Onko tuoreita havaintoja polkujen kunnosta Laakso-Maunula väliltä ?
Printable View
Onko tuoreita havaintoja polkujen kunnosta Laakso-Maunula väliltä ?
Voin vastata itse itselleni. Ajoin Laakso-Metsälä välin, kun meni aika myöhäiseksi muuten lenkillä ja bianchi cupin kisaa katsoessa. Kunto oli yllättävän hyvä ja kuivahko. Ajoa vaan.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Sotanorsu666
Ukrainapolun suunnalla paikoin edelleen jäätä polulla, erittäin huokoista. Joitain mutaisia kohtia lukuunottamatta kuivaa. Pitkospuut esillä.
Kävin tänään aamupäivällä ajelemassa Pirkkola-Laakso-Pirkkola. Ihan kesäkeli poluilla! Pari mutakohtaa, mutta muuten aivan hämmentävän kuivaa. Nyt tietty sade varmaan on aiheuttanut extralöllöä poluille.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Sotanorsu666
^Todennäköisesti. Maa on vielä paikka-paikoin roudassa, jolloin pinikin sademäärä jää siihen pinnalle ja pehmentää maaston.
Pieni vappupäivän rundi Pirkkolan pohjoispuolella. Polut oli vielä osittain jäässä ja paikoitellen tosi mutaisia. Löytyi sieltä kyllä kuivaakin pätkää. Taidan kuitenkin ajella lähiaikojen lenkit Maununnevan ja Laakson välisellä alueella. Antaa polkujen vielä sulaa ja kuivua.
Onkos kukaan käynyt ajelemassa Silvolan tekojärven ympäristössä tai Ylästössä? Mikäs tilanne siellä on?
Ylästö ok vähän mutaista
Hukkasin eilen Lezynen työkalupullon johonkin Keskuspuiston tai Haagan poluille. Jos tulee vastaan, niin olisin löytymisestä tosi kiitollinen https://ride.lezyne.com/products/1-b...39e9ed8a&_ss=r
edit: Löytyi :)
Kävin kattelemassa the virallista reittiä ja ei siellä niitä kylttejä vieläkään ole.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti harald
Reitti on kuitenkin jonkun verran houkutellut käyttäjiä koska mutaiset paikat oli entistä mutaisempia ja juurakot kuluneempia. Käytännössä pitäis varmaan sorastaa koko reitti kaikilta osuuksilta jotka ei ole kalliota tai siirtymää.
Osasyy on tuohon se, että reittiä suunnitellessa tuli valittua ne kaikkein mutaisimmat pätkät - jotka olisi itse asiassa voinut myös kiertää vaihtoehtoisia polkuja pitkin.
Kuninkantammentietä kulkiessani huomasin, että tuon saman polun siinä päässä ei minusta ollut kieltomerkkiä. Sen sijaan kummallinen kieltomerkki ja luonnosuojelualueen rajatolppa on lyöty puoli kilometriä idemmäksi polunhaaraan, jossa ei tien eteläpuolella edes ole luonnonsuojelualuetta. Oliskohan merkinpysystyttäjille käynyt klassinen suunnistusvirhe - vähän samanoloinen kohta mutta väärä metsikkö. Tuo outo merkki näkyy tässä street view kuvassaLainaus:
Alkujaan tämän lähetti harald
Huomenna 18.6. on polkujuoksutapahtuma Paloheinässä, näkyy olevan merkitty Paloheinän majalta pohjoiseen kivojen polkujen kautta. Saattaa siis olla paikoin ruuhkaa jos pyörän kanssa meinaa olla samoilla reiteillä.
Metsäpolku -luontopolkua on nyt sorastettu jo kilometrin verran. Siis ei mtb-reitin tyylisesti pelkästään märkiä kohita, vaan niin että siellä on nyt hiekkatie. Noinkohan jatkavat tuosta ja koko ukrainapolunkin sorastavat hiekkatieksi. Sehän ei ole maastopyöräpolku, joten miksipä eivät sorastaisi.
