"Gravel Grinding" -fillarit

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Ohiampuja

Mitäs tuollaisia road-plus runkoja olisi tarjolla? Ja mikä on sen raja-arvo, riittääkö 32-33 mm?

---

https://www.wtb.com/pages/road-plus Tuossa listaa mihin menee menee nuo WTB Horizon kumit, mitkä on 47mm leveät kumit. Lista ei ole aivan täydellinen, esimerkiksi On One Space Chicken puuttuu listalta. Raja-arvo Road-plus kumille taitaa olla 650B kiekolla oleva 40-milliä leveä kumi tai isompi.

Mitäs mieltä muuten olette tuosta Space Chickenistä? http://www.on-one.co.uk/i/q/CBOOSPCF...ike-275-wheels Mietin alunperin tuota Cotic Escapadea WTB Horizoneilla sellaiseksi "do it all" pyöräksi mutta sitten osui tuo Onnivanni silmään. Itseä lähinnä epäilyttää tuo kuituraami, sillä jollain palstalaisella taisi olla vähemmän positiivisia kokemuksia kyseisen putiikin hiilirungoista. Toki on ehkä vähän hölmöä vertailla kuituraamia ja teräspyörää mutta olisi tarkoitus hommata jokin tälläinen road-plus renkaat nielevä menopeli noin 2000e hintaluokassa. Yksi vaihtoehto olisi myös Specialized Sequoia, mutta siihen joutuisi laittamaan 650b kiekot jälkiasennuksena.

Tällainenkin löytyy kohta http://road.cc/content/tech-news/223...adventure-bike
Harmi vaan ettei ihan ISPt mahdu

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Ohiampuja

Mitäs tuollaisia road-plus runkoja olisi tarjolla? Ja mikä on sen raja-arvo, riittääkö 32-33 mm?

---

Formulapiireissä noita kutsutaan cycloiksi :) Omaan trekk crockettiin menee ainakin 41mm rengas.

Kyllä juu. Cyclo on 33-35 millisillä renkailla, gravel grinder 40-45 mm renkailla. Käsittääkseni? Mutta tämä road plus oli minulle uusi.
Minä luulin että road plus on tavallista maantiepyörää hiukan isommilla renkailla, mutta perinteisillä jarruilla. Mutta nehän taitavatkin olla noita gravel pyöriä. :)

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Ohiampuja

Kyllä juu. Cyclo on 33-35 millisillä renkailla, gravel grinder 40-45 mm renkailla. Käsittääkseni? Mutta tämä road plus oli minulle uusi.
Minä luulin että road plus on tavallista maantiepyörää hiukan isommilla renkailla, mutta perinteisillä jarruilla. Mutta nehän taitavatkin olla noita gravel pyöriä. :)

---

No, kisa cyclot ovat 33mm renkailla, eikä kaikkiin tosiaan edes mahdu yli 35mm renkaita, mutta moneen "normaalimpaan" mahtuu kuitenkin yli 40mm renkaatkin. Yleensä cyclossa on keskiö korkeammalla mitä näissä gravel, advanture, roadplus, yms... pyörissä, mutta esimerkiksi omassa croketissani ero lasketaan muutamissa milleissä.

Eli minusta sillä myyntinimellä ole niin kamalasti väliä. Katselee vain, että rengastilaa on riittävästi ajateltuun käyttöön ja kaikki tarpeelliset kiinnikkeet ja varusteet löytyy. Se vanhahtava cyclo on kuitenkin moneen käyttöön edelleen pätevä laite.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Ohiampuja

Kyllä juu. Cyclo on 33-35 millisillä renkailla, gravel grinder 40-45 mm renkailla. Käsittääkseni? Mutta tämä road plus oli minulle uusi.
Minä luulin että road plus on tavallista maantiepyörää hiukan isommilla renkailla, mutta perinteisillä jarruilla. Mutta nehän taitavatkin olla noita gravel pyöriä. :)

