Eilen hain soratie ruutuja tunti nelkyt minuuttia.
Printable View
Eilen hain soratie ruutuja tunti nelkyt minuuttia.
Illalla normi-iltalenkki eli parisen tuntia polkuja.
tunti 18 minuuttia kevyessä satessa nyt iltapäivällä
Äskön reilu kuuskymppiä rantoja pitkin ja rautatientorin bursafestarin kautta kotiin. Tekee kyllä gutaa vetää vastatuuleen maha täynnä pullaa ja kuollutta lehmää.
Pirkan klassikko, uudella reitillä.
Eilen 64 kilsaa ja 613 nousumetriä.
Reilu viiskytä ja välillä vohvelitankkaus Cafe Mageessa Rekolassa (vai Mikkolassa vai Nikinmäessä…). Keravantie oli kyllä tympeä ajaa, ei jatkoon. Pitää keksiä joku muu reititys.
Maastopyörällä kävin äsken ajelemassa sillei hikeä vältellen pari tuntia, 194w ja 84rpm.
Äsken ajelin miniloman ekan etapin vakiomestaan Saloon, Lehmirannan lomakeskukseen. Olipa muikea päivä, mutta jotenkin raskas. Ei ollut jalkaa.
67 kilsaa Vaihmalan hoviin lounaalle ja takaisin.
Tänään satkun pääosin soraa sinkulagravelilla. Alla olivat 50-milliset 28-tuumaiset renkaat. En ole pariin viikkoon ajanut ollenkaan 650b-kokoisilla, että unohtaisi tunnun. Salsan keskiö näytti olevan 295 mm:n korkeudella ja sen myös mielestäni huomaan: vähän horjakka ja tunne korkeudesta ei oikein suostu kokonaan katoamaan. Kyllä tuolla ajaa ja kovemman rutistuksen tiimellyksessä kiekon ja kumin koko unohtuu.
28-tuumaisille voisi Salsaan vielä mennä niukasti 2.1-tuumainen kumi, mutta kokeilussa ei taitaisi olla järkeä.
Jos keskiö olisi rungossa alempana, niin toki isosta renkaasta on iloa kuoppaisella tiellä.
Seuraavaksi sitten alle pienempää kiekkoa ja isompaa kumia: 650b ja 2.1-tuumaa, niin keskiö pysyy maltillisemmalla korkeudella, eikä päänuppi raportoi mistään.
Ei olleet Paraisten mäet pienentyneet viime vuodesta...
Eilen normaali iltalenkki. 35km/2h polkuja.
Tänään miniloman toinen etappi, Salon Lehmijärveltä Houtskariin. En muistanutkaan millaista vuoristoa Salon seutu on.
Vastatuulta oli lyhyitä etappeja lukuunottamatta enemmän kuin lääkäri määrää koko päivä. Saa olla mielellään sama tuuli torstainakin kun on tarkoitus ajaa TKU-HKI. Jos tuuli kääntyy niin otan perkele junan. Vastatuuleen en enää suostu ajamaan. Ainakaan jos sataa.
Iltapäivällä vajaa kolmekymppiä läskigrävelöintiä. Aamulla satoi, niin lenkki siirtyi ja lyheni. Nyt kun on tottunut ajamaan lenkit aamulla/aamupäivällä (lähtö 10-11 maissa), niin jotenkin iltapäivällä ajaminen tuntuu raskaalta.
Tänään Houtskarista Turkuun.
Eilen gravelia 177 km. Tänään on vähän väsyttänyt. No ajoin minä tänäänkin eli siirtolapuutarhalle ja takaisin.
Pirkan Pyöräilyn Klassikon suorite enimmäkseen soolopyöräilynä[1] sai aikaan kehon niin voimakkaan lämpenemisen sunnuntai-illan aikana, etten saanut tästä syytä unimaailmaan siirtymää normaalisti tapahtumaan maanantain vastaisena yönä. Tämä reaktio näköjään voi vielä vaivata vahvana 57-vuotiaanakin.