Paloheinän täyttömäki on ilmeisesti muuttumassa frisbeegolfradaksi ja sieltä lähtee kiitään metsien ulkopuoliset reitit. Fribailijat tarvii lääniä.
^samoin Ojankoon, ratsutalleilta etelään on pystytetty fribagolf-telineitä. Ei toki Paloheinän veroinen suosiossa, mutta hyviä polkuja sielläkin.
herttoniemen urheilupuiston peruskorjauksessa olisi myös yhdeksänratainen frisbeegolf systeemi tulossa
Ja loput kaavoitetaan rakentamiseen. Ei mitään uutta.
Aika turhaa valittaa pyöräilyn kuluttavan maastoa yhtään missään, jos uusia fribaratoja availlaan joka paikkaan.
Ei moni laji kuluta niin paljon ja perusteellisesti sekä leveästi maastoa, mitä fribagolf tekee.
^Ei se ole niin vakavaa kuin renkaan jälki mudassa.
^^hipsteri-insinöörit, jotka harrastavat lajia istuvat oikeilla palleilla virkamieskoneistossa ja kaupunkien hallituksissa. Sinäänsä hyvä harrastus esim. lapselle, koska aloittamiskustannukset ovat muutaman kympin luokkaa. Luontoa ja tilaa muilta liikkujilta kyllä vie aivan hävyttömän määrän, koska ratoja raivataan umpipöpelikköihin, suosituille ulkoilupaikoille jne.
Ei nyt liity kepuun vaan Sipoonkorpeen, eikä edes koske pyöräilyä…
”KYLLÄ minä niin mieleni pahoitin, kun kävin kauniilla Fiskträskillä Sipoonkorvessa.”
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008934702.html
Allekirjoitan kyllä sen että sorastukselle pitäs keksiä poluilla joku toinen materiaali. Sen on toki se helpoin ja halvin. Oisko se juuri hake tai turve tai niiden sekoitus että sais semmosta multamaista pohjaa?
Sorastaminen on yksi asia, mutta toinen on sitten se, että niistä ”poluista” pitää tehdä autolla ajettavia. Kohta alkaa Uutelan kierto olemaan enemmän korpea kuin Sipoonkorven määrätyt reitit.
Mulle jo mökkärin levynen on vähän fiiliksen latistaja, samasta syystä bike parkkien valtatiet ei oikee houkuta.
Yhtenä kriteerinä maastopyöräilylle kelvolliselle polulle pidän sitä että polulla ei voi lykkiä lastenrattaita.
Flow trail -trendi tekee ainakin bike parkeista lastenrattaillekin sopivia.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti harald
Sorastaminen on kyllä ruman näköistä tarpeellisissakin paikoissa, siihen viereen tai osittain päälle ei ehkä voi tuoda multaa jotta se reuna häviäisi? Toinen esteettinen harmi on että kaikenmaailman ojitusputket jää usein näkyviin ja joskus nousevatkin näkyviin sulamisvesien virroista.
Liippaa tuo aihe topikkia, koska viime viikkoinahan on sorastettu liki autolla ajettavaan kuntoon se käpymerkein merkitty polku Paloheinässä. Taitaa suurin osa olla jo sorastettu Tuonelan pitkosten eteläpuolella. Eli se polku jonka moni ukrainapolun osaksi mieltä, vaikka siinä on käpymerkit eikä ukrainan lippu.
Trailmapiin jo päivitin tuota sorastettua pätkää, vaikka oli kesken Täytyy käydä vielä tarkastamassa valmis.
