Koska viimeksi ajoit?

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Jami2003

Mullakin on vähentyneet vuosi vuodelta maastoajot vaikka olen panostanut kalustoon ja periaatteessa tykkään kovasti hommasta. Monesti vaan maastoon lähtö tuntuu henkisesti liian raskaalta. Maantiellä tai gräveliä saa vaan ajella, maastossa, varsinkin teknisessä, pitää keskittyä.

Enkä ajanut ainakaan vielä tänään. Kävin salilla.

---

Mulla sen sijaan vähenee maantieajot koko ajan. Oon käynyt tänä vuonna varmaan 4 kertaa maantielenkillä. Tempopyörä on edelleen palasina talven remppailun jäljiltä enkä ole ajanut sillä vielä kertaakaan. Vähän miettinyt jos myisi molemmat ja rakentaisi graveliin toiset kiekot, kun sekin on aika nopea pyörä. Mun mielestä just maantiellä pitää keskittyä, kun autot ajavat turhan läheltä. Gravelilla, täysjoustolla ja läskipyörällä on tullut ajettua eniten. Läskipyörällä ajelu on ehkä parasta näistä, voi oikeastaan ajella missä vaan eikä tarvitse juuri miettiä onko liian kuraista tai vaikeaa maastoa. Kunhan hidastaa vauhtia niin pääsee mistä vaan. Ja kyllä silläkin n. 25 km/h ajelee hiekkatietä, joten siirtymät menevät mukavasti. Eikä tarvitse miettiä mitään keulahuoltoja. Eilen ajelin pari tuntia röllipolkuja ja sorateitä läskipyörällä kaatosateessa, oli oikein kivaa.

Äsken pakkopullana maastolenkin Kepussa. Kyllä oli tylsä mesta, ihan oikein muistin. Just ja just Pirkkolaan asti kiinnosti ajaa.

Huomennä grävelii.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti tempokisu

:) sain hyvin ajettua 93km ennen töitä, tavoite oli vielä aamupuuroa syödessäni yhteensä 50-60km. Kova tuuli! varsinkin ihan aamulla.

---

iltapäivällä myös kylmää kun siniset töppöset jalassa oli :eek:

Eilen keskellä päivää.

Semmoinen kevyt välipäivälenkki, kestoa sopivasti eli pikkaisen päälle 2,5 h. Etupäässä ulkoiluteitä, mutta kelvejä ja katujakin eli sellainen vähän kaikkea (paitsi maastopolkuja) -lenkki. Eli vaikka lenkki onkin puhtaasti "no hills, no frills, no thrills", pientä vaihtelua on sen verran ettei ole tylsää vaikka onkin kevyttä.


Tai olihan siellä yksi lyhyt mutta todella tylsä vaihe. Sellainen jonka aikana tietynlainen ärsyyntymiskynnys oli hyvin lähellä ylittyä.

Kulosaaren puistotietä olen ehtinyt ajaa parisen kertaa kumpaankin suuntaan sen jälkeen kun pyöräkaturemontti valmistui eikä sillä ajaminen ole oikeastaan mitenkään poikennut entisestä. Paitsi että nyt ajoradalla pyöräilee muitakin kuin meitä spandexeja. Nyt kävi kuitenkin niin että idästä tullessa tavoitin heti sen ensimmäisen ylämäen puolivälissä kaksi autoa, jotka noudattivat kiltisti pyöräkadun määräystä sovittaa vauhtinsa pyöräilijöiden tahtiin - ja nyt sen tahdin määräsi todella rauhallisesti etenevä pyöräilijä, joka sitten kaiken lisäksi lopetti polkemisen alamäen alettua.

Autoilijat eivät lähteneet ohitukseen vaikka sekin olisi ymmärtääkseni ollut sallittua sillä vastaantulijoita, niin pyöriä kuin autojakin, tuli tasaiseen tahtiin. Perääni ilmestyi kolmas ja neljäskin auto. En ole ihan varma olisinko itse voinut ohittaa autot oikealta (ja sitten pyöräilijän vasemmalta), mutta se ei tuntunut oikein sopivalta, joten siinähän köröteltiin. Ja alamäen jälkeenhän on vielä se toinen ylämäki...

