Ehkä sinua on vanhemmiten alkanut kiinnostaa e-kuntoilu. [emoji3]Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti kuovipolku
Printable View
Ehkä sinua on vanhemmiten alkanut kiinnostaa e-kuntoilu. [emoji3]Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti kuovipolku
Tämä ei tähän ketjuun varsinaisesti kuulu, mutta tuon linkin takana on hieman tekniikkaa yleisesti ja selvällä suomen kielellä:Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Pera Pertsa
https://www.electrobike.fi/tietoa-sahkopyorista
Kuskin koivista tuleva momentti vaihtelee, mutta moottorin maksimi ei. Avustavissa se on 70-80Nm. Tehtaalla varmaan säätävät anturit kohdalleen jos niissä säädettävää on. Rengaskoko on sellainen, mikä tehdään myyjän toimesta. Se vaikuttaa nopeuteen. Anturitietojen perusteella ohjelmallisesti säädellään ajotuntumaa ja se on varmasti joka valmistajalla omanlaisensa. Tuskin tuossa mitään kovin ihmeellistä on.
Never say never sanovat ne jotka kieliä osaavat! Ehkä ajaisin jo nyt jos harrastaisin maastopyöräilyä ja mulla olisi moottoripyöräilytaustaa eikä tätä kestävyysurheilu-, nylkyttämis- ja hikipäinpipokireälläilottaurheiluharrastusta. Tai jos asuisin jossain missä joko ajetaan tasaista laakson pohjalla tai noustaan ylös.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Ipa
Tai jos olisin automies joka on päättänyt ettei tarvitse tuhatta kiloa rautaa, komposiitteja ja muovia ympärilleen tai tilaa viemään ja pitäisi hoitaa muuten pitemmän tai raskaamman puoleinen päivittäinen työmatka ympäri vuoden ja kelissä kuin kelissä. (Tosin silloin se ei olisi kuntoilua ainakaan ensisijaisesti, muttei kaiken pyöräilyn tarvitsekaan olla kuntoilua.)
Eilen, koleana ja hieman tuulisenakin alkukevään sunnuntaina ajoin sähköavusteisella täpäri-maastopyörällä hiukka vajaan viidenkympin ympyrälenkin asfalttipäällysteisellä maantiellä aivan oman suorituskykyni äärirajoilla. Se tuntui kovalta kuntoilulta, kun aikaa kuitenkin paloi 1h40 ja alla oli edellisen päivän neljän tunnin satku. Mutta varmaan aistiharha, ei tällaista voi laskea kuntoiluksi, sillä tässähän oli lähes kaikki mahdolliset sääntö- ja etikettirikkomukset kasassa.
Joka tapauksessa lenkin keskaria nostanut kohokohta oli, kun tuntematon maantiefillaristi veti mua 8 km laskun melko paljon lujempaa, kuin mitä yksin olisin tuolla mörssärillä millään päässyt, hölläsi sopivasti, jos tipuin kyydistä ja sitten taas mentiin. Jalat huusi kokolailla hoosiannaa tuon laskun jälkeen, välityksetkään kun ei varsinaisesti olleet sopivat tuollaiseen touhuun. Edeltävän loivan nousun samainen kaveri oli peesannut minua ja olin jo ehtinyt ihmetellä kaverin järjettömän kovaa kuntoa. En siis varsinaisesti jäänyt kiitollisuudenvelkaan.
Ketju karannut aikamoiseksi väittelyksi. Vähän niinkuin kaikki sähköfillari-keskusteluketjut :D
Se, että joku sanoo ettei ole sähköfillareita vastaan ja heti perään toteaa "minäkin saatan sellaisen ostaa kun muutan vanhainkotiin", kertoo suoraan että aika vahva asenne ainaskin on. Ihmettelen kyllä, miksi tuo em. asia pitää mainita sähköfillarointi-keskusteluhaarassa?
Itse asiaan; sähköfillarilla onnistuu kuntoilu ja jopa tavoitteellinen harjoittelu. Onnistuuhan se kuntopyörällä tai trainerilla sisälläkin. Kirjoitin jo tämän ketjun eka sivulla että pitää mieltää oma tavoite. Moni tuntuu mieltävän että sähköfillarilla tehtävä kuntoilu petaisi tien suoraan pyöräilykilpailujen lähtöviivalle. Toki sitenkin voi yrittää treenata, mutta veikkaan että luomufillarilla alkaa ensimmäisissä ylämäissä puskea maitohapot vähän turhan vahvasti läpi alitajuntaan.