Käytiin pitkästä aikaa Haltialassa ”polku”juoksemassa ja todettiin, että eipä tarvi enää mennä. Kiitos vaan Helsinki..https://www.fillarifoorumi.fi/forum/...3-3ebddc1cfc3f
Mutta mikäs se olikaan nykytilanme pyöräilyn suhteen tuolla? Saako esim. sitä Paloheinästä ison kiven kautta Pitkäkoskelle kulkevaa polkua vielä pyöräillä vaiko eikö? Jos saa, niin hyvää krossipätkää tosta tietty syntyy.
https://live.staticflickr.com/65535/...6d87928c_c.jpg
https://live.staticflickr.com/65535/...9610b306_c.jpg
Nyt sopii kysyä kannattiko ottaa kaupunki mukaan. Ilmeisesti ymmärrystä lajiin ei tullut sittenkään MBCF:n kautta riittävästi. Niin näen, miten koiranulkoiluttajat ottavat tuon omakseen ja muutaman todellisen tai keksityn vaaratilanteen jälkeen pyöräily onkin kielletty. Toki sitä ennen se kielletään muualla kuin merkityillä poluilla. Jotenkin tämän projektin aikana olen kyynistynyt entistä enemmän koko hommaa kohtaan. Jotkut asiat olivat paremmin ennen.
Kävin kans pitkästä aikaa tuolla kyseisellä pätkällä ajelemassa.
Ei tuossa ole kyllä enää maastopyöräreitistä tietoakaan, kivempaa ajella tuolla gravelilla tai cycklolla.
Taitaa olla pturunen ihan oikeassa..
Tarkentakaas nyt, onko tässä nyt aiheena Haltialassa olleiden vanhojen pitkospolkujen korvaaminen noilla silloilla ja muut sorastukset siihen päälle, alleviivaten että kyse Haltialasta?
Alueella joka tunnetaan myös Haltialanmetsän luonnonsuojelualueena? Eikös tuo ole ollut ns menetettyä maata jo aikaisemminkin niin pyöräilyn kannalta on ihan sama minkälaista siltaa siellä on?
Stenun kuvissa näkyy Haltialanmetsään rakenteilla olevaa (vai lieneekö nyt jo kokonaan valmis?) kävelyreittiä. Maastopyöräreitti menee eri linjausta noin sadan metrin pätkää lukuunottamatta, eikä ole näin perusteellisesti rakennettu. Toki tuon kävelyreitin alle jäi myös ihan ajettavaa polkua.
Haltialanmetsän luonnonsuojelualueella oli ainakin tarkoitus sallia pyöräily merkityillä reiteillä. Merkintätilanne on vaan nyt aika epäselvä, kun maastossa on eri aikoina tehtyjä vanhoja reittimerkintöjä (Metsäpolku, Haltiapolku, Korpi- eli Ukrainapolku...) ja uudet reitit on toistaiseksi merkitty puutteellisesti.
Ok, itse luulin että tuokin pätkä on osa työn alla olevaa maastopyöräreittiä.
Kauhean vaikea projekti tuntuu olevan niiden merkkien kiinni iskeminen jos linjaukset on ko päätetty ja alustavasti merkittykin.
Ehkä jengi sekoilee kaikki nyt sen palkanmaksusotkun parissa, taitaa olla valmista samaan aikaan mtb reitin kanssa.
Suunnitelma siitä, mitkä tulevat olemaan tuon luonnonsuojeluelleen ns. "merkityt polut" joilla saa maastopyöräillä löytyy tuuosta dokumentista sivulta 68 (kuva 46)
https://www.hel.fi/static/liitteet/k...aisu-04-19.pdf
Tämä nyt sorastettu osuus on yksi noista sallituksi kaavailluista poluista.