---

Niin, sinänsä termi "Road-plus" on ehkä vähän huonosti kuvaava koska näillä renkailla tullaan todennäköisesti ajamaan myös poluilla, sorateillä ja hiekkateillä asvaltin lisäksi, kenties "Allroad-plus" olisi parempi. :)

https://cyclingtips.com/2016/03/what...ei-cycle-show/

Toissa lauantain 100 kilsan kimppa-Gravel-lenkillä oli mukana yksi Open UP tubeless-Horizoneilla ja se oli toinen niistä pyöristä, jotka selvisi koko reitin ilman flättejä (kaikkiaan pyöriä oli seitsemän) ja silti asfalttipätkillä tuntui kulkevan kovaa. Vähän hassuilta ne näyttää mun silmään, mutta kai sitä noihin(kin) silmä tottuu.

Onkos kukaan palstalainen tilaillut tuolta On Onelta tai Planet X:ltä viime aikoina mitään ja jos on minkälaisessa kunnossa? Tuo Space Chicken vaikuttaa spekseiltään ja hinnaltaan todella houkuttelavalta pyörältä mutta vähän hirvittää jos pyörä saapuu huonosti pakattuna ja kärsineenä kotiovelle, kuten joillekulle täällä tuntuu käyneen.

Ei ehkä niitä luotettavimpia, vrt. esim. Bike-Discount, mutta oon mie Canyoniltakin saanu viallista tavaraa.
Kait noi kaikki isot firmat joskus koittaa "kepillä jäätä" ja lähettävät ns. B- stokkia, siinä toivossa että sattuu sellainen asiakas joka sitä ei huomaa tai ei kiinnosta.
Viimekertainen pyörätilaus meni PX:ltä meni paremmin kuin hyvin. Pyörä oli hyvin pakattu enkä löytänyt pienintäkään virhettä pyörästä komponenttien tai kasauksen osalta. Kaikki oli just eikä melkein. Tanko ja eturengas kiinni, satula paikalleen ja menoksi!
Piti laittaa ihan kiitokset perään! Varmasti sitä valitusta saavat kuunnella ihan tarpeeksi.

Alennusmyyntiketjussa on PlanetX:n hyvä tarjous muutamasta rungosta kiekoilla. Harmi vain, ettei täytä speksejäni gg-pyörästä. Pitäisi löytää sellainen, joka toimii sorateiden lisäksi myös aavistuksen teknisemmillä poluilla ja jossa sen takia front-center olisi vähintään n. 630 (numeron 44 tavallinen kenkä tai 45-46 Shimanon tai Laken pyöräilykenkä ei missään asennossa osu eturenkaaseen). Luultavasti akseliväli saisi olla yli 1050, keulan kulmat ei jyrkimmästä päästä, ajoasento suht korkea ja tilaa lokarien kanssa n. 50 mm renkaille 27,5" vanteilla, levyjarrut ja pyörä pitäisi tietysti saada kasattua halvalla. Mikä mahtaisi olla tällainen runko? Kuskin pituus n. 180 eli rungon koko suunnilleen 54-56. Käytetty hybridi (esim. Kona Dew) periaatteessa kiinnostaa, mutta pituus voi tulla ongelmaksi. Lisäksi satasen pyörään joutuu uusimaan aika paljon osia varsinkin, kun alkuperäinen suora tanko vaihtuisi droppiin ja silti lähtökohtana olisi paljon ajettu pyörä. Toisaalta käyttöä olisi myös kaupungilla asiointimatkoilla, joten hienolta sen ei tarvitsekaan näyttää, päinvastoin. 26" maasturistakin voisi saada tuollaisen tehtyä, mutta niissä keskiö tahtoo olla turhan korkealla.

27,5" x 2,0" -renkaan ulkosäde lienee samaa luokkaa kuin 700c x 28c -renkaan. En ole mittaillut, mutta ihan vaan arviolta 630 front-center-vaatimus kuulostaa aika isolta, ellei sulla ole 180-milliset kammet ja klossi melkein keskellä kenkää vai olenko ajatellut ihan hassusti?