Omasta mielestäni sähköfillarointi on.... sähköfillarointia. Siinä on hyvin paljon samaa kuin luomufillaroinnissa. Mutta ei kuitenkaan ole täysin verrattavissa toisiinsa. Vähän sama kuin että moni motocrossia/enduroa ajava/ajanut kuski on velho myös fillarin päällä. Lajeissa on jonkin verran samaa ja ne tukevat toisiaan. Täytyy kuitenkin muistaa että vaikka kuinka kallistelisi fillaria kurveihin kuin prätkällä ajaisi, niin prätkä on nopeampi. Turha siis verrata lajeja suoraan toisiinsa. Sama juttu sähköavusteisen fillarin ja moottorittoman fillarin välillä. Sähköfillarilla on etunsa, joten turha verrata niitä toisiinsa. Vaikka ajotekniikkakin on paljolti sama, niin kyllä luomufillarilla onnistuu moni temppu paljon ketterämmin kuin sähkärillä. Sähköllä taas pystyy pitämään monissa tiukoissa paikoissa paremman vauhdin, jonka ansiosta vaikeakin paikka saattaa mennä ajamalla, kun luomukuskilla kehittyy jalkoihin maitohappoa ja kohta keskittyminen herpaantuu, tulee jalkakosketus ja uudelleen ajamalla jatkaminen saattaa olla jopa liian vaikeaa. Monesti vauhti korvaa taidon ja tässä suhteessa sähköfillari on lyömätön; monessa kivikossa luomukuskilla loppuu kunto tai fillari tökkää kun polkimet on huonossa asennossa. Sähköfillari puskee juuri siinä kohti sopivasti vauhtia lisää. Esim. pitkissä portaissa tulee helposti jossain kohtaa tilanne että molemmat renkaat osuu portaiden kanssa samalla jaolle. Luomukuskilla tässä kohtaa saattaa olla jo kroppa hapoilla tai polkimet ylä-ala asennossa ja matka tyssää. Sähköfillarissa voima tulee tasaisemmin ja moottori puskee juuri tuon ikävän tökkäyskohdan yli.
Kisakuskit hakee vauhtia monilla tavoin ja kun maantiekuski saattaa ajaa auton peesissä 70km/h vetoja, maastofillaristi saattaa ajaa enduroprätkällä vetoja. Nyt, kun sähköavusteiset fillarit yleistyy, saattaa olla että jotkut maastokuskit hakee niillä ajotekniikkaa eli pystyy pitämään maastossa kisatyylistä vauhtia pitempään ja tottua samalla nopeisiin reaktiota vaativiin ratkaisuihin, joita maastossa tulee vastaan. Monestihan maastofillaroinnissa sekunteja menee ajovirheisiin eli siihen kun yllättävän tilanteen kohdalla, tekee väärän ratkaisun ja menettää siinä sekunteja. Toki kisakuski voi sähköavusteisella tasoittaa rasitustakin, jotta voisi keskittyä treenissään paremmin siihen alueeseen mitä haluaa kehittää - ja se ei sillä kertaa ole maksimaalinen kestävyys/maitohapon sietokyky.
En nyt lähde kuitenkaan hehkuttamaan sähköfillarin erinomaisuutta kunnon kohottamiseen. Totuus on se, että mikä tahansa ihmistä motivoikaan liikkumaan, on hyväksi. Jotkut saa kicksejä uusista osista fillariin ja taas on kiva ajella muutama viikko, kunnes ostetaan uutta iskaria ja taas mukava ajella. Jotkut nauttii kokonaan toisesta lajista ja jos tykkää sulkapallosta, niin tottakai silloin pelaa sitä ja nauttii siitä. Jos fillarointi ei ole ennen maistunut ja sähköfillarin hankittua on ihan täpinöissään sillä ajamassa, niin sekin on aivan mainiota. Mutta turha käydä ylistämään sähköfillaria kuntoilulaitteena, koska eri ihmiä motivoi kuntoilemaan eri asiat. Joillekin motivaattori on voittaa kilpailuissa ja he saattavat tehdä tuntien treenit kerrostalon pommisuojassa trainerin päällä ja "kärsivät" treenit, koska haluavat vain olla paremmassa kunnossa ja se riittää motivaattoriksi.
