Lämmitettävä pohjallinen strategisesti sijoitettuna pitää paikat lämpimänä? [emoji848]
Hätätapauksessa niitä kertakäyttöisiä kemiallisia lämmittimiä[emoji16]
Printable View
Lämmitettävä pohjallinen strategisesti sijoitettuna pitää paikat lämpimänä? [emoji848]
Hätätapauksessa niitä kertakäyttöisiä kemiallisia lämmittimiä[emoji16]
Avaruushuopa toimii heijastamalla lämpösäteilyä. Jotta huopa lämmittäisi, heijastavan pinnan pitää olla iso. Huopa toimii hartioilla tai retkipatjassa, koska silloin se heijastaa koko selän alueen lämpöä takaisin. Pieni suiru huopaa jalkovälissä ei heijasta oikein yhtään mitään ja on aikalailla turha.
Kun istut kylmällä satulaa, kylmyyden tunne tulee siitä, että istuessa puristat housuissa olevan eristävän ilman välistä pois, jolloin ulkoilma pääsee hohkaamaan takapuoleen. Bibsien pehmuste taas on suunniteltu sellaiseksi, että se ei kokonaan puristu kasaan eikä myöskään hierrä ihoa.
Eli pidä vaan ne bibsit pehmusteineen jalassa äläkä vaihda materiaalia. Ei tule niin helpolla ihottumaa tai tulehduksia.
^mä en tiedä, kun en oo koskaan ajanu talvella, niin joudun tyytymään päättelyyn.
Noin yleiseen elämänkokemukseen nojaten ajattalin vain, että teräspenkillä perse jäätyy nopeemmin, kuin puupenkillä, että alustallakin on merkitystä.
Teräksen lämmönjohtavuus per pinta-ala on yli 400 kertaa suurempi kuin puun. Puu on huokoinen materiaali, kuiva puu sisältää paljon ilmaa. Siitä johtuu ero.
Mutta lämmön siirtymisen kokonaisero riippuu pinta-alasta. Isolla penkillä ero teräksen ja puun välillä on paljon suurempi kuin pienessä satulassa.
Ja jos haluaa lisää jäähdytystä, pinta-alaa voi keinotekoisesti lisätä. Tällä tavalla toimii esim jäähdytysripa.
Satulassa ei ole jäähdytysripaa eikä muita isoja metallipintoja. Kun satulassa istuu, satula siirtää lämpöä iholta satulan alla liikkuvaan ilmaan. Mutta ihon pinta-ala, joka on kosketuksissa satulaan (tai vaatteisiin satulan kohdalla) on pieni. Siksi lämmön siirto siltä kohdalta verrattuna lämmön siirtymiseen suoraan ilmaan viiman vaikutuksesta kaikkialta muualta lantion alueelta on mitätön.
Eli kannattaa tajuta tuo Jahucin luento niin, että se kylmä viima on ehdottomasti suurin viilentävä tekijä.
On tosi väärin ajateltu, että voisit vähentää vaatetta, jos saisit satulan lämpimäksi. Tuolla tavalla se ajaminen loppuu pitkäksi aikaa.
Kerroksia ja tuulenpitävää kamaa. Aika helppoa se on.
Pankinjohtaja sanoi mulle joskus, että kaikkia kultamunia ei kannata laittaa samaan koriin. Tästä analogia paleluun: kannattaa tukkia kaikki lämpövuodot.
Mä taas ajattelen niin, että kun sulla on vaatetta riittävästi suojaamaan se -20c viima palleilta, niin olisi ihan sama vaikka se satula olisikin peltiä. Tosin en kyllä ajatellut testata :)
Retkeilyä harrastaneet tietävät, että makuualustalla on todella suuri merkitys: jos makuupussissa palelee niin ennen paksumman pussin ostoa kannattaa katsoa alustan eristävyys.
Älä hae analogiaa retkeilystä tähän ketjuun. Se on yksioikoisesti väärin.
Syitä tuohon on aiemmassa tekstissä jo niin paljon, että viestit menee jo luennoimiseksi.
Mutta silläkin uhalla vielä kerran:
1) Kun retkeilet, olet teltassa tai toivottavasti jossain muussa tuulensuojassa. Siellä ei ole viimaa.
