kun alan litkuhommia kokeileen niin pitää ehdottomasti heittää saippualiuos renkaan kylkeen.
Ainoa oikea periaate.
Tarkoitushan ei ole venyttää aramidia tai renkaan vaijeria. Vaan "opettaa" kumiseos sen ympärillä ja jos on vaijeri niin sitäkin vähän takaisin oikeaan muotoon.
Menee vähän OT mutta maantie tuubirenkaiden kanssa Conti suositteli että Podium 19mm rengas heitetään vanteelle ilman liimoja täysille paineille asettumaan vuorokaudeksi. Ja ymmärsin miksi kun punnersin sitä ekaa kertaa vanteelle... seuraavana päivänä oli paljon helpompi sitten liimojen kanssa touhuta.
Tavallisia usteja kun on tullut noin sata kertaa vaihdettua vanteilta toisille ja toisinpäin, niin ei tulis pieneen mieleenkään tehdä sitä ilman liukastetta. Kätevimmäksi on nyt osoittautunut suihkupullo. Pari suihkausta renkaan juureen ja pienellä rätillä pyyhkäisee kerran vanteen ympäri molemmin puolin. Saippua leviää tasaisesti, pienet roskat siivoutuu samalla ja renkaat nousee paikalleen lähes aina alle 2bar paineilla.
Näköjään näihin maastoiluihin pitäis hommata pienen paineen mutta suuremman volyymin pumppu. Tähän asti hätävarana on ollu Lezynen koneistettu minipumppu 10bar. On vähän hidas jos RaRa:t pitää tien päällä täyttää...
Minä taas en ole käyttänyt liukastetta kertaakaan renkaan vanteelle nostamiseen, tosin kokemusta ei taida olla edes paria kymmentä kertaa. Kompura pörisee tyypillisesti vieressä, joten ensimmäinen ratkaisumalli on aina reilu ilmanpaine ja sitten kokeillaan jotain muuta. Kerran on käynyt maastokumin kanssa ettei noussut vanteelle presta-venttiilin ja venttiiliadapterin kanssa kompuralla. En miettinyt asiaa sen pidemmälle, ruuvasin venttiiliadapterin sekä venttiilin sielun irti ja tohotin suoraan venttiilin runkoon kompuran suulakkeella. Nousi. Se rengas oli käytetty, jo aikaisemmin sisärenkaattomana vähemmällä vaivalla asennettu rengas. Joku taivaankappale oli silloin vinossa kun ei suostunut nousemaan vanteelle uudelleen. Vai oliko sitten jotenkin erikoiskuiva vanne, tiedä häntä.
Siihen sen sijaan olen käyttänyt liukastetta kun renkaaseen on jäänyt ärsyttävästi sivuheittoa. Pystyheittoa ei oikein saa aikaiseksi ilman sisäkumia mutta jotkut renkaat on niin vetkuloita ettei ne meinaa asettua sivusuunnassa riittävän tasaisesti millään, vaikka vanteelle nousisivatkin oikein.
Renkaiden lepuuttaminen maksimipaineilla sisureiden kanssa yön yli ratkaisi ongelman. Uskoa ei ollut, mutta ihan piruuttaan päätin kokeilla töiden jälkeen josko toinen rengas nousisi vanteelle ilman sisuria. Ja sehän nousi leikiten! Ja piti kolme baria sisällään ihan kivasti ilman litkujakin sen pari tuntia ja olisi varmasti pitänyt pidempäänkin, mutta en malttanut antaa sen olla.
Eilen sai ihan tosissaan vääntää rengasta vanteen päälle eikä onnistunut ilman rengasmuovia, vaikka tekniikka on mielestäni aika hyvin hallussa. Tänään venytetty rengas sujahti vanteen päälle kevyehkösti ihan käsinkin.
Ensin otin sisurin pois ja jätin toisen reunan kumista vanteelle, venttiili paikalleen, pari kuppia litkua ja pumppausta kiekko pystyasennossa. Litku osoitti aika nätisi aina kohdan, josta kaikki ilma vuotaa ohi. Näitä kohtia avitin alkuun käsin nostamalla ja kohta rengas jo nousikin jalkapumpulla vanteelle noin kahdessa barissa. Paineet vielä varmuuden vuoksi kolmeen bariin ja takaisin alas lopulliseen arvoon.
Ensimmäisen kanssa en käyttänyt saippuaa ja nousi ihan yhtä hyvin kuin toinen saippuan kanssa. Ainoa ero oli, että saippuoitu napsahti vanteelle, kuiva ei päästänyt mitään ääntä.
