Tänään tein syntiä ja ajoin maantiepyörällä reilu 40 km. Ajaminen oli kevyttä.
Printable View
^ palauttavia stressittömiäkin lenkkejä pitää olla :)
Koska olen mikä olen, en malta olla kertomatta juttua jonka kuulin silloin kun olin kuntomaratoonari. Harjoittelussa tärkeimmät perusasiat ovat tunnetusti riittävän harjoitustiheyden lisäksi siinä että harjoittelee useammalla eri teholla ja että harjoitukset ovat vaihtelevan pituisia. Viimeksi mainittua tähdennettiin sanomalla että treeniohjelman pitää ehdottomasti olla sellainen että kun lähdet lenkille, ei vaimosi rakastaja (jonka voimme kuvitella pensaan taakse piiloon odottamaan) voi koskaan tietää tai ainakaan olla varma miten pitkään pysyt poissa.
Polar käski palautella, joten kävin rullailemassa parituntisen matalilla sykkeillä.
Kolmelle eri panimon terassille haavelin meneväni, mutta ihan piukassa sakkia olivat.
Joku foorumilainen ehkä istuskeli Läskiliskon terdellä Liskon ajopaita päällä.
Eilen vajaa nelkyt fättigrävelöintiä
Äskettäin 310 km. Kävin Tampereella äänestämässä. Sadetutka näytti aamulla sateista, mutta yhtään kuuroa ei osunut kohdalle. Lähinnä paluumatka näytti huonommalta, mutta Mansessa sai tärvättyä aikaa tarpeeksi niin sateet ehti uupua.
Kääk! Mä sain mielestäni paljon ajettua kun aamulla tuli 110km.
Tänään lämpimässä 32km gravelilla, eikä tullut sadetta vaikka lupasi. Ei sillä että olisi haitannut.
Reilu kolkyt fätillä.
^ Tärkein eli olennaisin jäi kertomatta! Muistutukseksi: otsikossa ei kysytä kilometri- eikä tuntimäärää eikä edes keskinopeutta vaan yksinkertaisesti ajankohtaa!
Mutta tuskin olen väärässä jos arvaan että eilen illalla, kenties kuluvan kesän toistaiseksi parhaimmassa iltalenkkisäässä.
Itse menin hukkaamaan mahdollisuuteni nauttia kesäillasta fillarin satulassa lähtemällä omalle lenkilleni aamuyhdeksältä. Ei sillä etteikö olisi jaksanut enää ajaa vaan (1) ettei se olisi ollut sama asia ja (2) ettei siinä olisi ollut oikein järkeä. (Ja onhan myös niin että pienet pyöräilyllisesti turhilta ja täysin hyödyttömiltä tuntuvat iltakävelylenkit voivat tehdä hyvää niin jaloille, pääkopalle, sielulle kuin ihmissuhteillekin.)
Lähdin siis ajamaan noin kolmen tunnin rauhallista maantielenkkiä ja olin Ruotsinkylässä kun viesti kertoi että kevyelle kahvilenkille kello yksitoista kelpaisi ajoseura, joten käänsin fillarin kohti itää. Mikä olikin ihan onnistunut ratkaisu. Yksin ajettuja kilometrejä on kertynyt ihan tarpeeksi eikä porukkalenkkejä tänä kesänäkään tulle ajetuksi kovin lukuisaa määrää.
Klo 11 lenkin clou oli kerrankin käydä kahvila Pikkurastaassa jonka ohi on ajettu jo vuodesta 2018. Söderkulla kun on paikkana semmoinen että se tuntuu olevan jotenkin liian lähellä niin mennessä kuin tullessakin - mutta eihän se vaadi kuin hieman reittispeksausta että saa kahvilan osumaan juuri sopivaan paikkaan taukoa ajatellen:cool: Mukava paikka, uskallan suositella!
Eilen illalla 1.5h maastoa.
Aamulla 5km työmatkaan sain ajettua 27km. Vähän pidemmän kautta kun ei satanut.
----------------------------------------------------------------------------------------------
Täysi Sunnuntai pyöräilijä, teho-painosuhde alhainen, jopa olematon.
https://www.youtube.com/channel/UCi4...eqmZfUjsVipZLA
Ensimmäinen pyörälenkki tässä kuussa tänään, maantiepyörällä 105 km. Lämmintä oli.