Kulosaaren sillalla pääsin sitten ajamaan omaa vauhtiani ja ohitin edellä ajaneen pyöräilijän. Vaikea tietenkin ulkonäön perusteella mitään sanoa, mutta jos olisin oikein vahvasti stereotyyppiseen ajatteluun taipuvainen, olisin päätellyt hänen habituksestaan, pyörästään ja siinä näkyvistä tarroista että hän ajoi sanoisinko hyvin tietoisesti ellei jopa ohjelmallisesti sitä vauhtia jota ajoi. Mutta eihän kenenkään ole pakko ajaa niin kovaa kuin pyörä kulkee. Siis ellei ole spandex.

Eilen 250 km, josta muutama pienempi pätkä soraa, yhteensä noin 70 km. Tämä oli kolmas niistä vähän pidemmistä retkistä, jotka olivat odottaneet ajamista jo jonkin aikaa. Nyt ne on urakoitu.

------------------------------------------------------------------
Seuraavaksi jotakin muuta, kuten grillausta ja kaljoittelua. Ja sen pohtimista, pitäisikö kuitenkin lähteä elokuussa patikoimaan tunturiin, vaikka syksyllä syntynyt innostun lässähtikin talven tuloon. Että ei lähtisikään repimään kilometrejä, vaan kävisi katsomassa, mitä polkujen ulkopuolella on.

^ Toivon ja uskonkin ettei ajaminen ollut missään vaiheessa suorittamista vaikka urakoiminen sanana saattaisi ajatuksen siihen suuntaan johdattaa. Mutta voihan sitä toki urakoida ilolla ja siitä koko ajan nauttien eli ilman että tuntuu siltä ettei haluaisi olla ajamassa ellei olisi syystä tai toisesta ottanut jotain tiettyä tai tietynpituista lenkkiä urakakseen.


Eilen maantietä sen satakilometrisen.

Tarkemmin ottaen 102 km josta viimeiset viisi ajoin lyhintä tietä välttäen ja pientaloalueen katujen kautta koukaten kieltämättä myös siksi että huvitti ajaa sata kilometriä täyteen. Ehkä siksi että lenkki muuten oli kevyt sunshine ride pienessä porukassa mukavasti ajaen ja kiireettömällä kahvitauolla käyden. Mutta sellaisiakin lenkkejä ehdottomasti tarvitaan!

Muuten: sikäli kuin olin unohtanut miksi en kovin mielelläni aja Latokartanonkaaren kelviä kumpaakaan suuntaan, niin se Latokartanonsilmukalle (eli vasemmalle) kääntyvä autoilija jonka oli aivan pakko jättää noudattamatta väistämisvelvollisuuttaan ja ennättää ajamaan edestäni palautti sen...sanoisinko hyvin vahvasti mieleeni. Paikka on miltei sataprosenttisen vittumainen vaikka liikennesääntöjen mukaan ja muuta liikennettä huomioiden ajavia autonkuljettajia on ehkä sentään jopa 80%.

^määkään en tykkää Latokartanonkaaren kelvistä.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti JackOja

...
Huomennä grävelii.

---

Näin kävi. Pikainen hassulukemainen 55.55 km. Hauskaa oli.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Firlefanz

^ Toivon ja uskonkin ettei ajaminen ollut missään vaiheessa suorittamista vaikka urakoiminen sanana saattaisi ajatuksen siihen suuntaan johdattaa. Mutta voihan sitä toki urakoida ilolla ja siitä koko ajan nauttien eli ilman että tuntuu siltä ettei haluaisi olla ajamassa ellei olisi syystä tai toisesta ottanut jotain tiettyä tai tietynpituista lenkkiä urakakseen.
...

---

Nämä olivat sellaisia ilolla urakoituja: yksi oli Oripään takasorat, yksi Otajärven kierto ja tämä viimeinen Turun ja Rauman väliin sijoittuvien pienempien paikkakuntien kierto.

Oripään alueella on mielestäni parhaat alueen soratiet, Otajärven ympäri en ole ennen ajanut ja viimeiseen liittyy synnyinseuduilla käynti. Lisäksi Otajärven soratiet olivat kasvaneet mielikuvituksessani sorapyöräilijän unelmaksi.

Ja eilisen retken varrelle sattunut Kalanti tarjoilee usein jotakin kuvattavaa:

https://live.staticflickr.com/65535/...69066797_b.jpg

Eilen parisen tuntia maastossa. Oli kivaa.