Kävinpä pitkästä aikaa keskuspuistossa ajelmassa. On aika jäätävässä kunnossa se Paloheinä - Laakso mtb reitti. Mangrove metsässäkin on vähemmän juuria, kun tuossa pätkässä. Edes/takas ajelin sen ja taisi kaksi sähkötäpäriä tulla vastaan. Hiljasta oli, enkä yhtään kyllä ihmettele :(
Voisi tulla nuo paloheinän pään "valtateiden rakentajat" sirottelemaan muutaman säkin soraa tuollekkin reitille :D
Kiitos linkistä. Kuvat on kahdelta eri polulta. Eka kuva on siltä ison kiven kautta Paloheinästä Pitkäkoskelle kulkevan reitin varrelta, jota pitkin Paloheinän XCO PM -kisojen ratakin kulki silloin aikoinaan. Siltakuva on vähän idempää sellaiselta reitiltä, mitä mielestäni pyöräilijät ovat vähemmän käyttäneet. Tuon linkin kartan perusteella molemmat näytti olevan merkitty ”opastetuiksi luontopoluiksi”, mutta äkkiseltään lukien mistään ei käynyt ilmi, että onko sellaisilla pyöräily sallittua vaiko ei.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Jagge_
Sinällään mielenkiintoista, jos pyöräily noilla sallitaan, koska pyöräilyvauhdit tollasella sorabaanalla on helposti ihan jotain muuta kuin baanojen alle jääneillä poluilla, joten mielenkiinnolla jään seuraamaan, että mitä seuraavaksi tapahtuu..
E: löytyi sieltä tuollainen kohta, jonka perusteella voisi arvella, että pyöräily on sallittu (ehkä ja ainakin toistaiseksi). Hieman hämärä tosin toi alku, jossa ”samoilijat ja retkeilijät sekä talvisin jalan liikkuvat” eritellään luontopoluille. Seuraavaksi sitten kuitenkin puhutaan pyöräilijöistä poluilla.
”Opastetut luontopolut
Opastettuja luontopolkuja voivat hyödyntää samoilijat ja retkeilijät sekä talvisin jalan liikkuvat, kun muut ulkoilutiet ja pururadat ovat usein mm. pyöräilijöiden, rullasuksihiihtäjien, lenkkeilijöiden ja hiihtäjien käytössä. Luontopoluista on siksi tarpeen muodostaa oma verkosto, joka toimii itsenäisesti ilman ulkoiluteitä. Verkostoon kuuluvat opastetut luontopolut, joita ylläpidetään ensisijaisesti soraistamalla ja pitkoksilla sekä tarvittaessa kivituhkalla. Verkostoon kuuluvat myös merkityt ulkoilupolut, joita vahvistetaan ja ylläpidetään vain kulumisherkillä tai kuluneissa kohdissa.
Polkujen ylläpidossa on huomioitava kävelijöiden ja maastopyöräilijöiden yhteiskäyttö. Polkuja ei tule kunnostaa tasaiseksi, koska silloin maastopyöräilijöiden vauhti kasvaa liian kovaksi suhteessa kävelijöihin. Maastopyöräilijät hakeutuvat haasteellisiin paikkoihin ja karttavat ulkoiluteitä. Polkukunnostuksen vaarana on, että polkuverkosto laajenee entisestään, jos kävelijät hakeutuvat maastopyöräilijöiden alta pois pienemmille poluille, jonka jälkeen maastopyöräilijät löytävät uusia haasteellisempia pienpolkuja.”