Front-center on 609 ja kammet muistaakseni 175. Renkaana on 35x700 ja klossi on edessä, silti kenkä osuu renkaaseen. Lokari vielä pahentaa tilannetta, vaikka tiellä ajettaessa ei ongelmia tuosta tulekaan. Maastossa ei tuollaiseen ole varaa ja 2 cm lisää mittaa antaisi sopivasti väljyyttä.

Maasturissani on akseliväli suuruusluokkaa 1100 ja front-center 660-700. Veikkaan noita lukuja merkittäväksi syyksi siihen, että grinderillä jyrkkien alamäkien ja portaiden ajelu maastossa tuntuu paljon ikävämmältä. Jostain syystä maantiepyörät ovat paljon lyhyempiä kuin maasturit, mutta millainen ajettava selkeästi tavanomaista pitemmästä maantiepyörästä tulisi, se olisi kiinnostava tietää. Esim. Salsa Fargon luvut ovat paremmin verrannollisia maasturiin kuin maantiepyörään ja yleensähän siitä käyräsarvinen pyörä rakennetaan, joten tuskin tuloksena täysin mahdoton ajettavuus on. Fargoa en ole kokeillut.

Tässäkö on The gravel grinder? Alkaa Fargo vaikuttaa tuon rinnalla kivikauden ajan pyörältä.
https://www.whyte.bike/gisburn
http://grit.cx/reviews/2017/02/revie...-whyte-gisburn

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Mohkku

..silti kenkä osuu renkaaseen

---

Vai lokariin? Oisko vähän ylipitkät kammet sulla, jos ne on 175-milliset? Fargossa on joustokeulamittainen kaksysihaarukka, minkä vuoksi front-centeri on luonnostaan pitempi kuin yleensä 700c-pyörissä.

Whiten geotaulukkoa voi lukea ainakin näin: Vähän keskimääräistä lyhyempi chainstay ja vähän keskimääräistä loivempi keula -> painopiste pyörän päällä normaalia taempana -> etupyörä ainakin lipsuu kurveissa normaalia helpommin ja jos 70-asteista keulaa ei ole kompensoitu suuremmalla rakella, on trail sen verran pieni, että ohjauksesta tulee kaatuva (mitä lyhyehkö stemmi saattaa vähän kompensoida tai sit korostaa en oo varma). Jos taas rakea on kasvatettu kulman loiventamisen myötä, karkaa etupyörä vieläkin kauemmas ja etupää lisuu vieläkin helpommin ;)

Eron huomaa jo mun Gunnarin ja sen pohjalta piirretyn Cyclo välillä. Cyclossa on 5 mm pitempi vaakaputki, sentin lyhyempi stemmi, muistaakseni asteen loivempi keula ja 3 mm enemmän rakea. Front-center-mitassa on eroa vajaa puolitoista senttiä ja jo sen huomaa etupään pidon heikentymisenä, mutta vastaavaasti vakauttaa menoa varsinkin pehmeähiekkaisissa alamäissä.

Gunnarissa on 40-millisen renkaan kanssa pieni overlappi (ilman lokaria) 43-koon kengällä (klossit aika takana) ja 172,5-millisillä kammilla. Cyclossa ei ole toe-overlappia 40-millisellä Nanolla.

Maastoajon suhteen erot on niin pieniä, että ei sillä ole todellista merkitystä otb-herkkyyteen tms. juttuihin. Ja sellaisissa paikoissa, missä nopeasta kääntymisestä on etua, tuntuu vanha Gunnar jopa näppärämmältä. Jos pitää saada pyörä, joka on maasturimainen ajettava maastossa, kannattaa ostaa maastopyörä. Krossi yms. pyörillä maastossa ajamisessa on kivaa juuri se, että se ei ole maastopyörä. IMO.

...helpottuu muuten elämä paljon, kun sisäistää sen, että pyörän geometrian muuttaminen niin, että kaikki ominaisuudet vain paranevat, on mahdotonta. Geometria on kompromissien summa ja jos jonkun asian haluaa muuttuvan tiettyyn suuntaan, muuttuu aina joku toinen asiaa vastakkaiseen suuntaan.