Neljä vuotta vanha pyörä on alla, mutta fiilis on edelleen, että tätä ei tartte vaihtaa. Eipä ole aiempien maastureiden kanssa moista fiilistä ollut.

Aamulla. #Kotootöihi. Metsien kautta.

Tänään alkulenkkiä ja työmatkaa 107km, kotimatka kohta. Alkulenkillä oli kyllä varjelusta! Sorkkalantiellä pihasta tunkeva iso bemarimaasturi, hetken aattelin että tämä oli sitten tässä mutta onnistuin väistämään ja kun oli myös vauhtia niin ehdin alta pois. Pysäytin bemarin ja napakasti ojensin väistämisvelvollista, ...kun tolppa on tuossa niin en nähny...mikä ei ole selitys, pitää ajaa hitaasti ja pysähtyä jos ei muuten näe riittävän hyvin ajotielle. Tunnusti sitten että fillaristi on oikeessa. Vähän päästä tuli itku ja tärinä.
Toisen kerran perävaunullinen rekka ohitti oikeelle kaaruvalla tiellä ( ei kelviä siellä) niin läheltä että honasin perävaunun tulevan mun päälle ja ajoin ojaan.

Muutaman kerran kiittelin Jumalaa, en halua vielä kuolla, enkä halua joutua kolariinkaan.

Kaks tuntii hellehöntsää Ibiksellä. Viimeeksi ajanut sillä lokakuussa. Hyvältähän tuo tuntui, kunhan oli ensin ladannut Di2 akkuun hieman menovettä.

Tänään 33km asfalttia ja soraa.

Tänään iltalenkkinä 47km asfalttia ja soraa sekä muutama kymmenen metriä metsäpolkuja. Osa matkasta hirveässä vastatuulessa, alamäissäkin piti polkea muuten olisi pyörä lähtenyt takaperin liikkumaan. Toisaalta myötätuuliosuuksilla sitten kulki kevyesti, melkein piti ylämäissäkin jarrutella ettei ois liian kovaa mennyt

Äsken Larusta rautatieasemalle.

Satkun työnsin äsken kun huvitti. Alunperin piti vain 80km, mutta kun meno maittoi...

Tänään 120km, hirveä keli. Tulis jo syksy ja viileämmät ilmat.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Nikkke

Tänään 120km, hirveä keli. Tulis jo syksy ja viileämmät ilmat.

---

Komps. 125 grävelillä. Piti ajaa enemmänkin, mut lämpö vei järjen.

^ Kun lähti liikkeelle aamuyhdeksältä, valitsi alleen maantieraketin ja suunnaksi Itä-Uudenmaan rannikon tiet, säästyi pahimmalta helteeltä.

140 km Nikkilä-Porvoo-Nikkilä, tuhannesti ajettu lenkki josta kuitenkin on olemassa satoja muunnelmia ja johon ei sen vuoksi ikinä kyllästy (vaikka aina se ei olekaan pelkkää blissiä tai edes tarjoa kummoistakaan flow-hetkeä).

Paluu osui sopivasti niin että ehti SM-maantiereitille juuri kun N-elite oli lähtenyt viimeiselle kierrokselle, joten voi sanoa kisaa seuranneensa. Kovin vaatimatonhan naisten lähtö oli osanottajien vähyyden vuoksi - ja senkin takia että on tottuneempi katsomaan ammattilaisten kisoja ja melkein odottaa kuvaushelikopterin ääntä kuuluvaksi - mutta kyllä se tuli selväksi että ajajilla oli enemmän vauhtia kuin mitä kykenen itselleni edes kuvittelemaan.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Firlefanz

^ Kun lähti liikkeelle aamuyhdeksältä, valitsi alleen maantieraketin ja suunnaksi Itä-Uudenmaan rannikon tiet, säästyi pahimmalta helteeltä.

---

Mjoo ennen yhdeksää olin toki jo ajossa ja pari tuntia melko jees. Loppumatkalla Nummelasta kotiin siirryin roadie-moodiin enkä tehnyt metsäkiemuroita Lusilantietä ja Nuuksiota vaan ajoin assulla Palajärventietä ja Satakynppiä himbeen

Iltapäivällä 90km maantiellä.

Kun Forssan Suvi-ilta 2021 on peruttu, otin osaa Pirkan Pyöräily yöhön.
Tein älyttömän aloittelijain mokan, en ryhmittynyt lähtösuoralle ajoissa. Poistuin autostani klo 20:50, eka lähtöryhmä 21:00.