Tätä nyt kannattaa miettiä niiden, jotka kokevat pakonomaista tarvetta hakeutua jatkuvasti tänne omaa mielipidettään kertomaan.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti ElBike
Ei mulla ole mitään kiinnostusta mennä vaikka GG-ketjuun pommittamaan, kun yksinkertaisesti ko. fillari ei kiinnosta minua (tällä hetkellä) yhtään.
Itse olen sähköfillarilla havainnut sen, että usein tulee metsässä joku hankala alamäkipaikka ajettua moneen kertaan vain koska sen voi ja se on niin helppoa: fillari nousee kevyesti takaisin mäen päälle ja taas mennään. Tulee hiottua samaa pätkää kunnes se alkaa sujumaan. Luomulla ei tuota viitsisi varmaankaan montaa kertaa tehdä, jos paluumatka olisi aina tunkaten.
Kuten olen "ainaski miljoona miljoona" kertaa todennut on täysin epärealistista ja osoittaa täydellistä keskustelufoorumien luonteen ja tosiasiallisen käytännön ymmärtämättömyyttä kuvitellakaan että juuri ja nimenomaan sähköfillarointikeskusteluosasto tai joku sen ketjuista olisi sellainen jossa ei mainittaisi sellaisia asioita tai seikkoja jotka eivät sinne kuulu tai joita ei tarvitse tulla - ikään kuin kukaan "ulkopuolinen" tähän osastoon erikseen tulisi - kertomaan.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti ElBike
Toisekseen haku ei löytänyt tästä ketjusta "vanhainkotia" ennen sinun viestiäsi:cool:
Kolmanneksi on mielestäni aina parempi kommentoida tai siteerata suoraan jotain viestiä kuin esittää jotain yleistä ja kohdistamatonta siitä mitä keskustelussa on muka sanottu.
Neljänneksi se mitä mä ihmettelen tässä(kin) ketjussa on se että huomattavan monella keskusteluun osallistuneella sähköfillaristilla on jostain syystä ollut tarve kommentoida sitä mitä ei-sähköpyöräilijät heidän sähköpyöräilystään ja kuntoilustaan tuumaavat tai esittää omia tulkintojaan siitä mitä ei-sähköpyöräilijät muka ajattelevat. Ikään kuin sähköpyöräily ja kuntoilu ei onnistuisi ilman että sille pitää joko hakea muiden hyväksyntää tai käänteisesti hakea sellaista(kin) vastakkainasettelua jota ei todellisuudessa ole olemassa.
Last but not least, ihan siltä varalta että jos luit vastaukseni Ipalle siten että mielestäsi minä olen selvästi "joku sanoo ettei ole sähköfillareita vastaan ja heti perään toteaa..." niin haluan ehdottomasti irtisanoutua sellaisesta tulkinnasta. Enkä edes ymmärrä miten joku on voinut sellaiseen tulkintaan päätyä!
Ensimmäisekseen; ei pidä ottaa itseensä kaikkea mitä palstalla kirjoitellaan.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti nure
Toisekseen, en halunnut kritisoida ketään ns. henkilökohtaisesti vaan kirjoitin yleismallisen lauserakenteen, jota tällä keskustelufoorumilla on viljelty jo useassa paikassa. Siksi en lainannut esim. tuota ylläolevaa tekstiä sanasta sanaan.
Aika yleinen itsensä esiin nostaminen tapahtuu siten että sähköfillaripalstalla joku kysyy jotain sähköfillarista ja joku kommentoi tyyliin; "Varmaan ne ihan hyviä on, jos on jalka poikki, invaliidi, vanhus tai muuten rajoittunut". Tai sitten korostetaan itseään tyyliin "Minä jaksan ainakin polkea vielä itse". Sähköfillarit-osio eriytettiin juuri siksi, ettei kenenkään tarvitsisi näitä juttuja vahingossa lukea ja alkaa turhaan vahingossa kommentoimaan keskustelua jollain aivan aiheeseen kuulumattomalla. Se pitäisi ymmärtää jo hieman yksinkertaisemmankin palstankäyttäjän että jos keskustelu on osion "Sähköavusteiset pyörät" alla, keskustelu ymmärrettävästi on hyvin sähköfillarimyönteistä eikä kaivata ns. vieraista pöydistä huutelijoita, varsinkaan jos niillä ei ole esittää mitään faktaa.