2) Kun makaat telttapatjalla tai muulla alustalla, pinta-ala alustaa vasten on suuri. Kun istut satulassa, pinta-ala satulaa vasten on pieni.
Noiden kahden takia retkeily ei ole lainkaan se oikea tapa ajatella asiaa.
Älkää menkö tänä talvena hankkimaan itsellenne virtsaputkentulehdusta ja ihottumaan persereikään sen takia, että joku foorumulainen kehotti teippaamaan telttapatjanpalan satulaan.
Jahuc jo piti luennon pinta-alasta, mutta tuo makuupussihan on hyvä esimerkki.
Kuvittele, että nukut 5m korkean tikun nokassa, linnunruokintapaikan päällä. Lämmittääkö se 15x15cm telttapatja paljon?
Entä kun alkaa se talvimyrsky? Jäätävä tuuli ja -20c pakkasta? Oisko siisti se ilmakerros, eli teltta ympärillä? Siitä untuvapussista tulee vinkka aika hyvin läpi.
Eristysmateriaalin pitää myös ola sellaista ettei se ime kosteutta. Tuosta Selle Royalin satulasta löytyy kovin vähän tietoa. Se on tarkoitettu sähköpyörille mutta kai siihen pystyy virtaa syöttämään mustakin kuin sähköpyörän akusta.
Sellen satula on OEM-tuote. Eli menee vain pyörien valmistajille, et saa kuluttajana ostettua sitä suoraan.
Jutusta päätellen satula liitetään sähköpyörän ohjauslogiikkaan. Se ei siis lähde lämmittämään, jos siihen ainoastaan syöttää virtaa akusta vaan se tarvitsee myös ohjaussignaalin. Ohjauksella säädetään vastuksen termostaattia. Lisäksi sähköpyörä voi kytkeä lämmityksen pois päältä, jos akku alkaa olemaan vähissä.
Siis johtopäätelmä, oikea lämmin pukeutuminen parempaa, untuva shortsit alle ja tuulenpitävää päälle niin homma hoitunee. Toisaaltaan en siitäkään ihan varma kokemuspohjaisesti koska persus ei kuulu itsellä palelevien ruumiinosien listaan. Varmaan ainoa sähköinen lämmitin jota joskus kunnon pakkasilla olisin kaivannut on kasvojenlämmitin ;-)
Itsellähän on Gillesin nahkasatula läskissäkin ja se on talvisin eristetty juurikin solumuovilla alta.
Talvella teltassa on hyvä olla pikkasen viimaa niin kosteus menee paremmin ulos, eikä tiivisty pelkästään kankaisiin. Itsellä sopivalla kelillä jopa oviaukot osittain auki.
Laavuissakin talvella joskus melko vinkka.
^ Tai uretaanivaahtoa satulan pohja täyteen??
Tuli muuten tuollaiset vastaan satulan lämmityksen korvikkeeksi https://www.haijaa.fi/yoko-hybrid-ha...tRVxPwkzOT_OoT
^Noissa on vaan etuosa topattu ja tuulisuojattu ja takaosa taas sitten hengittävää ohuempaa matskua. Eli just se satulaa vasten oleva osa ei ole topattua. Mulla ainakin pakarat tuppaa jäätymään ja edestä tuulisuojatut ja takaa hengittävät housut on silloin huonoimmat mahdolliset.
Ok, muistaakseni jollain valmistajalla löytyy untuvaiset toppa shortsitkin...
Talvipyöräilyvaatteille on oma viestiketju. Nure vois jatkaa siellä vaatteista puhumista. Keskustellaan me muut täällä satuloista ;)https://www.fillarifoorumi.fi/forum/...vaatetus/page8
^Tavallaan perseenlämmittimet lienee menee kategoriaan asusteet. Sinäkin voisit suhtautua muihinkin järkevämpiin vaihtoehtoihin etkä ottaa kaikesta nokkiisi.
^Todennäistä kyllä mutta konstit on monet. Voihan palelevalla olla erikseen talvisatula.
Onko nyt sellaista lämmitettävää satulaa löytynyt markkinoilta lainkaan, vai olisiko se päällinen nyt oikea ratkaisu?
Halkiosatula ja sitten satulan pohjaan joku pieni akkulämmitin tai vaikka akkulämmitteinen sukka, jonka vielä eristää alapuolelta jotenkin?
