Aamun (heti herättyä soinut) korvamato pois
Leuhtturm - Lichtreise
Printable View
Aamun (heti herättyä soinut) korvamato pois
Leuhtturm - Lichtreise
Mukavan kuulosta musiikkia!
https://youtu.be/cFY9TY1Y-0k?list=PL...dc33CQPaLR7zxE
Top of the popsia netistä; jo pari vuotta kuunneltuna. aivan kaikkea :)
^ Tuo on hyvä:) Joskus "eksynyt" samaan hetteikköön...
Juuri äsken töistä kotiutuessa aivan upeaa rastaiden iltakonsertointia
kylmenevästä yöstä huolimatta. Piti pysähtyä pihamaalle kuuntelemaan.
Taannoin Pollarin Etsiväpersoonan taustalta jäi elämään tämä
Dick Dale & SRV- combon versio "Pipeline"-aiheesta.
https://www.youtube.com/watch?v=56SAxtf-RTg
Rachel Flowers plays Keith Emerson. WTF?
Neiti F. on kaiken kukkuraksi näkövammainen.
https://www.youtube.com/watch?v=cWCHNeVhZyE
Pahimpien poliitisten hyöryjen lauhduttua Lemmy-Setä
esittää mukavan kehtolaulun
https://youtu.be/sjkzbCkZEuQ
Pakko nostalgiasetti Rob the Leather ja rest of the Priest
https://www.youtube.com/watch?v=yMVV_HsHcX0
Jenkkilän syrjäseuduilla eleli aikoinaan Syvän Purppuran
jäseniä kiinnostavia tapauksia. Neil Diamondia mukaellen.
https://www.youtube.com/watch?v=JiWRCeIkB4M
Grateful Dead: Warfield 1980
Tupla-cd Warfield-teatterin keikkaputkelta, jossa ekat setit olivat akustisia.
Miten ihmisestä tulee noin hillitön Grateful Dead -fani? Ja onko olemassa muunlaisia?
(Ihan positiivisessa mielessä ja vilpittömästä kiinnostuksesta esitetty kysymys yhtyeen musiikin syvempää viehätystä koskaan edes etäisesti ymmärtämättömältä ihmiseltä.)
https://www.youtube.com/watch?v=5seufs8NnGA
Eilisen fillarilenkin alussa pysähdyin hetkeksi kun kuulin metsäisellä ulkoilutiellä kitaransoittoa. Viereisellä kalliolla, pienen jyrkänteen reunalla istui mustassa huppuverkkarissaan soittaja joka säesti itseään kitaralla. Soinnuista en olisi kappaletta tuntenut, mutta sanoista sai hyvin selvää ja niiistä tunnistin sen välittömästi. Esitys ei varmaankaan ollut kovin korkeatasoinen, mutta eihän Neil Young -coverin kohdalla voida puhua nuotinvierestä menemisestä.
Jäin siten paikalle vähän pitemmäksikin aikaa ja tuli jutelluksikin eli molemmat muistelivat niitä ystäviään ja kavereitaan joille ei käynyt kovin hyvin tässä elämässä, jotka ehkä joutuivat väärään seuraan tai osuivat vääränlaisten ihmisten tielle ja joihin sopivat Eino Leinon sanat "Ei paha ole kenkään ihminen vaan toinen on heikompi toista. Kohtaaminen pysyi jollain tapaa mielessä koko lenkin ajan ja myöhemmin illalla - ja täytyy tunnustaa: vielä aamuyön tunneillakin - tuli kuunnelluksi Neil Youngin levyä.
Se lähti liikkeelle yhdestä tietystä tapahtumasta. Olen ehkä kertonut tämän aiemminkin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti kuovipolku
Oli vuoden 1976 heinäkuu ja olin hyvin nuori. Siitä huolimatta olin onnistunut ylipuhumaan vanhempani päästämään minut interrailille, vieläpä yksin ja hyvin minimaalisella budjetilla. Retkeilymajan pihalla kuumana kesäiltana Italian Comossa jollain amerikkalaisella oli kasettimankka, josta tulvi minulle tuntematonta, mutta silloiseen mielentilaani täydellisesti sopivaa musiikka. "What's that?", tiedustelin amerikkalaiselta. "Grateful Dead", kuului vastaus. Siitä se alkoi...