Se, että Fillari-lehden pienellä keskustelufoorumilla "puolustellaan" sähköfillarointia, johtuu paljon tämän palstan asenteesta sähköfillareita kohtaan. Ensinhän alkoi kauhea älämölö ettei sähköfillareita tulisi sotkea fillarikeskusteluihin ja heti perään eriytettiin oma osasto niille ja pyydettiin oikein ilmiantamaan keskustelusäikeitä, jotka liittyvät sähköfillarointiin ja siirrettäisiin omaan osioonsa. Vielä tämänkin jälkeen jotkut vannoutuneet sähköpyörävastaiset, eksyvät palstoille jupisemaan.
Moni lähtee puolustuskannalle jo ihan senkin vuoksi, ettei vahvat puristien väitteet jäisi elämään ja joku aloittelija, tälle palstalle ekaa kertaa tullessaan, jäisi väärään käsitykseen.
Niin vaikeaa kuin se kenties on uskoakin en "ottanut itseeni kaikkea mitä palstalla kirjoitellaan". Tässä tapauksessa satuin vain olemaan se ei-sähköpyöräilijä joka oli viimeksi ja foorumikatsannossa varsin tuoreeltaan (sillä välissä oli vain yksi viesti) kirjoittanut ja minusta ei ollut poissuljettua että kommentoit sitä(kin) suoraan mutta kuitenkin julkituomatta avoimesti että kommentoit sitä. If you know what I mean.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti ElBike
(Valitettavan yleinen tapa foorumilla - ja mielestäni melkein yhtä perseestä kuin nin sanottujen olkiukkojen rakentelu, vääristeltyjen ja tai yhteydestään irrotettujen lainausten käyttö tai niin sanottu maalitolppien siirtely. Sillehän emme voi mitään että viestejä välillä tulkitaan väärin tai että jokin asia on ilmaistu niin että sen voi viattomasti ja ilman tarkoituksenhakuisuutta tulkita ihan toisinkin kuin kirjoittaja tarkoitti.)
Nure muuten on nure myös muilla osastoilla.
Kuten olen jo kertonut ja yrittänyt vakuuttaa useampaan otteeseen erityisesti niille jotka ovat tulleet Fillarifoorumille sähköpyöräilyn kautta tai sähköpyöräilijöinä: tätä foorumia ei pääsääntöisesti lueta sillä lailla että seurattaisiin osastohierarkiaa ja että sähköpyöräilyketjua lukeakseen olisi ensin pitänyt avata osasto eli tulla oikein erikseen "vieraaseen pöytään huutelemaan". Huomattavan moni foorumin käyttäjä ei edes näe tai huomaa mokomaa osastojakoa vaan lukee "uusia viestejä" enemmän tai vähemmän säännöllisesti, vapaasti, sattumanvaraisesti, kiinnostavalta tai aktiiviselta vaikuttavia ketjuja valikoiden. Moni on lisäksi niin sanoakseni kaikkiruokainen ja monista pyöräilyyn liittyvistä asioista kiinnostunut eikä senkään takia jätä kilikkamatta tai lukematta että otsikossa mainitaan sana "sähkö".
Ja tämä on tosiasia jonka kanssa myös sähköpyöräilijöiden tulee hyväksyä ja kestää ja jonka kanssa kaikkien "uusien foorumilaisten" on vain kyettävä elämään ilman että avautuu siitä - kolossaalisesti liioitellen - joka hiivatin viestissä.
