Tänään maasturilla 75 kilometriä metsä- ja sorateitä alueella Sipoo-Pornainen-Porvoo. Kymmeniä vuosia alueella on tullut jo ajeltua, mutta moni pätkä oli tänään minulle ennen ajamaton.
Printable View
Tänään maasturilla 75 kilometriä metsä- ja sorateitä alueella Sipoo-Pornainen-Porvoo. Kymmeniä vuosia alueella on tullut jo ajeltua, mutta moni pätkä oli tänään minulle ennen ajamaton.
Eilen alkulenkki + työmatkaa yhteensä 115km ( ja lähtipä kepeesti vaikka edellispäivänä migreeni oheistoimintoineen ), ja senjälkeen pitempi uintikierros. Tänään jo aamulla huomasi miten väsyny oli, aamupalan jälkeen vielä nukkumaan ja päiväunetkin tässä välissä.
Kiva kuitenkin todeta että satanen alkaa mennä jo vasemmalla jalalla polkaisten, kun kahtena viime vuotena oli hienoa jos jaksoi yhtenäisen viiskymppisen pakertaa :) ja uusia reittejä löytynyt myös, semminkin kun niitä uusia reittejä on tehty esim. Jasperintie.
Runsaan tunnin lenkki töitten jälkeen tänään.
Torstaina 16.07. pisin kotiovelta tehty lenkki, 207,2 km ja 7h52m. Kotona 00:20.
Kolmen maankunnan alueella. Neljän v.2019, kun Kuhmoinen oli vielä Keski-Suomen maakuntaa.
Kun tie Weberin pisteelle Rautajärvelle on poikki tietyön takia, pyöräilin Kt53:n kokonaan ja Tuulokselta Vt12:lle.
Reitti: VLK-Kangasala-Kuhmalahti-Torittu-Vt24-Kt53-Tuulosen kauppakeskuksen piha-Vt12-St307-VLK.
Polttoaineena kaksi banaania ja kaksi juomapulloa vettä à 60 cl.
Tämä oli nyt korvike viime kesän kaksisataselle Öölannissa, Ruotsissa.
Jos ei olisi ollut koronaestoja, olisin mennyt jälleen Öölantiin ja ottanut urakaksi Södra Udde - Norra Udde eli 300 km !!
En mene pyöräilemään 200 km lenkkiä seuraavana päivänä lainkaan, mutta haluan pitää lauantain vapaapäivänä. Siksipä tänään oli "pakkolenkki" ja oli inhottavaa, kun takapuoli ei kestä kosketusta pitkään. Paljon putkelta ajoa, joten keskikade vain 83, näin matala se ei ole ehkä ollut koskaan.
Voi olla, etten pysty VK-sunnuntaisataseen akuutin istumavamman takia, ehkä se muuntuu PK-seiskavitoseen.
---
Suurin ihmetys on vasenta tienpuolta pyöräilevät. Niille on yhteistä vanha pyörä kitisevillä ketjuilla; pyöräilijällä ei ole kypärää ja pyörässä ei ole valaisinlaitteita.
Tänään 123 km maantiepullalla. Oli eka satku ja sen yli, ja vikat 30 km vähän mietitytti , kun paluumatkalla olikin paljon kovempi vastatuuli kuin mitä luvattiin. Luhangan tie oli todella nätti ja hyvärytminen tie, mutta armottoman rokonarpinen. En usko, että noin kauas pohjoiseen tulee lähdettyä kuin kerran kesässä - paitsi jos uutta pintaa joskus tulee...
Pyhä-Häkissä pikkupoikien kanssa.
Alku Poika-aholta Tulijärvelle melkoista rämpimistä/taluttamista(Sikomäki), mutta kun päästiin Majajärvenkankaalle niin tuli parasta polkua, mitä ollaan ajettu.
Hyvin tarkeni
ps. Hilloja näytti tulevan runsaasti
Tänään maasturilla 42 km.
Tänään suununtaisatkun (120 km), josta kohtuudella soraa.
Aamulla pari tuntia maastoa ja iltapäivällä pari tuntia alamäkeä. Kunhan tästä kotiutuu voisi taas mennä maantielle.
Tänään kerkesi pakkotyöleiriltä paluun jälkeen vielä kakspuolikkaalle lepäämään. Grääveliä... Espoota ja Kauniaista. Vain yksi päälleajoyritys tänään, siitä pojot em. paikkakunnille.