Oikeastaan ainoa asia, jonka muuttaminen vain ja ainoastaan parantaa pyörän ajo-ominaisuuksia, on bb-dropin kasvattaminen. Mutta siinäkin varjopuolena on se, että maavara pienenee. Mutta ajo-ominaisuuksien puolesta bb-droppia kasvattamalla ei aiheudu minkäänlaisia negatiivisia vaikutuksia ja jos joissain pyörissä on keskiö korkealla, syyt on aina jossain muualla kuin ajo-ominaisuuksiin liittyvissä jutuissa. Ero bb-dropin suuruudessa on myös olennaisin yksittäinen asia, mikä tekee kaksysimaastureista niin paljon 26-tuumaisia parempia.

Bb-dropista puhutaan muutenkin hämmästyttävän vähän, vaikka se on yksi tärkeimpiä mittoja pyörässä, koska se vaikuttaa koko pyörän geometriaan. Mitä korkeammalla on keskiö, sitä korkeampi on koko pyörä ja sitä korkeammalla on painopiste, mikä huonontaa kaarrekäyttäytymistä ja tekee pyörästä sekä kiikkerämmän että otb-herkemmän. Sekin kannattaa huomioida, että pieni bb-droppi kasvattaa toe overlappia.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti stenu

Vai lokariin?

---

Molempiin:
http://i5.aijaa.com/t/00443/14395448.t.jpg
Kuvassa siis Shimanon kenkä nro 45, fc-mitta 609, kampi 175 mm ja rengas 35x700.

Lainaus:

---

Oisko vähän ylipitkät kammet sulla, jos ne on 175-milliset?

---

Mielestäni se on ihan normaali mitta runkokoossa 56.

Lainaus:

---

Fargossa on joustokeulamittainen kaksysihaarukka, minkä vuoksi front-centeri on luonnostaan pitempi kuin yleensä 700c-pyörissä.

---

Ei kai ole merkitystä, tuleeko mitta pitkästä haarukasta vai jostain muualta. Kokonaisuuteen pitää pakata keskenään sopivat kulmat. Fargossa on toki pidempi takahaarukka, joten ihan yhtä takapainoinen se ei taida olla kuin Whyte. Mutta todennäköisesti ei myöskään lähellekään yhtä herkkä ajettava.

Lainaus:

---

Whiten geotaulukkoa...

---

Whyten.

Lainaus:

---

...voi lukea ainakin näin: Vähän keskimääräistä lyhyempi chainstay ja vähän keskimääräistä loivempi keula -> painopiste pyörän päällä normaalia taempana -> etupyörä ainakin lipsuu kurveissa normaalia helpommin ja jos 70-asteista keulaa ei ole kompensoitu suuremmalla rakella, on trail sen verran pieni, että ohjauksesta tulee kaatuva (mitä lyhyehkö stemmi saattaa vähän kompensoida tai sit korostaa en oo varma). Jos taas rakea on kasvatettu kulman loiventamisen myötä, karkaa etupyörä vieläkin kauemmas ja etupää lisuu vieläkin helpommin ;)

---

Pitäisi päästä kokeilemaan. Kun maastureissakaan, joissa fc voi olla useamman sentin pitempi, keulan lipsuminen ei mielestäni ole ongelma, miksi se tuossa olisi?

Lainaus:

---

Jos pitää saada pyörä, joka on maasturimainen ajettava maastossa, kannattaa ostaa maastopyörä. Krossi yms. pyörillä maastossa ajamisessa on kivaa juuri se, että se ei ole maastopyörä. IMO.

---

Kiinnostavaa olisi löytää pyörä, jolla on mukava ajella sorateiden lisäksi sellaisia polkuja, joissa tavanomaisella cc:llä/gg:llä aletaan olla jo epämukavuusalueella. Maasturi on sitten varsinaista teknistä maastoa varten.