Maastopyöräilyn kannalta Keskuspuistossa olisi järkevintä panostaa kosteikkoylitysten silloittamiseen. Laajat kuralammikot ovat niitä asioita, joista luonnon tuhoamisen mielikuva muille käyttäjille muodostuu. Sinänsä maastopyöräilyn "jalanjälki" on aika pieni, jos ajetaa. järkevästi ja kohtuudella. Käyttäjämäärät ovat kuitenkin Keskuspuistossa sellaisia, että kohtuus jää toteutumatta. Oikea ratkaisu ei ole hiekoittamalla siloittaa kaikkea olemattomiin vaan panostaa muutamiin täsmäasioihin. Näitä ovat koskeikkojen ylittävät sillat, muutamien kriittisten kaatuneiden puiden poistaminen ja reitin kunnollinen merkitseminen. Tässä voisi käyttää monipuolisempaa värikoodausta, esim. sininen perusreitiksi ja musta vaihtoehdoiseksi reitiksi. Yksi esimerkki on Haltiavuori, missä merkitty reitti kiertää vuoren pitkin kelviä. Reitin voi myös ajaa Haltiavuoren yli, jolloin välttyy talvisin menemästä ladulle ja kesäisin saa aidosti haastetta halutessaan. Vakkareille tuo on tuttu, mutta merkintä tukisi vierailijoiden navigointia. vastaava tilanne on Maunulan kallioilla, missä "musta" reitti voisi ohjata ajamaan ylös kallioille. Lisäksi kaipaisin jonkinmoista koodausta esim. väistämisvelvollisuuksiin, kun tämä ei tunnu kaikille olevan selvää. Esim. Haltialan päässä reitti menee pururadan poikki keskeltä jyrkkää alamäkeä, jossa ilmeisesti talvisin on latu. Suksilla ei paljon pysty pysähtymään eli pyörän tulisi tässä kohtaa olla väistämisvelvollinen. Joku tuttu kärkikolmio molemmin puolin ajaisi asian.
Ajelin eilen ensin Haltialan suuntaan, enkä oikein hahmottanut mihin merkitty polku jatkuu Haltialan arboretumin lähellä, kun polku loppuu etelä-pohjoissuuntaiselle hiekkatielle (jonka päässä on opaste Ukrainapolulle). Ei minkään maailman merkintää, vaikka kyseessä on "T-risteys". Jos kyseessä on päätepiste, niin sekin voisi käydä jollain merkillä ilmi. Muuten pidän reitin pohjoisosasta, siinä on hieman haastetta.
Pirkkolan kohdalla uuden hallin kiertävä reitti on taas sellainen, joka on vedetty vähän erikoisesti turvepohjaiseen metsään. Taas syksyn tullen se on yksi kuravelli, josta sitten kuullaan kommenttia. Tällaisiin pehmeisiin kohtiin voisi minusta tunkea sitä hiekkaa sen sijaan, että siloitellaan märkänäkin ajettavat kohdat olemattomiin.
Paloheinässä ongelmaksi koetaan se, että talvella ei ole käveltäviä polkuja kun kaikki on latuna. Juurakkoisia polkuja ei koeta validiksi vaihtoehdoksi kävelyyn. Ehkä tämä tiettyjen luontopolkujen raju sileäksi sorastaminen ja leveät järeät sillat liittyvät tuohon, eli tässä yritetäänkin luoda sileitä houkuttelevia kävelyreittejä, jotka ei talvisin ole latuna. Siis sen sijaan, että yritettäisin luoda kävely-maastopyöräily -yhteensopivaa yhteispolkua. Eli maastopyöräily ei ehkä ole päällimmäisenä ollut tässä mielessä, tai mietitty vain että ajakoot sitä merkittyä mtb polkua. Jos tuo sorastus laajenee koko "merkittyyn" polkuverkkoon, niin eipä tuonne tosiaan jää jäljelle maaastopyöräiltävää kuin se merkitty mtb-polku.
Juostessa olen hylännyt nuo sitä mukaa kun niitä sorastetaan, juoksen omia uusia vaihtoehtoisia uria ja umpimetsää. Mutta voin kuvitella että valtaosa tuolle polkuja juoksevista ei samaan taivu. Mutta ehkä muutama vuosi puista putoavia neulasia ja nuo sorastukset koetaan ihaniksi sileiksi neulaspoluiksi?
Kaiken ei myöskään tarvitsisi olla latuina. Pienellä suunnittelulla sekin onnistuisi. Esimerkkinä siirtymä Pitkäkosken kahvila - Wanha Pehtoori latu voisi hyvin kulkea pellolla ja kävelyosuus olisi auki. Helppouden takia latu vaan vedetään suoraan parkkipaikalta. Jos tahtoa löytyisi, niin siihen mahtuisi rinnakkain siirtymä kävelijöille ja hiihtäjille, mutta kun ei niin ei. Matkaahan pellolle on alle 500 m...