Muuten olen sitä mieltä että itsetunnoltaan epävarmojen tai niin sanotusta yleisestä käsityksestä tai "oikeiden pyöräilijiden" mielipiteistä riippuvaisten sähköpyöräilyn aloittelijoiden tai sähköpyöräilyn aloittamista vasta harkitsevien vakuuttamiseksi kaikkein tehokkain ja paras tapa on vain kertoa omat kokemuksensa, taustansa ja lähtökohtansa ja käsityksensä - ja jättää kaikki muu omaan arvoonsa ja ohittaa mitenkään noteeraamatta. Englantilaisillahan on se hauska sanonta ladysta joka "protests too much"...
Sitä on hirveän vaikea tietää miten kukin näitä foorumeita lukee. En tiedä onko "vanhoilla" käyttäjillä joku koodisto tai kerho, jossa näitä lukukokemuksiaan vaihtavat, mutta itse en kyllä mitenkään pysty arvioimaan millä tavalla joku näitä selailee.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti kuovipolku
Ja selailee / päätyy nyt sitten miten hyvänsä, niin jos ja kun huomaa olevansa ketjussa, johon ei oikeastaan ole mitään annettavaa tai korkeintaan jotain alentuvasti neuvovaa, eikö olisi mahdollisuus siirtyä eteenpäin kommentoimatta mitään?
Lainaus:
Ja tämä on tosiasia jonka kanssa myös sähköpyöräilijöiden tulee hyväksyä ja kestää ja jonka kanssa kaikkien "uusien foorumilaisten" on vain kyettävä elämään ilman että avautuu siitä - kolossaalisesti liioitellen - joka hiivatin viestissä.
Eli "uusien foorumilaisten" tulee alistua täällä aiemmin olleiden simputukseen ja kuittailuun, koska ovat uusia? Mitä jos menisi tuonne cervelo-ketjuun (tms) kertomaan, että sukkahousumiehillä on vaikeuksia identiteettinsä ja miehisyytensä kanssa? Puhumattakaan, että ajaa naistenpyörällä. Millaista luulet palautteen olevan?
Mutta miten joku edes kokee, että tällaista tai vastaavaa pitää johonkin ketjuun mennä esittämään?
Lainaus:
Muuten olen sitä mieltä että itsetunnoltaan epävarmojen tai niin sanotusta yleisestä käsityksestä tai "oikeiden pyöräilijiden" mielipiteistä riippuvaisten sähköpyöräilyn aloittelijoiden tai sähköpyöräilyn aloittamista vasta harkitsevien vakuuttamiseksi kaikkein tehokkain ja paras tapa on vain kertoa omat kokemuksensa, taustansa ja lähtökohtansa ja käsityksensä - ja jättää kaikki muu omaan arvoonsa ja ohittaa mitenkään noteeraamatta.
Eli edelleen häiriköt saavat häiriköidä ja vika on toisessa päässä? Näinhän se yleensä menee koulukiusaamisissakin: syyllistetään se kiusattu.
P.S. Kuka on "vanha" ja kuka "uusi" käyttäjä? Mistä se katsotaan?
Kaiva se pääsi jo sieltä perseestäsi ja heitä ne aggrolasisi hemmettiin ja yritä edes olla lukematta viesteistä sellaista mitä niissä ei ole! Ei vaan perkele jaksa joka ainoaa lausetta ruveta selittämään vain sen takia että jokin hemmetin setäikäinen dorka...
Ei netissä tarvii mitään selitellä... voit sanoa vaikka että luomupyörä on kuin ruuvimeisseli ja sähköavusteinen on joko akkuporakone missä on akkumelkein loppu ja yrität käsin sitä kääntää että ruuvi menee tiukalle. Toisaalta voihan siinä olla vaikka akku ihan hyväkin ja et tarvitse paljon voimaa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti kuovipolku
Nyt olisi muuten räntäsateen jälkeen hyvä aika istua alas ja löysätä pinnojen nippeleitä muutama kierros, vanne vaikuttaisi äänestä päätellen olevan murtumispisteen rajamailla.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti kuovipolku
Pakko olla joku F-koodi sille, että toistuvasti työntää päänsä ampiaispesään ja suuttuu ampiaisille.