Tonight's The Night on muuten mielestäni Neil Youngin paras levy. Fiilis kohdallaan.
Vastaus hyväksytään ja jollain tapaa jopa ymmärretään.
"Tonight's The Nightista" ollaan täysin samaa mieltä. "Zuma" on sitten hyvä kakkonen (ja joinain päivinä ehkä jaetulla ykkössijallakin). Ne olivat aikanaan sellaisia "revelaatioita" ja elämyksiä. koska ei ollut aikaisemmin paljoa perustanut siitä mitä Youngin tuotannosta sooloartistina tai eri yhtyeissä oli kuullut ja koska nekin sattuivat ilmestymään ja osumaan kuunneltaviksi juuri silloin kun mieli oli kohdallaan ja korvat vielä auki.
Kannattaa tsekata myös se viimevuonna ilmestynyt live-versio, joka tehty ennen levytystä. Tai no, olethan sinä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Markku Liitiä
Olen.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti JackOja
Kuovipolulle: Minusta On the Beach on hyvä kakkonen.
Deep Purple - In Rock Anniversary Edition.
Olenko jo montakin kertaa tämän postannut tänne? :)
https://www.youtube.com/watch?v=S4R8HTIgHUU
Neil Young: Tonight's the Night Live
Kansilipareen mukaan ei ole äänitetty ennen levytystä, vaan heti alkoholipitoisten levytyssessioiden jälkeen juuri avatulla Roxy-klubilla, vai teatteriksiko sitä pitäisi kutsua.
(chillailu bossa nova)
https://www.youtube.com/watch?v=RyWjdKrAHxM
Neil Young: On the Beach
Neil Young: After the Gold Rush
Tai itse asiassa kuuntelin Neil Young Archives, Vol 1 -boksin kuutoslevyä, jolta mm. Gold Rush -albumi löytyy. Paremmat soundit kuin orkkiksella. Olen remasterointien vankkumaton kannattaja.
^onko noi oikeesti hyviä? Remasterointien kannattaja olen minäkin, mutta pitäiskö nuo siis taas ostaa?
Jotenkin tunkkaisia ovat ne ensimmäiset cd-painokset kyllä.
Siis meinaatko tuota Vol 1:tä, joka on 8 levyn boksi vai Youngin Archives-sarjaa ylipäänsä? Boksi on minusta vähän sekavan oloinen kokonaisuus, joka sisältää Youngin alkupään soololevyt, keikkataltiointeja (joista suurin osa saatavilla Archives-sarjan myöhemmillä yksittäisillä levyillä) sekä "historiallista" matskua Buffalo Springfield -ajoilta ja sitä ennen. Biisit ovat boksilla aikajärjestyksessä ja muusikot lueteltu tarkasti, mutta sekavuus tulee esillepanosta ja olemattomasta taustamatskusta.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti JackOja
Alun perin kovin huonoista äänityksistä ei tietysti remasteroinnillakaan saa kovin kaksisia, mutta kyllä monet Youngin ennen julkaisemattomista keikkatallenteista soundaavat aika hienoilta, samoin 70-luvun levyjen remasteroinnit. Jos konserttiäänitystä ei ole aiemmin julkaistu lainkaan, on tietty arveluttavaa puhua remasteroinnista.
Minua vähän huvittaa se, että Young melskasi myttyyn menneen Pono-hankkeensa yhteydessä digitiedostojen kehnosta laadusta, kun miehet omat levytkään eivät cd-kauden alkuaikoina olleet soundinsa puolesta kovin kummoisia - siis nekään, jotka tehtiin silloin kun cd oli jo selättänyt vinyylin.