Muutoin vaikkapa saunassa käynti ei nosta lainkaan kehoni lämpöä ja ainut virvoike saunan jälkeen on hanavesi 2 dl. Skool on wasser!
Ma ja ti vielä Pirkan Pyöräilyn reitillä reitinsuuntaisesti 24,5 km (ja vasta-samansuuntaisesti 49,0 km).
[1] Soolona, koska en tiedä omaa nopeusvauhtiani ryhmässä. Kiitos autoilijalle; sinä, joka tökkäsit minut kumoon 13.11.2024. Vieläkään en ole voinut aloittaa juoksentelua ja palata maratonmatkoihin kykeneväiseksi liikkujaksi.
Tänään Turusta Helsinkiin kierrellen historiallisia tielinjoja, mahdollisuuksien mukaan lähinnä keskiaikaista Ylistä Uudenmaantietä joka kulkee Turusta Lohjalle. Saukkolasta, jossa tie erkanee, sit vaan vanhaa Ykköstä. Jännää ja kiehtovaa oli.
Hassusti noi on kierrellyt ennen kun 190 kilsaa kertyi matkaa. Suorin reitti olisi kai ollut jotain 160?
Eilen illalla 100 km yhteislenkki. Oli kyllä kevyin satanen ikinä, jos ei lasketa lopun kilvanajoa Kaupin latupohjilla.
Vajaa kuuskymppiä assua. Miksi vastatuuli syö miestä enemmän kuin nousu?
Vaimo tuumasi viime viikolla etten ole ajanut sähkö(enduro) pyörällä pitkään aikaan. Ja todentotta, edellinen kerta joskus viime syksynä. Ja siitä muistona alla olivat vielä Minionit. No se ei ollut syy miksi tänään ajelin 2-3h sillä Fiskarsissa, vaan syynä oli se että Juhannuksen jäljiltä oli pientä väsymystä:D,
Kumpa tietäis. Sama matka ja vaikkei nyt älyttömin tuuli ollukaan, reittisuunnitelman muutoksen vuoksi piti ottaa kaksi ” kusitaukoa” kun tuollainen matka menee normaalisti yhdeltä istumalta. Paitsi jos rouva on matkassa niin ainakin jäätelö/munkkikahvi tauko katkaisee hyvän rytmin.
Äsken leppoisa reilu viiskymppinen. Sateeseen totuttelua ja siedätystä. Lisäksi kahteen uuteen infraan tutustumista, silta ja baananpätkä. Koska kaksi uutta infraa, niin kahdelle panimolle myös.
Jotain kolmekymppiä Salsalla pienten muutosten jälkeen. On se vaan kiva ajettava, harmi että alkaa olla valmis. Tai no viimeistään talvella vaihdan paremmat kuoret jarruihin.
(Kun Konakin on valmis, niin pahaa pelkään että hankin jonkin projektin. Mun piti odottaa eläkkeelle jäämistä, mutta saa nähfä kuinka käy)
Just äskön. Reilu viiskymppiä ja Boxintien korkkaus. Hauska pätkä, jos olisi jalkaa. Mutta meni se näinkin. Laitetaan yhdeksi vakireitiksi. Sen kelvin kun vielä päällystäisivät uudelleen Boxista Söderkullantien risteykseen niin olisi 6/5.
^ Päällyste on peräisin vuodelta 2014, minkä kyllä valitettavasti huomaa etenkin eteläpäässä. Ainakaan tämän vuoden päällystettävissä kohteissa Boxintietä ei näy, mutta eletään toiveikkaina!
PS Boxin risteyksestä lähtee etelään Spjutsundintie, joka on hauska pätkä sekin, mutta huomattavasti huonokuntoisempi käytännössä koko matkaltaan. Siksi onkin ilo kertoa että se tullaan vielä tänä vuonna päällystämään, voi tosin olla että se tapahtuu vasta syksymmällä.