Pari kesää sitten kun rakensin takapihalle terassin ja tuli väännettyä koneen avulla joku kolmetuhatta 55-millistä ja viitisensataa satamillistä ruuvia, niin oppi arvostamaan sähkön tuomaa vaivattomuutta. Vaikka nyt sitten tulikin rikottua jotain kirvesmiesten koodistoa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti flassi
Minulla on takana vasta 8 vuotta fillarointia ihan Bilteman tasoisilla fillareilla kuitenkin tuhansia kilometreja vuodessa ajaen. Toki fillarointia olen harrastanut nuorena maaseudulla asuessani aina. Vasta viimevuosina on alkanut potuttamaan vakiovastatuulet ja ne lievät ylämäetkin reitillä Vantaa-Kerava-Hyrylä-Järvenpää. Matkaa tuolle reitille on kertynyt n. 40 km.
Nyt sitten vihdoin hankin sähköpyörän tuulia ja vastamäkiä tasoittamaan. Odotukset ovat kovat, että nyt pääsen pahimpien vääntämisien yli sähkön avulla (Cube ebike 21,5 kg + 500Wh akku + sen paino) ja ajelen tuon 40km kuitenkin kohtalaisella rasituksella ja hyvän tunteella maisemia katsellessa. Ikää kun on jo 61-vuotta ja jalatkin kohtalaisen sököt, mutta odotus on kova kun pääsen ebikellä matkan 1. kerran tekemään. Onko ebike sitä mitä minulle on kerrottu ja kaupattu selviää kohta kun säät hiukan lämpenevät. Minun puolesta saatte riidellä ja väitellä keskenänne vaikka maailman tappiin asti jos niin huvittaa. Totean vaan, että täällä kirjoittaa vakituisesti muutama ku**pää.
uskon että tulet nauttimaan tuosta reitistä entistä enemmän... tulin itse juuri 30km lenkiltä, pesin pyörän ja pistin sen talliin lepäilemään viikonlopun koitoksia varten :) nyt pesen vielä kaikki vaatteet kun tuntuu fatbikessä lentävän tosi paljon kuraa niskaa :)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Pera Pertsa
Hahaha, näitä tällaisia ketjuja selailee tällei illan ratoksi kyllä oikein mielellään, aina saa hyvät naurut kun aiheena on mielipiteitä vahvasti jakava asia.
Noh, kuitenkin ihan itse asiasta: Kyllähän tuolla sähköpyörällä hyvinkin hengästymään itsensä saa alhaisimmalla avustustasolla, varsinkin kun kunto ei ole juuri nyt mikään huippu. Kaikki on ihan täysin siitä kuinka paljon itse haluaa polkea. Tämän lisäksi pyörän avustustasoja on mahdollista säätää paljon joko itse jos on valmis panostamaan rahaa taikka huoltoon viemällä pienemmällä rahalla (ainakin Shimanon kohdalla, eiköhän muidenkin). Kuten foorumilla jossain jo todettiin, niin alhaisimman avustuksen tehoa voi säätää esim. niin pieneksi, että se kompensoi lähinnä vaan painoeron luomupyörään ja se siitä. Tämän pitäisi jo viimeistäänkin kaiken järjen mukaan kertoa kaikille, että sähköpyöräilystä saa ihan just niin kevyttä tai raskasta kuin kukin itse haluaa. Vielä kun ottaa huomioon sen, että avustuksen tasoa voi säätää porrastetusti oman kunto/voima kehityksen mukaan, niin sähköpyörähän on suorastaan lyömättömän loistava kuntoiluväline kaiken kaikkiaan. Mikä parasta, niin huonona päivänä, huvikseen tai vaikka yllätyksellisistä syistä voi aina kytkeä kovemman avustustason päälle ja antaa palaa. Tai sitten erityistä haastetta haluavat sadistit voi kytkeä avustuksen poiskin.
Nimenomaan kuntoiluun siis sähköpyörä on minun järjen mukaan ylivertainen laite mahdollisuuksiensa puolesta. Jos on tarkoitus pääasissa kisata, taikka ajaa oikeasti vaativaa alamäkiajoa, niin sitten asia on eri.
^Alamäkiajossakin on se, että hissi on aina mukana...