Taidan kyllä suosiolla vaihtaa ensi kerralla irrotettavilla sieluilla oleviin venttiileihin, niin pääsee vielä inasen pienemmällä sotkulla ja ehkä kumikin nousee helpommin ilman venttiilin aiheuttamaa kuristusta. Näin jälkikäteen ajatellen olisi vähempikin litku varmaan riittänyt.
Mitäs eroja Schwalben TLR ja UST renkailla oikeasti on? UST:issa on ainakin paksummat seinämät ja siten enemmän massaa, mutta onko se ainoa ero?
Joo, ymmärrän kyllä tuon UST:n ja TLR:n periaatteellisen eron, onhan se tässäkin ketjussa jo monesti tullut ilmi. Lähinnä mietinkin, että mitkä ovat ne fyysiset erot TLR- ja UST-renkaan rakenteen välillä. Mitä netistä lukemalla olen ymmärränyt, niin myöskään aidot UST-renkaat ja -kiekot eivät aina ole niin ongelmattomia kuin UST-leima antaa ymmärtää. Ja jotkuthan käyttävät kuitenkin UST-renkaiden kanssa litkua puhkeamisen estämiseksi. Pohdinkin, että saako UST-renkaita käyttämällä oikeasti huomattavaa lisähyötyä TLR-renkaisiin nähden?
No on ne USTit hieman painavampia verrattuna muihin. UST-standardi takaa sen, että reunalanka ja vanne ovat yhteensopivat ilmatiiviillä tavalla. Joissain TLR-renkaissa voi olla UST-reunalanka, mutta ei välttämättä vaan jotain valmistajien omia virityksiä.
Tuosta mää en osaa sanoa, itsellä USTit on aina toiminut hyvin.Lainaus:
Mitä netistä lukemalla olen ymmärränyt, niin myöskään aidot UST-renkaat ja -kiekot eivät aina ole niin ongelmattomia kuin UST-leima antaa ymmärtää.
Käytän minäkin. Ei litku tosin kirjaimelliseti estä puhkeamista, mutta puhkeamisen sattuessa litku paikkaa. Kyllä Rallirane UST esimerkiksi puhkeilee jos jotain terävää sattuu nappuloiden välistä pistämään sopivasti.Lainaus:
Ja jotkuthan käyttävät kuitenkin UST-renkaiden kanssa litkua puhkeamisen estämiseksi.
"Oikeasti huomattavaa lisähyötyä"... tuo on vaikeasti määriteltävissä. Sellainen subjektiivinen juttu. Kyllä niillä oikeilla USTeilla voi ajaa matalammilla paineilla. Sitten taas joillekin toisille oikeasti huomattava lisähyöty tarkoittaa keveämpää kumia.Lainaus:
......oikeasti huomattavaa lisähyötyä TLR-renkaisiin nähden?
Taitaa olla se rakenteellinen ero TLR ja UST välillä vain noissa renkaan "kerroksissa", siinä missä UST ja TLR renkaissa luultavasti se reuna on molemmissa ns. standardin mukainen, mutta TLR renkaissa on samat "kerrokset" kuin "tavallisessa" ei-UST renkaassa. UST renkaassa on sitten mukana se täysin ilmatiivis kerros, liekkö se sitten se kaikkein sisin aina vai voiko se olla myös ns välikerros, en tiedä.
Varmaan sitä voisi jonkun valmistajan sivuilta kyyläillä näkyykö esim leikkauskuvia rakenteesta ja että mitä kaikkia eroja renkaiden rakenteessa. Tuo UST renkaan ilmatiivis kerros tuo mukanaan oletettavasti myös lisäpainoa. Toisekseen jos miettii mitä tapahtuu jos on useampi kerros päällekkäin ns "sandwich" rakenteena, niin se oletettavasti myös jäykistää runkoa kun kerrokset ovat yhteen liimattuja ja siten eivät pääse "elämään" keskenään, kuten tapahtuu sisäkumin tapauksessa. Nämä lienee ne suurimmat käytännön erot.
Tuo on tuttua ,että sisureilla kun käyttää ekaks niin nousee paljon helpommin.
Joskus tehnyt silleenkin ,että on ekaks ajanut sisureilla lenkin ja sit litkutellut renkaan paikoilleen. Seuraavana päivänä on sit mukava käydä tubeless lenkillä ja voi vertailla eroja tuoreesta muistista.
kyllä se rullaus ja pito vaan paranee. Ei sille mitään voi.