Luulen kyl, että tommoset toppasortsitkin auttaa paljon, vaikka toppausta ei olekaan takapuolella. Veri kuitenkin kiertää ja auttaa paljon, jos reidet ym. etumus pysyy lämpimänä. Toppaus persiin puolella ei varmaan ainakaan enempi pyöräillessä toimi tai kestä. Johonkin lyhyhempään ajeluun oon pari kertaa lainannut puolison toppahametta ja siihen ollut ihan toimiva.
Tuskin. Porukalla tuntuu olevan sellainen käsitys, että koska autoissa on penkinlämmittimet niin sellainen toimii satulassakin. Ei mene ihan niin.
Autossa on iso 12V akku ja auton istuin on sisätilassa. Tyypillinen penkinlämmitin lämmittää n 50W teholla.
Polkupyörän satula on ulkona. Jos siihen laittaa akkulämmitteisen sukan niin suurin osa lämmöstä menee ns harakoille. Tehoa samaan lämpöön tarvittaisiin siis enemmän, jotta satula olisi vastaavalla tavalla lämmin kuin auton istuin.
Sukissa pienitehoinen lämmitys toimii, koska sukka on kengän sisällä. Kenkä eristää lämmön. Satula ei ole ja akkuteho ei siksi riitä oikein mihinkään. Esim Lenzin sukkiin saatava isoin akku on 2000 mAh per sukka. Käyttöjännite on 5V. Jos akusta pystyisi ottamaan ulos 10A virtaa eli lämmitysteho olisi silloin sama kuin auton istuimessa, akkua riittäisi alle puoleksi tunniksi. Se ei paljon lämmitä (noin niinkuin sekä kirjaimellisesti että kuvainnollisesti). Käytännössä sukkien pienet litium-akut tuskin pystyvät purkamaan lähellekään tuota virtaa, etenkään kylmässä. Eli lämmitysteho jää käytännössä paljon pienemmäksi.
Valurautainen tai teräspintainen satula pakkaskelillä on hyvä. Kuvitelma siitä, että se olisi kylmän tuntuinen verrattuna johonkin muovi/nahka/solukomposiittiin on pelkkää kuvitelmaa. Kuten olet todistanut.
Sama pätee auton istuimeen, nahka- tai muovipenkki voi tuntua kylmältä ensialkuun -20 pakkasessa ohuissa farkuissa, mutta se on ihan samanlämpöinen kuin tekstiilipintainen istuin. It´s all in your mind.
Saattaisin tehdä talvikäyttöön satulan missä on 6mm neopreeni päälinen, kyseinen materiaali toimii kohtaisen hyvin eristävänä materiaalina.
Huokaus. Eipä mennyt tuokaan ihan kohdilleen.
Lämmönsiirron nopeudella on merkitystä. Kuten jo aiemmin, teräs on erinomainen materiaali siirtämään lämpöä nopeasti. Sen takia jos laitat kielesi rautatolppaan pakkasella, kieli jäätyy siihen kiinni. Tolppa siirtää lämpöä pois kielen pinnalta nopeammin kuin kieli ehtii sitä väliin tuottamaan. Siksi tuloksena on väliin jääneen syljen jäätyminen ja kieli jää kiinni. Jos taas nuolaiset nahkasatulaa, kieli ei todennäköisesti siihen jäädy kiinni ellei ole tosi kylmä.
Samasta syystä jos teet ranskalaisia, ne paistetaan öljyssä, ei vedessä. Öljy siirtää lämpöä pois perunan pinnalta niin nopeasti, että siinä oleva rakenne kovettuu. Tulos on pinnaltaan rapea. Jos laitat perunat kiehuvaan veteen, tulos on löysä eli saat perunamuusia.
Ero ei siis ole vain kuvitelmaa. Älä silti kokeile eroa kotona. Älä laita sormia kuumaan öljyyn, älä nuole lampputolppaa talvella äläkä dippaa kikkeliä kiehuvaan veteen. Kuulostaa hölmöltä varoittaa noista, mutta kommenteista päätellen ja perustuen porukan halukkuuteen fillaroida pakkasella puolimunasillaan telttapatjanpalan päällä, jotenkin tuntuu olevan tarpeellinen.