Tungenpa itseni taas tänne muistuttamaan siitä sähköpyörän positiivisiin ominaisuuksiin kuuluvasta seikasta, jota ei meillä ainakaan korosteta ja joka pikemminkin tunnutaan ohitettavan tai unohdettavan, koska sähköpyöräily on lähes yksinomaan sellaisten yksilökuntoilijoiden, omien lenkkien miesten (ja naisten), työmatkakuntoilijoiden, yksinäisten susien ja perkeleellisten sielujen hommaa - toisin kuin maissa joissa pyöräilyllä on pitkät ja toisenlaiset perinteet ja joissa pyöräily on nimenomaan seura-, porukka- ja yhteislenkkilaji.
Sähköpyörän ansiosta hyvinkin eritasoiset pyöräilijät voivat yhdessä ajaa sujuvia lenkkejä joilla parempien ei tarvitse odotella, himmailla jne eivätkä heikommat joudu liian tiukoille tai tuntemaan olevansa toisin vakuutteluista huolimatta vaivoina tai taakkana vaan voivat keskittyä ajamiseen, tekniseen suoritukseen, ajolinjan valintaan, peesin taitamiseen tms. Tämä ei voi olla lisäämättä kuntoilumotivaatiota niille joille yksinäinen meno metsässä tai missä milloinkin ei oli se joka saa laittamaan ajokamppeet päälle.
^Pyöräilykulttuurimaissa ryhmäajo on muodostunut pitkälti maantieajon ympärille. Maastojutut on enemmän sellaista yksinäisten susien juttua, tyyliin laskettelu: jokainen laskee itse ja omillaan, hississä & rinnebaarissa sitten kokoonnutaan. Näkeehän sen jo miten täällä ja etelässä suhtaudutaan maantiellä etenevään pyöräilijäletkaan.
Mutta joo, sähköpyörä tasaa kuntoeroja. Joka valitettavasti on tullut tässä todistettua itselleni, kun olen vuoropäivinä ajanut sähkärillä ja luomulla. Ryhmässä minä, me, myself and I. Mutta olenkin sen verran vittumaisella luonteella varustettu, että pääosin en siedä edes omaa seuraani.
Tässä yksi lenkki Vitus E-Sommet VR hientiristimellä. Akkua oli jäljellä 2 palkkia joka tarkoitti viimeisten kilometrien kulutuksella 18 km matkaa. Avustustasoja on säädetty alaspäin ja alla pyöri 3.0 Ground Controlit. Muut ryhmässä oli luomupyörillä ja sähköjen ansiosta pysyin kovakuntoisten kyydissä. Läähättäen, mutta kuitenkin.
https://www.movescount.com/moves/move282098261
Se mikä porukkalenkeillä meinaa tulla ”ongelmaksi” on että matkavauhti tuntuu olevan läskipyörilläkin hiekkateillä ym helpossa maastossa yli 25km/h jolloin sähkärillä saa puskea kahta kovemmin :) varsinkin bosch koneisella jolla nyt testienkin mukaan oli se ikuinen vastatuuli yli 25 ajettaessa.
Vaimon kanssa olisin kaivannut sähkäriä. Kääntäkööt joku tän nyt sitten vaikka miten kaksimieliseksi :D Aikoinaan yhteiset maantielenkitkin jäivät, koska itse ajoin jatkuvasti palauttavaa ja vaimo "täysillä". Totuus on se että saadakseen pyöräilystä luomuna nautittavaa, olisi hyvä omata kohtalaiset voimatasot niin ettei joka ainutta ylämäkeä tarvi hinkuttaa ykkösellä ylös.
Itselleni sähköfillarilla kuntoilu on vauhdikkuutta. Kun on käynyt kovakuntoistenkin luomufillaristien kanssa maastolenkillä, niin ennemmin tai myöhemmin heille tulee niitä siirtymävaihe-efektejä, jolloin vaihteita vaihdetaan kevyemmälle ja ns. lyllerretään eteenpäin. Harva jaksaa vetää tuntia tai puoltatoista täysillä eikä sellaisessa olekaan järkeä kuin kisatavoitteisille ajokoirille. Itse huomaan kaipaavani näillä siirtymävaiheillakin vauhtia. Usein porukkalenkillä on tapana ajaa vaikeat paikat vauhdikkaasti ja helpomman polut sitten huilaillen. Sähköfillarilla taas huomaa ajavansa myös nämä helpot polut vauhdikkaasti, jolloin niistä tuleekin itseasiassa haastavia ja mukavia ajaa.