Tänään 200 km, josta asfalttia noin 50 km. Sen verran tiedossa oli metsäautotietä ja mahdollisesti soraisia sorateitä, että vaihdoin alle Rutlandit, mikä olikin järkevää. Kurjenrahkan kautta pohjoiseen ja vähän Oripään yläpuolella käänsin kulkuni itään ja Kyrön kautta takaisin Turkuun.
Päätin laittaa ajotietokoneen pitkästä aikaan tankoon opastamaan ja itse keskityin vain polkemaan, mikä tuntui taas hyvältä. Lämmintä oli, eikä eilinen reilumpi sade tehnyt olosta yhtään helpompaa, mutta toi toisaalta alati vaihtuvat kesän tuoksut voimakkaammin aistittaviksi.
Rentouttava ja pään tyhjentävä retki.
Tänään 115km ajettu ( kotimatka vielä 13km), Ratinassa yksi miespyöräilijä tuli pihakadulta, jarrutin niin voimakkaasti että kaaduin. Mies näki kyllä mitä tapahtui, ajeli vaan pois. Toinen jalka jäi rungon alle sillee etten päässy ylös ja huutelin siinä apua. Ei lautailijakaan pysähtyny. Sitten yksi vanhempi herrasmies tuli katsoon kävikö pahasti.
Oikee kyynärvarsi auki, samoin polveen ruhje. Mutta koko oikee käsi tuntuu kipeeltä. ONNEKSI olen käyttäny 2017 syksystä kypärää.
Höh, mitä mielenkiintoista on vastauksissa kuten "tänään", "äsken" - mielellään tarkennuksia.
Aamulla 107km ja kotimatka vielä tulossa. No voi vitsit, kun ajan työpaikalle, niin on mahdoton ajaa sitä pyöräkaistaa kun rakennus on toisella sivulla. Joku kukkahattu ( oikeesti oli)täti, erittäin ylipainoinen vielä kovasti yritti että "pyöräkaista on tuolla mene sinne". Vastasin että en mene, kun menen tuonne > työpaikalleni.
Tänään reilu 40 km maantiepyörällä ja mieli olisi tehnyt kruisailla pidempään, mutta aikataulu esti. Pudotin satulaa hieman edellisestä ja nyt oli hyvä.
Tänään grävelillä 116 Porkkalanniemen kärkeen & back. Vähän kaikkea... kelviä, perusgravelia, maastogravelia, hardcore-gravelia, polkugravelia, avokallioita, assua... itse asiassa viihdyin hyvin assulla leppoisassa kesäkelissä enkä poikennutkaan muutamalle perusgravel-pätkälle. Pitäiskö maantiefilari kuitenkin hankkia?
2 x 30 km uusia gravel renkaita testaillen.
Tänään 64km maantiellä, tuuli oli 5(11). Tympäsi vetää vastatuuleen, mutta ajettua tuli...
Eilen pari tuntinen maastossa. Kyllähän tuo alkaa taas maistua, kun pahimmat mutalikot kuivuneet.
Eilen muutama tunti Hellsinkiin ja takaisin. Mennessä Hindsbyntie-Immersbyntie ensimmäistä kertaa.
Torpparinmnäen K.kaupalla oli grillimakkaraa tarjolla, nähtävästi kauppias ite myymässä ja käski laittamaan rahat pois. Ei ollut turha reissu niin ollen.
Äsken grävelillä reilu kolmetunteroinen.
Oikeastaan olin päättänyt, että sunnuntaina pakottaisin itseni maastoon, mutta varmaan olisi ollut kuraistakin ja gräveli veti enemmän puoleensa. Pitäiskö myydä mtb:t?
Vellipyörällä 40km ulkoilureittejä, helppoja polkuja ja muita päällystämättömiä väyliä. Maantielle oli halut, mutta raivoisa tuuli pisti hakemaan tuulensuojaisempia baanoja, kun ei täällä ajeta juurikaan aluksi länteen, että saisi ajaa myötäiseen länsituuleen loppulenkin. Toisaalta tällä viikolla on maastossa tullut paukutettua muut lenkit niin oli aika hakea vaihtelua.