Mulla on ollut tarkoituksena saada bucket-listalta pois Porvoon reissu ja piirsinkin reitin joka menee tuota Spjutsundintietä pitkin, mutta jos se on kovin huonokuntoinen, niin enpä sitten tiedä. Jotenkin tulin allergiseksi noille montuille, kun ekalla lenkillä meni rengas Immersbyntiellä*), joka sekin on omalla tavallaan hauska ajettava. On vaan aika heikossa hapessa.
*) omaa vikaahan tuossa oli ja kokemattomuutta nakkirenkailla ajamisesta. Edes gravelilla ei tarvitse ihan hirveästi reikiä tuijotella. Jostain läskistä puhumattakaan, jolla voi ajaa metrin monttuun.
Spjutsundintie oli oleellinen osa porukkalenkeillä usein ajettua "Jalostamon klassikkoa", jossa Uudelle Porvoontielle palattiin Nesteentien tai Kilpilahdentien kautta, mutta eihän sitä ole aikoihin huvittanut ajaa (vaikka kuinka selittäisi itselleen että kuoppien ja railojen tähystäminen ja niiden mahdollisimman sujuva kiertäminen on osa maantiepyöräilijän osaamista).
Variaatioita on miltei loputtomiin, mutta perinteisistä perinteisin Porvoon reissu ajetaan mennessä Uutta Porvoontietä (jolta Porvoon päässä käännytään Treksiläntielle ja sitten Tolkkistentielle) ja tullessa Kuninkaantietä (jolta Nikkilän kautta Jokivarrentielle ja edelleen Vanhalle Porvoontielle ja Sotungintielle). Tai päinvastoin, riippuu fiiliksestä, tuulen suunnasta ja semmoisista.
^kiitos vinkistä. Piirsin uuden lenkin tuon mukaan. Karvan alle yhdeksänkymppiä, ihan hyvä.
Tänään parisen tuntia ja 37km maastoa loman alkajaislenkiksi.
Tänään kävin reilun kolme tuntia ajelemassa. kulki hyvin.
Eilen läskillä reilu kolkyt, että sai kesäkuun tavoitteen kasaan. Oli 25 km vaille. Ristus, että oli tuuli. Tein Talosaarentien segmentillä PR:n 30+ km/h keskarilla, kun ton mun pyörän teoreettinen maksimi mulle on jossain 33 km/h.
Josta päästäänkin mukavasti siihen, ettei nuo KOMit ja muut oikein kerro mitään, kun ainoa mitä ne kalustosta (ja olosuhteista) huomioi, on että ajaako joku oletetusti sähköpyörällä vai ei. Kunnon tuulella lähtee tekemään KOM-shoppailua ja keräilee ennätykset pois.
Sopiihan sitä yrittää, mutta tässä vaiheessa isot pojat ovat jo ehtineet ajaa lähes kaikki segmentit kunnon myötätuulella.
Näin se varmaan on. Pitää tehdä omat segmentit ja ajaa vain itseään vastaan.
Äsken rävelöintiä. Reilun viikon tauon jälkeen eka puoli tuntia oli ihan toivotonta painia ja sitten alkoi jalat liikkumaan paremmin.
Reipasta vuorovetoa maantiellä. Ja myötätuulta. Ai että tuo on hauskaa.
Tänään Pilvijärvelle uimaan ja takaisin. En tosin uinut tälläkään kertaa. Rannalla sai sitten harjoitella taas sisurinvaihtoa. Ehdin juuri ajatella, että pitäisiköhän pyörä siirtää pois auringosta, kun takarengas sanoi poks ja shhhh…
Mennessä tuli pr:t joka segmentillä. Toi on kyllä pirullinen matka mulle, 18 km per sivu. Voi vetää koko matkan sen mitä reisistä irtoaa, mutta kyllä tekee kipeää.
Tänään runsan tunnin ja nyt oli oikeasti eka kesäkeli niin että pystyin ajamaan lyhkösillä jo aamusta.
Tänään heinäkuun pakkosatanen. Kisa oli ~114 kilsaa ja matkat lähtöön ja maalista kuutisen kilsaa päälle.