Lainaus:

---

...helpottuu muuten elämä paljon, kun sisäistää sen, että pyörän geometrian muuttaminen niin, että kaikki ominaisuudet vain paranevat, on mahdotonta. Geometria on kompromissien summa ja jos jonkun asian haluaa muuttuvan tiettyyn suuntaan, muuttuu aina joku toinen asiaa vastakkaiseen suuntaan.

---

Kun Whyten geometria poikkeaa noin paljon valtavirrasta, olisikin kiinnostava tietää, mitä on saatu aikaan.

Lainaus:

---

Oikeastaan ainoa asia, jonka muuttaminen vain ja ainoastaan parantaa pyörän ajo-ominaisuuksia, on bb-dropin kasvattaminen. Mutta siinäkin varjopuolena on se, että maavara pienenee.

---

Käyräsarvisessa ei maavara taida olla rajoittava tekijä. Whytessä ei droppia ole ilmoitettu, mutta keskiön korkeus on 277 mm ja se kuulostaa terveeltä.

Mikä pyörä on kyseessä?

Oikea kampien pituus riippuu jalkojen pituudesta. Esim. tuolta, kun skrollaat alaspäin, löytyy karkea taulukko erimittaisille inseam-mitoille: http://bikedynamics.co.uk/FitGuidecranks.htm#1

Keulan pito-ongelma syntyy kapeammasta renkaasta. Kun renkaissa on pitoa vähemmän, painonjakaumalla on suurempi merkitys. Huomaa varsinkin silloin, kun ajaa kilpakrossia 33 mm renkailla.

Ota lokarit pois ja laita vähän järkevämmät kumit alle ja lähde rohkeasti sinne poluille. Taito karttuu ajamalla ja siitä on hyötyä paljon enemmän kuin uutta pyörää speksaamalla. Syksyllä tuut tänne Päähesalaan ajamaan VPCX:ää. Siellä näkee, miten esim. Surlyn Steamrollerilla pääsee yllättävän kovaa maastossa, vaikka siinä melkein ratapyörän geometria.

On sillä maavaralla käyräsarvisessakin merkitystä nimenomaan silloin, jos sillä meinaa ajaa muuaallakin kuin tiellä. Liian matalan keskiön kanssa kammet kolisee kiviin kantatessa ja rattaat ottaa kiinni kallioportaita ylös ajaessa sekä tukkien ja kivien ylityksissä.

Rove ja kammet vakiona olevat. Linkkisi perusteella ne voisi olla 172,5 mm, mutta hyvin lähellä 175 mm myös on, joten en ota asiasta stressiä. Konan taulukoissa tuon pyörän mitat osui omiini. Lisäksi 2,5 mm ei oleellisesti varpaiden tilaan vaikuttaisi.

Tuolla pyörällä en teknisillä poluilla viitsi ajella, vaikka sitäkin olen kokeillut. Nuo renkaat toimii riittävän hyvin siinä käytössä, mihin pyörä soveltuu ja mihin sitä käytän eli asfalttipainotteiseen (soraa ehkä 25% kilometreistä) lenkkeilyyn ja asiointiin yms. arjen ajoihin. Täydellinen varustelu tuo painoa, minkä haitat maastossa korostuu varsinkin, kun pyörä ei riisuttunakaan ole kevyt. Ainoa, mitä voisin ajatella tuohon, on 650b kiekot, jos sopivilla renkailla halkaisija olisi hiukan nykyistä (700 mm) pienempi. Lisäksi stemmin voisin vaihtaa, sentin lyhyempi toimisi maantielläkin.

Toki matala keskiö ja kammet voi osua kiviin ja puun runkoihin. Yleensä kampien kanssa pärjään nostamalla kiven puoleista kampea ja toisaalta jos keskiö alkaa ottaa osumaa, ollaan todennäköisesti jo kohtalaisen vaativassa maastossa. Yksittäiset paikat voi tarvittaessa selvittää vaikka jalkautumalla, mutta eturattaan koko taitaa silti olla määräävä tekijä. 36/46 ratastus syö maavaraa tehokkaasti verrattuna esim. 38 piikkiseeen 1x-voimansiirtoon, kun gg:ssä keskiön pudotusten erot on yleensä muutamia millejä.