Etuilu on tuomittavaa, joten alistuin sisäänpäin nuristen omaa hölmöyttä "takavasemmalle", kuten ne sanovat. Siellä oli yksi kahdenkymmenen Kaunuunat ryhmä, jossa minun olisi pitänyt olla takapiruna. Omaa kainouttani tyydyin osaani.

Tämä sitten tarkoitti turhauttavan pitkäääää soolopyöräilyä kestäen aina 2 km ennen Murolea, kun minut ohitti nopea ryhmä. Soolo-osuutta avitti reipas myötätuuli. Murolessa keitto- ja mehutauko.

Oli hyvin tärkeää, etten vain joutuisi yksin ajamaan paluuta vastatuuleen. Ei vaan jaksa puskea läpi ripeästi tuuliseinää päin.

Muroleesta lähdin pikkuryhmän mukaan, jota en vetänyt. Kunnes... Vetäjältä tipahti ketjut ja lähdin yksinäisen jatkajan perään. Teiskon tiellä St338 rohkenin ottaa paalupaikan, vaihdoimme useasti paikkojamme. Aitolahdella tuli takaa yksinäinen ohjus, jonka perään päätin lähteä. Tein hänelle yhden paaluvedon, ei riittänyt enempää paukkuja vetämiseen.

Tarkoitus oli yltää 30,0 km/h keskariin, mutta alle jäin kuitenkin. Pimeimpänä hetkenä klo 01:20 oli pilvistä, joten kummastelin, kun matkassa oli takavalottomiakin pyöräilijöitä.

Itse asiassa mukavinta PPY:ssä oli katsella edessä ajavien takapunavalojen tuiketta kesäyössä ja odottaa hetkeä, kun olen rinnalla. Moikkasin kaikille ohitettaville! Oli yllätys, kun St338:lla ei ollut juurikaan autoliikennettä lauantain pikkutunneilla.

Pirkan Pyöräily Klassikko (ja Pitkä ensi kerta 2021) on ainut massapyöräilytapahtuma yhteislähdöllä, missä en ole koskaan yltänyt 34,0 km/h nopeuteen. On kiinni ryhmästä, mihin päätyy ja miten ryhmän ukot vääntävät kampea.

Eräs vanhempi miespyöräilijä Lamminpäässä alkutaipaleella sanoi minulle koettavani löytää nautinnon itse yöpyöräilystä. Niin, totta puhui. Toisaalta nautinto tulee, kun on tehnyt kaikkensa pyörien pyörittämiseen ja testaen, pystyykö nuorempien pyöräilijöiden vauhdissa loppuun asti.

Kotona sitten vielä pyörä turvaan lukkojen taakse ja suihkuun; yökahvihetki ja nettiin PPY:n aikatiedot ja nukkumaan päädyin klo 03:20 lauantaiaamuna. Uneni ei ollut yhtenäinen kofeiinivaikutuksen takia.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Firlefanz

Paluu osui sopivasti niin että ehti SM-maantiereitille juuri kun N-elite oli lähtenyt viimeiselle kierrokselle, joten voi sanoa kisaa seuranneensa. Kovin vaatimatonhan naisten lähtö oli osanottajien vähyyden vuoksi - ja senkin takia että on tottuneempi katsomaan ammattilaisten kisoja ja melkein odottaa kuvaushelikopterin ääntä kuuluvaksi - mutta kyllä se tuli selväksi että ajajilla oli enemmän vauhtia kuin mitä kykenen itselleni edes kuvittelemaan.

---

Viimeisellä kierroksella oli vain kahdeksan kovinta jäljellä, kun liikenteenohjauksellisista syistä yli 3 minuuttia kärjelle jääneet liputettiin ulos. Lähtöviivalla oli kuitenkin noin 35 naista.

^ onko pyöräilyn SM-kisat jo ajettu, tempo ja maantie? Ei ainakaan Aamulehdessä mitään uutisointia.