Koeta erottaa toisistaan se miltä jokin tuntuu kun istut ja se mistä tulee kylmä kun ajat. Ne on kaksi eri asiaa. Ensimmäinen kirpaisee kerran. Jälkimmäisestä saa taudin ja löydät itsesi jonottamassa jalat ristissä terkkarille kun on heppi hellänä ja kusiputki tukossa.
Tuo ranskalaisten teko-ohje ei mene ihan noin. Lämpö siirtyy öljystä perunoihin ja koska öljyn lämpötila on yli 150°C, höyrystyy perunoissa oleva vesi ja niistä tulee kuivia ja rapeita.
Muutenhan tuo lämmönsiirron nopeus eli lämmönjohtavuus liittyy kääntäen eristävyyteen.
Siis onhan sillä nyt merkitystä, mikä on sen takapuolta vasten tulevan pinnan eristävyys on. Ei satulan päällinen mikään turha ole, sama vaikutus sillä on kuin makuu- tai istuinalustalla muussa käytössä.
Öljyn lämmönjohtavuus on huomattavasti heikompi kuin veden. Jos dippaa sormen 100’c vedessä se polttaa paljon enemmän kuin saman lämpöinen öljy, koska veden lämmönjohtavuus on kolmin-viisinkertainen. 160-180 asteinen öljy siis keittää veden perunan sisältä ja paistaa sen pinnan mutta se johtuu lämpötilasta. Kyllä sillä pinnan ja eristemateriaalin lämmönjohtavuudella on merkitystä pidemmälläkin lenkillä. Solumuovin päällä laavulla istuessa pylly ei kylmene yhtä paljon ajasta riippumatta, ja lämpöpohjallisilla jalat pysyy lämpimämpinä lumessa seistessä kuin ilman :rolleyes:
mulle on riittänyt bibsit merinokalsarit ja kuorihousut -10 asti. Kieltämättä tollanen reiällinen satula tuntuu kylmemmältä kuin umpinainen talvella. Sitten voi vaihtaa kuorihousut toppahousuihin niin menee -15 ja silti on jaloilla kuuma. Siltä kantilta ymmärrän idean satulan eristämisestä.
ehkä se vanhan satulan eristäminen alapuolelta olis kokeilemisen arvoista, jos pukeutumisesta riippumatta pylly jäätyy.
Ei, tämä on väärinkäsitys. Rapeus ei tule suoraan lämpötilasta vaan lämmönsiirron nopeudesta. Voit koettaa valmistaa ranskalaisia myös 200 asteisessa uunissa, mutta vaikka lämpötila on korkeampi kuin uppopaistoöljyn, tulos ei ole rapea ilman öljyä.
Välimuoto on kiertoilmauuni tai airfryer. Niissä lämmön siirtoa nopeutetaan liikuttamalla (puhaltamalla) ilmaa, koska liikkuva ilma lisää lämmönvaihdon nopeutta lämpötilan pysyessä samana. Silti sama homma: jos teet ranskalaisia airfryerissä esim 200 asteessa, niistä tulee rapeampia, kun ne sivelee ensin öljyllä (huom, siis omia ranskalaisia, kaupan ranskalaisissa on jo valmiiksi öljypinta nimenomaan tätä varten).
Rapeus ja ruskistuminen perustuu kemiallisesti Maillard-reaktioon, jossa sokeri reagoi proteiinien aminoryhmien kanssa. Reaktio tuottaa paremman lopputuloksen ruokiin kuten ranskalaisiin mitä nopeammin se tapahtuu.
Joten sama viesti kuin ennenkin: se mikä saa pyöräilyn tuntumaan kylmältä on liikkuva ilma eli viima. Se on merkittävin lämmönhukan lähde. Pyöräillessä ei istuta eikä maata vaan ajetaan. Siksi vertailu istuma-alusiin tai makuualustoihin menee pieleen.
Entisellä vanhemmalla duunikaverilla oli tapana laittaa se satulan "lämpöpehmustus" mikroon lähtiessä ja kuulema toimi vajaan kympin matkalla.
Kun alkulämpö löytyy niin kyllä kokemuksen mukaan ruumiin liike kyllä lämmittää melkoisesti.