Mullakin on vähentyneet vuosi vuodelta maastoajot vaikka olen panostanut kalustoon ja periaatteessa tykkään kovasti hommasta. Monesti vaan maastoon lähtö tuntuu henkisesti liian raskaalta. Maantiellä tai gräveliä saa vaan ajella, maastossa, varsinkin teknisessä, pitää keskittyä.
Enkä ajanut ainakaan vielä tänään. Kävin salilla.
Juuri noin, itsellä vielä totaalinen kyllästyminen näihin omiin maastoihin. Kyllä sitä aina innostuu kun käy ajelemassa muualla, Lapissa vaikka. Vakiomaastoihin vieläpä +puolen tunnin siirtymät ja nekin alkaneet tuntua tylsiltä maasturilla. Grävelillä kun lähtee liikkeelle on "heti perillä".
Ensi kertaa ryhmässä 200 km eli Pitkä Pirkka (213 km) ilman nopeusryhmää. Eloni kahdeksas kakssatanen.
Minulle on arvoitus kyvykkyyteni vauhdinpitoon näin pitkällä matkalla. Olen tällä palstalla toistellut vauhtini hiipumista 2020-luvun puolella, päätin ennakkoon, etten ryhdy vetämään ryhmää, johon päädyn. Työmaalla heitin arvelua keskinopeudeksi 25-27 km/h.
Hyvin tuo meni. Menneisyydessä minut pudotettiin Pirkan Klassikossa Eerolansuoralla, nyt tuo sippaushetki oli hieman aiemmin, TAMPERE 21 kyltin kohdalla. Tästä eteenpäin soolona, kuten myös Kuru-Kapee ja Terälahdelta 5 km. On sääntö tipahtaa aina siitä ryhmästä, jossa olen mukana.
Tuo vauhdikas ryhmä veti ylämäet hyvin hellästi, ei tuottanut selälle rasitusta liikaa.
Tämä oli samalla eniten nousumetrejä kerryttänyt ajo koskaan, oman ilmanpainemittaukseen perustava mittari kieli nousuksi 1981 m ja laskuksi 2024 m. En vaan luota GPS-mittareihin - eivät ole junavessoja IMHO.
29,5 km/h (07:13:39) - TAMPERE 21-kyltin kohdalla yli 30 km/h. Ihan hyvä ikäiseksi.
Ajaessani autolla Tampereelle pidin itseäni Keko Salataa mukaillen tyhmänä, kun jätin Nalini-takin omat hihat pois ja ohuet irtohihat tilalle. Sunnuntaiaamu oli sateinen, +12*C ja moottoritiellä Marjamäki-Lakalaiva 80 km/h pohjoiseen. Arvelin yksinkertaisesti jäätyväni ja vilustuvani niin kevyellä vaatetuksella. Poikkeuksellisesti bibsien sijaan knickersit. Kuitenkin luvattiin poutaantuvaa ja jopa +19*C iltapäivällä. Lopulta vaateus oli aivan optimaalinen. Kun en halunnut UV-säteilyn viottavan käsivarsien voiteetonta ihoa, otin hihat veke vasta Terälahdella.
Kotona en innokkuutta aloittaa kalustopesua, huomenna peruslenkki Kangasalle 2-pyörällä. PK1-tehoilla tietty.
Tampereen yössä nähdään taas eli yöpirkka 18.06. Taasko sataa?
Juhannusviikonloppu on perinteisesti eniten pyörää liikuttava ajankohta. Yhdeksäs kaksisatanen silloin villien lupiinien törröttäessä tienposkia runsaslukuisesti.
^ ei sada, lämmintä pitäisi olla. Uskaltaisikohan lomaviikolla ajaa tuplasatasen?
Äskön ajelin pitkin poikin satasen. Lähteissä ( alkulenkki ennen merisäätä kun aattelin että ehdin sitten kuvaamaan mutta ei tuolla ole mun projektilleni sopivat olosuhteet...) oli +7 astetta, joten jatkoin samoilla varusteilla mutta otin lisäksi tumput hanskojen päälle. Sitten tumppua taskuun ja hihojen & lahkeiden käärimistä, tuli lämmin.
:) sain hyvin ajettua 93km ennen töitä, tavoite oli vielä aamupuuroa syödessäni yhteensä 50-60km. Kova tuuli! varsinkin ihan aamulla.