Mutta tänään satanen. Jaha, vakiopaikalla senverta paljon tölkkejä että ajoin ensin 70km, hain repun ja ison muovikassin, ja kävin keräämässä ne täyteen pulloja ja tölkkejä. Sitten uimaan.
Laitoin tavarani syrjäiseen paikkaan, siinä on kolme pientä poukamaa. No sitten kun olen uimassa huomaan että - juuri siihen mun tavaroitten viereen tulee äiti pikkulapsen ja koiran kanssa. Ei yhtään etäämmälle voinu? Yritin uida senverta kauan että jos ne lähtee...mutta siten näin että lapsi ja koira alkoi tehdä lähempää tuttavuutta mun fillarin kanssa ja huusin sieltä vedestä että pois pyörän luota!! ja aloin uida rannalle.
Sitten tää äiti suuttui ja naureskeli mun hermoilulleni, totesin siihen vaan että pitäkää huolta omista asioistanne ja jättäkään toisten tavarat rauhaan. Että toivottavasti mulla on parempi iltapäivä...aattelin että parempi ettei kommentoi enää mitään ( ja toivottavasti teillä on pska loppupäivä).
Mikä ihme siinä on että vapaata rantaa vaikka miten mutta juuri siihen missä on toisen tavarat, niin siihen samaan pitää tunkea. Muuten kiva uinti.

On siitä muutama päivä.
Alkaa jo sen verran sänkeä pukkaamaan, että pitää kone kaivaa esille.:)

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti stenu

Viimeisellä kierroksella oli vain kahdeksan kovinta jäljellä, kun liikenteenohjauksellisista syistä yli 3 minuuttia kärjelle jääneet liputettiin ulos. Lähtöviivalla oli kuitenkin noin 35 naista.

---

Meinasitko ettei naisten kisa ollut kiinnostanut minua sen vertaa että olisin edes vilkaissut lähtölistaa?:cool:

No, on totta ettei 35 ole aivan mahdottoman vähän. Yleinen totuus niin meillä kuin muuallakin lienee että naisten kisoissa osanottajia on vain kolmannes tai neljännes siitä mitä miehissä. Länsinaapurissa lähtöviivalla oli 36 naisajajaa.

Mikä sitten olisi minusta sellainen osanottajamäärä joka ei enää olisi "kovin vaatimaton"? En ole ajatellut ihan niin pitkälle enkä oikeastaan osaa sanoakaan, mutta jos ajajia olisi tuplasti, se saattaisi jo mahdollistaa erilaisia taktisia kuvioita ja tuoda mukaan maantiepyöräilyyn melko olennaisesti kuuluvan joukkueena ajamisenkin.



Tänään kesän tähän asti kuumimmalta tuntuneessa säässä maantietä vähän päälle 100 km.

Kiertomäentien kautta Kuninkaantielle ja Porvooseen kahville ja Kuninkaantietä takaisinkin Kuninkaanmäkeen katsomaan miesten kisan viimeistä kierrosta.

Parin tunnin palautteleva pyörittely kun Polar käski palautella. Samalla myös uuden helleajopaidan koeajo. Hyvin toimi, hyvä kampe.

Perjantaina Turun seudulta Raision, Maskun, Mynämäen, Karjalan, Hinnerjoen ja Lappin kautta Raumalle. Mukavaan myötätuuleen 125 km.

Lauantaina Raumalta Reilan, Pyhärannan, Kalannin, Vehmaan, Mietoisten, Nousiaisten, Maskun ja Raision kautta, ei niin mukavaan vastatuuleen 130 km.

Muuten aivan mahtava keli. Lämpötila läheni + 30 astetta. Hienoa kun on kerrankin lämmintä.

^^ ajettiinko tempo? onko tuloksia missä?

On kyllä tukalan kuumaa jo aamulla lähteissä, ajaessa sentään vähän ilmavirtaa mutta kun pysähtyy niin hiki ryöpsähtää.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti tempokisu

--- Mikä ihme siinä on että vapaata rantaa vaikka miten mutta juuri siihen missä on toisen tavarat, niin siihen samaan pitää tunkea ---

---

Ihan sama ilmiö kun marketin parkkiksella. Jätät auton vähän sivummalle (ovilla kolhimisen välttelyä), ja kaupasta palatessa vähintään toisella puolen on auto vieressä, vaikka tyhjää olisi ympärillä hurumykke.

-Eilen piti käydä helteessä kevyt lenkki, alle tunnin. Ohjaamossa taitaa olla hiukan vielä säätämistä, toinen istuinluu antoi vähän tuntemuksia lenkin jälkeen. Saattoi tietysti johtua toisen polven ärtymisen aiheuttamasta epäsymmetriasta.