Eilen grävelillä Silvolan tekoaltaan ympäri. Aika vähän tuli varsinaista gravel-osuutta, mutta olihan se tekoaltaan ympäri menevä reitti jo enemmän kuumottavan puolella. Taas tuli todistettua, että hissitolppa gravelissa on järkevä lisä, muuten olisi nekin vähät jäänyt ajamatta.
Aamupäivällä polkasin runsaat 2 tuntia asvalttia pitkin , joka paikoitetellen oli huonompaa pinnaltaan kuin perinteinen soratie.
^^ Mutta toisaalta Silvolantie on sitä parasta varsinaista gravelia: polveilevaa ja mutkittelevaa, ylä- ja alamäkeä eikä mitään tasaista suoraa!
(Koska minulla ei ole minkäänlaista maastopyöräilytaustaa ja muutenkin olen pyöräilyn myöhään uudestaan aloittanut huonon tasapainon ja liiketajun omaava ja muutenkin liikunnallisesti lahjaton setämies, minulta jäi tekoaltaan länsipuoli yhteen "ajo"kertaan. Mutta Silvolantien vastapainoksi on ihan hauska tehdä lenkki niin että jatkaa Ylästöntielle, kääntyy Kuninkaantielle (ja ihmettelee tien sortumista ja suljettuna pysymistä) ja palaa Vantaanjoen länsipuolista ulkoilutietä. Ja seuraavalla kerralla toiseen suuntaan!)
^ Perinteinen soratiehän voi parhaimmillaan olla pinnaltaan yhtä hyvää kuin hyväkuntoinen asfalttitiekin, kovaa ja tasaista, sileää ja upottamatonta. Jopa niin hyvää että vasta kaarteessa jossa on irtonaisempaa hiekkaa muistaa ettei olekaan asfaltilla...
Sunnuntaina.
Viikko päättyi niin kuin se oli alkanutkin eli pyöreästi neljän tunnin soololenkkiin asfalttitiepyörällä eli maantieraketilla ja 23-millisillä renkailla.
(Jossain vaiheessa tai parikin kertaa tuli mieleen miten joidenkin 28-millisillä renkailla ajavien mielestä asfalttipinnan epätasaisuudet, kelveillä kovin yleiset saumat ja muut sellaiset iskevät käsille niin ikävästi että he kaipaisivat leveämpiä renkaita (ja joskus myös pyörää johon ne renkaat mahtuisivat). Koska ihminen mielellään tuntee itsensä tavalla tai toisella muita parammaksi, tunsin sellaista pientä huvittuneisuutta ja ihmettelin että miten he oikein mahtavat pyöränsä päällä istua ja ohjaustangosta kiinni pitää ja miten tunnottomalta tienpinnan suhteen pyörän pitäisi heidän mielestään tuntua. Mutisin vielä jotain luonnosta vieraantuneista Zwiftissä ajamiseen tottuneista ihmisistä ja jatkoin ajamista...)
Aamulla maantiepyörällä 70 km keskari 29,6 km/h ja nousumetrit n. 500. Hyvin kulki aamulenkiksi.
Sain aamulla ajettua yhteensä 107km, pääsin juuri tänne töihin ennenkun sade alkoi. Kotimatkalla ei niin väliäksi vaikka sataisikin.
Aamulla oli tosi hyvä ajokeli, tyyntä - mutta hiostavaa ja kahden lepopäivän jälkeen ajaminen tuntui mukavalta ja ylämäetkin meni reippaasti :)
Toissapäivän iltana auringonlaskun aikoihin mökiltä vajaa 50 km reilu 2h korpeen yöpymään ja eilen korvesta gräveliä, polkua, suorämpimistä, gräveliä, asvalttoa kaupunkiin ostoksille ja sieltä gräveliä ja asvalttoa takaisin mökille vajaa 60 km.
Eilen uuden maantiepyörän koeajelua 30 km. Tänään sitten kaikkien taiteen sääntöjen vastaisesti 100 km kun olin saanut säädöt kohdalleen. Haaveena oli ajella alle kolmeen tuntiin uudella pyörällä. Mutta kyllä mies hyytyi pahasti kolmannella tunnilla ja vaikka vielä kääntöpaikalla olin 4 minuuttia edellä aikataulusta meni aikaa lopulta 3h 11min. Koko lenkillä oli vain pullo vettä juotavana mutta en usko että urheilujuoma olisi pelastanut tilannetta. Nyt on perslihakset hieman jumissa vaikka yritinkin venytellä..