Ajatuksissa onkin sellainen pyörä, johon tulisi järkevät kumit. Kun leveyttä on n. 42-47 mm ja hiukan yleispyörää karkeampi kuvio, pitäisi pitoakin löytyä riittävästi. 33 mm nakkien kanssa krossin ajamisen ideaa en koskaan ole tajunnut. Ja lokareista en muuten luovu. Malli voi kyllä olla jokin muu kuin aisoilla tuettu täyspitkä.

Kisaaminen kiinnostaa, mutta silloin tavoitteena on selviytyä jostain kestävyysmatkasta ja sijoitusta kiinnostavampaa on itseään vastaan kilpailu. Kisan selvittäminen olisi hyvä saavutus ja jos tuloslistassa olisi joku minun takana, tulos olisi loistava. Lokareilla ja tarakalla varustettu pyörä varmaan saisi osakseen ansaittua huomiota, mutta ajetaanhan triathloniakin jos jonkinlaisella kalustolla, ainakin sprinttimatkoja. Harmi vain, että maastotriathlonkisoja on vain muutama ja ainakin Hollolassa gg:t kiellettyjä. Reitti on ilmeisesti teknisesti kohtuullisen helppo, vaikkakin korkeuserojen takia vaativa, mutta sen puolesta ei siis estettä gg:n käyttöön olisi. Mutta ihan yhtä hyvin tuollaiset voi ajaa maasturilla, joten ongelmaa en tuostakaan saa aikaan.

Kyllä Rovella ajaa jo aika monenlaisesta paikasta. Lokareita ei maastossa kannata käyttää, on pyörä millainen tahansa. Renkaiden vaihtaminen muuttaa pyörääsi paljon enemmän maastoajettavammaksi kuin kaipaamasi muutokset geomteriassa ja on lisäksi halpa kokeilu. Kokeile vaikka WTB:n Nano Race. Tuskin edes rullaavat tiellä huonommin kuin nykyiset renkaasi.

Tää jatko on sitten offaria (sananmukaisesti :D), koska noi kivet on vähän soraa isompia. Hidastus "takapihan" treenirundilta. Eturatas on 38-piikkinen. Gunnarissa 72,5 keulakulma, 10-senttinen stemmi ja muutenkin aika peruskrossigeometria pl. ehkä vähän tavanomaista matalampi keskiö.

Ps. Eilen Korso MTB 64 miesten nelikympisissä täysjäykällä sinkulalla sijoitus 41. Sillä ei paljon kehuskella. Jos edes yrittäisin kisata sijoituksista, alla olisi jousitettu pyörä.

Tämä lienee oikein topikki Strggn kesä17-setupille.
http://pic.useful.fi/991-1mcfbfy.jpeg

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti kmw

Tämä lienee oikein topikki Strggn kesä17-setupille.

---

Joo! Näyttää pätevältä lajinomaiseen käyttöön.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Mohkku

Kiinnostavaa olisi löytää pyörä, jolla on mukava ajella sorateiden lisäksi sellaisia polkuja, joissa tavanomaisella cc:llä/gg:llä aletaan olla jo epämukavuusalueella.

---

Mulla on tuollaiseen seikkailukäyttöön(?) kevyehkö teräksinen täysjäykkä 29er 2.35 kumeilla. Aivan täydellinen omassa käytössäni vaikkapa polkujen metsästykseen pitkien siirtymien päässä. Sellaisten, joita ei viitsi lähteä täpärillä jahtaamaan. Muutenkin toki ajelen maastoajoja sillä enemmän kuin täpärillä. Mahdottoman mukava hiekkateilläkin. Vaikka on tuo "oikeakin" grainderi tallissa nykyään niin tuolla teräsjäykkisellä tulee lähdettyä pelkille hiekkatielenkeillekin toisinaan.