Erona ns. luomupyöräilyyn on jalkojen maitohappojen määrä - joka ei ole niin määräävässä asemassa kuin luomulla ajaessa. Ainakin itselleni maastoajo on ajamisesta nauttimista, vauhdin hurmaa ja teknisten haasteiden voittamista. Jos haluan vetää mäkivetoja, lähden maantiefillarilla, koska sillä on kuntoilu paljon mielekkäämpää ja saa pidettyä paremmin kuormituksen sillä tehoalueella kuin haluaa. Maastossa on turha pyrkiä vetämään vaikka viiden minuutin vetoja, vaan ajaminen on enemmän ns. yleisajoa. En sano etteikö sekin kehittäisi kuntoa, mutta kyllähän kaikkein tarkimmat ja yksilöidyimmät treenit tehdään trainerin päällä ja sisätiloissa.
Vaikeinta sähköfillarilla kuntoilussa on olla fuskaamatta. Niin totta kuin se on, tulee ylämäissä helposti napsautettua isompi avustus päälle. Vastaavasti tasaisilla poluilla tulee ajettua normaalia korkeammilla sykkeillä, koska vauhtia nyt vain on niin kiva pitää ja syke karkaa kuin varkain. Sähköllä "fuskaamisesta" pääsee kun mieltää itselleen että ei ole kuntoilemassa vaan ajamassa fillarilla - ja jos liikunta sähköfillarin päällä saa aikaan hapenkuljetuselimistön "tuulettumista", niin sehän on vain hyvä.
Eikös tämä sähköpyöräily sitten sovi suomalaisille, eli meille kalsarikännien luvatulle kansalle, kuin nyrkki perseeseen? :rolleyes:Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti kuovipolku
Niille suomaisille joihin kuvaus perinteisen suomalaisen perinteisestä olemuksesta osuu kuin nyrkki silmään, kyllä! Mutta kun elävässä elämässä totuus kuitenkin on se että milteipä suurin osa suomalaisista - ja tarkoitan tässä niin sanottuja kanta-suomalaisia - on kuitenkin jokseenkin muunlaisia.
Olo on pyöräilylenkillä kuin sähköjäniksen perässä. Ajan lenkillä nykyään aiempaa kovemmin lukuunottamatta alamäkiä. Tasaisella ja ylämäessä nopeuteen on tullut noin 5-10 km/h lisää. Tämän seurauksena pyöräilylenkkien ajallinen kesto on pudonnut 3-4 tunnista alle kahteen tuntiin. En vaan jaksa pidempää aikaa. Todennäköisesti tulevana kesänä pyöräilen enemmän kuin kahtena edellisenä. Kaikki tämä sen hetken seurauksena, kun ostin puolisolle sähköavusteisen pyörän...
Täytyy muistaa, että pyöräilyllä on vaikutuksia muuhunkin kun vain fyysiseen kuntoon. Se mm. antaa mielihyvää ja edistää henkistä palautumista stressaavasta työstä. Tulin juuri 80 km lenkiltä, joka meni sähkärillä leppoisammin kun normaalilla lenkkipyörälläni. Ajaessani koin kaikenlaisia positiivisiä kevääseen liittyviä fiiliksiä, nuppi lepäsi ja moni asia loksahti taas kohdalleen aivan, kuten normi pyörälläkin vääntäessä. Lenkin jälkeen oli hyvä ja rento olo. Polar arvioi kyseessä olevan keskitehoisen ja pitkäkestoisen harjoituksen, joka tällaiselle myöhäiskeski-iässä olevalle viikonloppukuntoilijalle on aivan oiva kuntoilumuoto. Plussaa on se, että reidet eivät ole hapoilla vastatuulesta ja miehekkäistä ylämäistä huolimatta. Palautuminenkin tapahtuu paljon nopeammin ja tiedän, että huomenna on taas ajohaluja, mikäli vain aika ja keli vain antaisi myöden.
^Nimenomaan näin ja paras treeni on se, mikä tulee tehtyä. Jokainen tehkööt niinkuin itselle parhaiten sopii.
^Ja fillarilla voi ajaa muutenkin kuin kuntoilumielessä. Ajetaanhan moottoripyörilläkin "lenkkiä" vaikkei katucruisailu juuri kuntoa nosta.