Äsken sateinen satanen gräveliä grainderilla. Hauska lenkki vaikka keli oli mitä oli. Kepua Silvolaan, R2000 Pirttimäkeen ja sieltä Kauklahteen ja Saunalahdesta Rantaraittia myötätuuleen kotio.
Tänään maasturilla polkuja 40 km.
( mulla satanen voi hyvänä päivänä mennä alle neljään tuntiin.....jos ajaa maantietä, eikä kelvejä kuten yleensä ) no joka tapauksessa tänään 76km, alussa keräsin tyhjiä tölkkejä jotka laitoin jemmapaikkaan ja haen...no sitten menikin takarengas, joten ajoin kotiin ja lähdin toisella fillarilla hakeen loput tölkit, samalla keräsin kipon vadelmia, ja kävin vielä kaupassa ja postissa.
Oon kyllä väsyny niin että nukkuisi vaan, parin kuukauden ajan ajanu neljä reilu satasta viikossa. ( viime vuonna oli kaksi päivää kun sain ajettua yhteensä satasen).
Tänään ajelin retkigrindingia Teijoon. Aluksi tosin junalla Kyrsälään ku satoi. 140 kilsaa. Yli seittemän tuntia meni, ei oikein ollut jalkaa tänään.
Olis pitänyt jaksaa vaihtaa alle 43-milliset SK-sorakunkut, 38-milliset Hutsut oli turhan raskaat vettyneillä hiekkateillä.
^samoissa puuhissa kait. Noin satkun polkaisin viettämään maastoyötä. Puolet ajasta satoi.
Eilen reilun satkun maantietä reilulla tonnilla nousua. Ihan kivasti meni tuollainen assulenkkikin Gravelking SK:lla. Rankkasade kastelli viimeisellä vitosella totaaliseesti. Siinä huomasi, että leveä rengas alkoi rullata selvästi heikoimmin vetisellä tiellä kavereiden 28 millisiin nähden.
Just tulin iltalenkiltä. Syksy tulee kovaa vauhtia, kun valojakin tarvitsi jo.
Tiistaina kevyt crossari lenkki, olotilaa tunnustellen.. Loppuviikko on sitten mennyt astmaoireista kärsien, kun lääkitys ei ole oikeen kohallaan. [emoji19]
Lähetetty minun SM-T580 laitteesta Tapatalkilla
Herättyäni polkaisin kotiin, enkä jäänyt ajamaan pidempää lenkkiä. Nyt ei vain sytyttänyt.
Äsken polkaisin Karkkilaan. 127 kilsaa. Nyt oli mahtigrävelii, jeesus kristus! Ja kivoja assuteitä!
Söin pizzan kun ei täältä muuta saa ja sitten ihmeteltiin kun itsepalveluhotellissa mulla ei ollutkaan huonetta. No puhelisoitoilla onneksi järjestyi.
Reilu satanen pk-seudun rantoja mukaellen. Rauhallista ja mukavaa ajamista. Onneksi tuuli vastaan mennen-tullen... oma syy, mitäs ajoin niin hitaasti, että tuuli ehti kääntymään.
Tänään visiitti Etelä-Savon rajalle, 126 km.
Oma kotiseutu alkoi yhtäkkiä tuntua hyvin eläväiseltä ja melkein sivistyksen kehdoltakin, kun katseli sitä kuolevaa maaseutua Pertunmaalle vievän tien 423 varrella. Autiotaloja, autiokoulu, suljettuja kauppoja, suljettu pankki, huonoa asvalttia. Ei mitään. Ei niin mitään muuta kuin pieni sitkeä kuppila kanta-asiakkaineen, eikä edes nättiä maisemaa. Toissa lauantain Luhangan tie 612 oli kuin toisesta maailmasta, vaikka Sysmän Vintturiakin pidetään melkoisena peräkylänä, mutta siellä melkoisessa peräkylässä on hauska pubi ja tien varrella kauniit maisemat. Sysmän ja Hartolan välissä kulkeva Valittulan tie 413 muodostui uudeksi suosikiksi - niin tasaista baanaa koskaan ajanutkaan ja silti hyvin vähän liikennettä, täytyy lomalla ajella uusiksi ja eessuntaas niin ehtii ihailla kaikki hienot vanhat talot tien varrelta. :D