Mutta muuten asiaan kommentoidakseni, miksi et teettäisi fillarin runkoa kun on selvät toiveet geometriasta ja muista spekseistä päässä? Voi olla vaikea kaupasta löytää ja niissähän on aina jotain kompromisseja tehty.

kmw:n strggri taipuu moneen ja paranee kypsyessään.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti JackOja

Mutta muuten asiaan kommentoidakseni, miksi et teettäisi fillarin runkoa kun on selvät toiveet geometriasta ja muista spekseistä päässä? Voi olla vaikea kaupasta löytää ja niissähän on aina jotain kompromisseja tehty.

---

Pitäisi päästä kokeilemaan, onko ajatuksissa minkäänlaista tolkkua. Ja kun Whyte on tehnyt teoriassa täydellisen pyörän, se ei kiinnostusta yhtään vähennä. En kyllä tiedä, olisiko halvempaa teettää runko kuin ostaa Whyte valmiina. Tosin parin tonnin pyörän hankintaan en taida ihan olla valmis.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti stenu

Kyllä Rovella ajaa jo aika monenlaisesta paikasta.

---

Ajaa toki, mutta mielestäni ominaisuudet ei maastoon sovi ja siinähän ei mielestäni ole järkeä, että ajetaan ominaisuuksiltaan huonolla pyörällä.

Lainaus:

---

Lokareita ei maastossa kannata käyttää, on pyörä millainen tahansa.

---

Maasturin lokareista en ole haittaa huomannut olevan. Täyspitkät on asia erikseen, mutta arvostan sitä, ettei kura ja hiekka lennä naamaan, vaikka suihkuun lenkin jälkeen pitäisi joka tapauksessa mennä. Se, että juomapullosta saa suuhun hiekkaa lokarienkin kanssa, vaikka miten yrittäisi puhdistaa korkin ennen juomista, on ihan riittävän tylsää.

Lainaus:

---

Renkaiden vaihtaminen muuttaa pyörääsi paljon enemmän maastoajettavammaksi kuin kaipaamasi muutokset geomteriassa ja on lisäksi halpa kokeilu. Kokeile vaikka WTB:n Nano Race. Tuskin edes rullaavat tiellä huonommin kuin nykyiset renkaasi.

---

Epäilemättä noin. Toisaalta varpaat osuu noillakin eturenkaaseen ja jos rengaskoko kasvaa, ongelma vain pahenee.

Lainaus:

---

Tää jatko on sitten offaria (sananmukaisesti :D), koska noi kivet on vähän soraa isompia. Hidastus "takapihan" treenirundilta. Eturatas on 38-piikkinen. Gunnarissa 72,5 keulakulma, 10-senttinen stemmi ja muutenkin aika peruskrossigeometria pl. ehkä vähän tavanomaista matalampi keskiö.

---

Tuollaiset kohdat yksittäisinä ei ole ongelma ja jos maasto muuten on samanlaista kuin videolla, mielikseenhän tuossa jopa Rovella katurenkailla ajelisi.

Lainaus:

---

Ps. Eilen Korso MTB 64 miesten nelikympisissä täysjäykällä sinkulalla sijoitus 41. Sillä ei paljon kehuskella. Jos edes yrittäisin kisata sijoituksista, alla olisi jousitettu pyörä.

---

Minusta on hienoa, että kisaan osaa asennoitua omista lähtökohdista.

Jos Pääkaupunkiseudun virallinen krossikuppi ei syö VPCX:ää kokonaan, niin noille Haagan poluilla ajamista päässee testaamaan merkatulle reitille ensi syksynä Haaga Hell VPCX -osakilpailun puitteissa ;) Saa tulla katurenkailla ja lokareiden kanssakin, on niitä nähty ennenkin.

Meillä on selvästi vähän eri katsantokanta. Mun mielestä juuri se on hauskaa, että haastaa itsensä ajamaan sillä kalustolla, mikä löytyy. Krossarilla maastossa ajamisessa ei ole järkeä. Ehkä ei, mutta se on hauskaa. Täysjäykällä maastopyörällä maastokisojen ajamisessakaan ei ole järkeä, mutta sekin on hauskaa. Käyrätankoinen, kapearenkainen pyörä maastossa on käyrätankoinen, kapearenkainen pyörä maastossa ja ominaisuuksiltaan "huono" maastoajoon geometriasta riippumatta.