Semmonen tuntuma mullakin ,että oikeella UST-renkaalla voi ajaa pienemmillä paineilla ilman alle taittumista tai lommoja vanteessa.
Takana ust-rengas maksaa kyllä painonsa takaisin ,mutta edessä TLR riittää ainaskin mulle.
Minulla on sellainen mutufiilis että rengas rullaisi huonommin jos se kantaa paremmin ja pysyy kasassa pienemmällä paineella. Silloinhan se on itse rengas joka joka vastustaa muodonmuutosta, eikä ilmanpaine.
Riippuu vähän renkaasta. Nokia NBX Lite UST:lla ajoin taannoin kakkosnelosessa pari kierrosta 1,2 barin paineella ilman ongelmia. Schwalben Rocket Ron UST taittuu minulla alle jos paineet laskee alle 2 barin. Vastaavasti Ice Spiker Pro (TLR) pysyi vanteella vaikka painetta oli 0.9. Kokeilematta ei siis selviä ja erot ovat todella suuria.
Kylläkän se on myös rengaskohtaista toki. Minä tykkään pitää takana yli kahta baria ,ettei tarvii varoa silloin kun keula kääntyy alamäkeen.
Yleensä rauhallisessa ajossa mulla alkaa ust-renkulat taittaa alle kun painetta on noin 1 bar ,mutta käytännössä ei pysty ajamaan läheskään noin alhaisilla paineilla tai litkut roiskuu snakebite:istä ja vanne on lommoilla jonkun kivikkoalamäen jälkeen.
Tietenkin joku 1.3kg DH renkula moiset kestäiskin.
Onko toivoton tehtävä saada ISP tiivistymään, kun se vielä kolmen päivän jälkeen tunkee litkut läpi kyljistä?
Etuvanteelle tiivistyi rengas ongelmitta ja tämä oli 60g kevyempi kuin taakse asennettu joka ei tahdo tiivistyä.
Aja sillä niin tiivistyy nopeammin.
No pitää yrittää ensi viikolla päästä ajamaan.
Todella haperot on renkaat kyljet, ei riitä laskukyky laskemaan sitä reikien määrää.
Minulla oli samanlaista vaivaa Rocket Ron ja ISP:n kanssa. Molemmilla oli parempi pari joka piti heti. Tuli niistä ihan hyvät kun jaksoi ensin huljutella sen verran että paineet pysyi lenkin verran. Muutaman lenkin jälkeen olivat ihan tiiviit.
No hyvä ettei ihan toivoton urakka siis ole edessä, tiedossa oli kyllä etukääteen noiden tiivistymisongelmat.
töissä käytetään tätä viemäriputken asenuksessa http://www.unipak.dk/fi/node/285 ja on ainaan kumin päällä todella liukasta, uskaltasko tuota kokeilla saippuan sijasta?
En tiedä varmalla sanoa, mutta luulis, ettei kannata laittaa
Minulla kokemusta Uponorin erikoisliukasteaineesta (viemäriputkiainetta). Perjantaina haki kaveri sitä, kun oli taas ongelmarengas edessä. Ei onnistunut Mountain Kingi nousemaan normivanteelle edes kompuralla, mutta erikoisliukasteella ja jalkapumpulla nousi. Aivan loistavaa ainetta ainakin Uponor tässä käytössä. Pensselillä kumin ja vanteen reunaan.
Itellä on kokemusta Nobby Nic TL:n ja Hans Dampf TL:n asennuksesta. Molemmat nousi Sun ringlen black flag pro (Notubesin profiili) kiekolle saippuavettä käyttäen ihan perus jalkapumpulla. Nobbyssa vaan niin ohkaset kyljet että kesti kyllä useamman päivän että tiivisty litkulla kunnolla. Hanssi taas ei varmaan ois ees litkua tarvinnu.
Lisäksi crossariin kokeilin laittaa Notubesin Ravenit ihan perusavovanteelle. Nyt ei noussu rengas vanteelle kuin vasta huoltiksen kompuralla ja litkun kanssa ähräämällä. Mitään napsuja ei kuulunut, mutta ihan OK rengas sitten toimi ajossa.
Mistäs muuten turun seudulta sais ostettua Stanin teippiä? Pitäis väsäillä Ghettotubeless maastopyörään mutta vaatii siitä huolimatta sen staniteipin.
Vai toimisiko joku toinen teippi myös?
^interwebistä olen ymmärtänyt, että sähkömiehenteippi eli erkkari olisi käytettyä ghettopuolella. En ole vielä ehtinyt itse testata. Niin joo, onkohan se amerikkalainen erkkari samaa kuin täällä?