Get to the point: käytiin ma-ti rouvan kanssa luottokorttibikepackinggravelgrindingretkellä Fiskarsissa. Suunnilleen kaikki mahdolliset hiekka- ja metsätiet hyödyntäen K:nummi-Fiskars-K:nummi 160 km kahdessa päivässä. Fiskarsissa yövyttiin hotellissa ja syötiin hyvin. Reitti kiersi myös kaikki neljä muuta tuon alueen vanhaa ruukkia eli Fagervik-Billnäs-Fiskars-Antskog-Mustio. Oli hieno reissu ja Cyclo toimi loistavasti kevyesti kuormattunakin, vaikka ei olekaan retkimielessä suunniteltu.

https://c1.staticflickr.com/5/4228/3...9382dfb0_b.jpg

Mikä on VPCX?

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti sentier

Mikä on VPCX?

---

Onkos toi VääräPolkuCycloCross?

Virallinen (sikäli kuin tässä yhteydessä voi virallisuudesta puhua) nimi taitaa kuulua: "Väärien Polkujen CycloCross".

Pääkaupunkiseudulla (vai oliko se pelkästään Helsingissä?) syksyisin ajettava reipasmielinen tapahtuma- ja ilomielinen cyclocrosspyöräkisasarja, joka ajetaan nimensä mukaisesti etupäässä lähiömetsissä kulkevilla radoilla jotka eivät välttämättä aina kovin paljon muistuta niitä lajinmukaisia eli pahimmillaan korkeintaan pehmeässä hiekassa, liukkaalla nurmella ja upottavassa mudassa kulkevia yleensä puistoihin vedettyjä "oikeita" cyclocrossratoja joilla UCI:n sääntöjen mukaan kilpailut pitää järjestää.


Muuten: itse edustan hyvin pitkälle samaa katsantokantaa kuin stenukin eli ei aina pidä hakea oikeaa eli ominaisuuksiltaan sopivinta pyörää, Joskus se kaivattu hauskuus löytyy nimenomaan niistä lisähaasteista ja siitä epämukavuudesta jotka joutuu kohtaamaan. Amerikkalaiset käyttävät joskus termiä "underbiking", millä ei haluta tarkoittaa sitä että ominaisuuksiltaan sopivammalla tai peräti sopivimmalla pyörällä ajo olisi jotenkin "overbiking"; jälkimmäisestäkin löytyy luonnollisesti omat haasteensa (jotka yleensä lisääntynyt vauhti voi aiheuttaa) ja tietenkin oma hauskuutensa (jonka tuo se sama lisääntynyt vauhti ja/tai suurempi mukavuus).

Vielä kun saisi itsensä joku syksy ajamaan enemmän niitä vääriä polkuja!


PS Reittijälki (mahdollisesti jopa kommentoituna) koko 160 km:n reitiltä eli K:nummi-Fiskars-K:nummi GG kiinnostaisi varmaan monia!

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti kuovipolku

Pääkaupunkiseudulla (vai oliko se pelkästään Helsingissä?) syksyisin ajettava reipasmielinen tapahtuma- ja ilomielinen cyclocrosspyöräkisasarja...

---

Eikö niitä osakilpailuja ole myös Keuruulla ja Lopella? Eli valtakunnallinen on :)

Joo VPCX:n historia alkaa Espoosta 11 vuotta sitten. Edellä mainittujen lisäksi on ajetty myös Vantaalla ja muistaakseni myös Sipoossa eli on valtakunnallinen todellakin :)

Face-ryhmä: https://www.facebook.com/groups/20960030255/
Fillarifoorumilta kausi 2016 -lanka: http://www.fillarifoorumi.fi/forum/s...-11-9-PK-seutu

Rhubarben ansiokasta videodokumentaatiota kuuden vuoden takaa:

https://vimeo.com/17092282

Osa 2
Osa 3
Osa 4