Flatbar Gravel...

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti nure

^ Mikähän tuossa nyt ääliömäistä? Ja olisi joskus hieno yllätys jos puhuisit pyöristä ilman jotain pseudofilosofista höpötystä?

---

Jos pysähtyisit edes hetkeksi miettimään mitä oikein olet lukenut tai mitä sinulta on kysytty, kommenttisi ja vastauksesi olisivat huomattavasti harvemmin niin ääliömäisiä kuin ne voivat joskus olla. Eli kunhan nyt luet mitä kirjoitin ja mitä vastasin ja mietit sitten ihan kaikessa rauhassa, niin eiköhän asia sinullekin selviä.

Mutta koska luulen tietäväni että sinä mieluummin kiirehdit vastaamaan jotain entistäkin typerämpää kuin rupeat mihinkään ylläolevanlaiseen, niin muistutan että puhuin työmatkapyöräilystä (ja nimenomaan sellaisesta tylmatkapyöräilystä, josta tulee mitta täyteen), en työssäkäymisestä.


Toiseksi, puhun harvemmin pyöristä, koska tunnistan ja tunnustan tietämykseni ja osaamiseni rajat ja luotan siihen että niiltä, jotka asiat paremmin tuntevat ja hallitsevat, saadaan riittävän selvät ja pätevät vastauksesta. Pyöräilystä puhun sitäkin useammin, koska siitä minullakin saattaa olla jotain annettavaa ja koska jokaisen kokemus on jollain tavalla arvokas. Eikä pyöräilystä puhuminen aina ole mahdollista ilman sitä mitä kutsut pseudofilosofiseksi höpötykseksi.

^ Jokainen tavallaan mutta täytyy sanoa etten vielä ole kummoistakaan pointtia jutuistasi löytänyt mutta johtunee että helposti ohittuu jaaritteluna.

Nyt myös titaanisena https://nordestcycles.com/en/product/3003-ti-frame

Alkuperäinen FBG:n paino laskettu/punnittu, 7.75kg joten olen suht tyytväinen. Nyt vaan tuota varsinaista projekti FBG:tä viimeistelemään.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Copilot

Nyt myös titaanisena https://nordestcycles.com/en/product/3003-ti-frame

---

Kokoja olisi saanut olla enemmän: nyt on vain neljä (ja custom).

^Eikös custom poista tuon koko ongelman?

Nordest Albardan flatbarissa on pitempi reach (vs, kippurasarvi), joka kompensoi tangon vaikutusta. Tämä noin 20-30 mm lisäys on ehkä yleinen käsitys koskien saman valmistajan kippuraa ja suoratankoa. Suoratanko albardassa on ohjauskulman vähän loivempi , ja satulaputkea on jyrkennetty.

Tangon leveydestä sen verran että täällä mainittu 55- 56 cm leveä tanko flatbarina ei ehkä pelaa suurimmalla osalle ajajista gravelissa. Siinä ei jää kuin jotain 25-30 cm peukaloiden välille tilaa ja se on minusta tosi kapea ja ahdas, ja voisin kuvitella olevan liiankin herkkä . Omalla maasturilla ajaessa maantiellä tai oikein hyväkuntoisella soratiellä tulee joskus ajettua kädet melkein stemmissä kiinni, mutta normaalisti tulee käytettyä koko tangon leveys , vähän yli 70 cm

Poikkeuksena aiemmin esitetyissä kommenteissakin esimerkiksi se , että ajaa paljon nousukahvoilta, jolloin käsien asentokin on erilainen.

Albardan geometriasta kannattaa myös huomioida 85 mm bb-drop, joka voi olla jonkinasteinen haitta pitkillä kammilla, ja jos renkaat kapeat/matalat maantie/allroadrenkaat

^Voi olla ettei sovi monellekaan mutta itselle kyllä toiminut aikaisemmissakin projekteissa ja nousukahvat jätin pois tarpeettomina. Itse pidin viime kesän petusteella edellistä 68 senttistä tankoa turhan leveänä, kädet ajautui väkisin keskemmälle.

Eihän kapeaa tankoa voi tietenkään verrata maasto ajoon sopivaan mutta en silti ymmärrä sitäkään että mihin tarvitaan +80 senttisiä tankoja?

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti nure

^Eikös custom poista tuon koko ongelman?

---

Kyllä teoriassa, eli paperilla, mutta todellisessa maailmassa ainakin mulla lopahtaa kiinnostus -ei ole halua sotkeutua rungon mitoitukseen.

^ Kannattaa ottaa Pedroon yhteyttä, veikkaan että kyllä saat hyviä neuvoja satoja runkoja suunnitelleeltä kaverilta jos tosissaan kiinnostunut.
Toisaaltaan voi hyvinkin olla jälleenmyynnissä custom runko hyvinkin ongelmainen.

Titaani FBG punnittu, 8.05kg ykköskiekoilla täydellisenä. Tuo .05kg jäi uupumaan tavoitteesta mutta ilman telineitä oltaisiin menty jo alle joten saa olla ihan tyytyväinen.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti nure

^ Kannattaa ottaa Pedroon yhteyttä, veikkaan että kyllä saat hyviä neuvoja satoja runkoja suunnitelleeltä kaverilta jos tosissaan kiinnostunut.
Toisaaltaan voi hyvinkin olla jälleenmyynnissä custom runko hyvinkin ongelmainen.

---

Pyörää, tai runkoa, ostaessa ostan suunnittelijan ajatuksen ja näkemyksen, että millainen on hyvä ajateltuun käyttöön. Ei siihen enää toista kokkia tarvita. Siksi esimerkiksi jos suunnittelija on lähtenyt siitä, että runko on pitkä, keula loiva ja stemmi lyhyt, niin en minä mielelläni osta pientä kokoa ja laita siihen pitkää stemmiä.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti JKO17

...
Albardan geometriasta kannattaa myös huomioida 85 mm bb-drop, joka voi olla jonkinasteinen haitta pitkillä kammilla, ja jos renkaat kapeat/matalat maantie/allroadrenkaat

---

Toisaalta pudottamalla keskiötä alemmas laskee myös satula ja droppi tankoon. Ja kait se vakauttaa pyörää ja myös vaikuttaa ulkonäköön. Mutta mun graveleissa on bb-drop 70 mm.

^ Jos ajaa gravelia, siis perinteistä soratietä mistä alkujaan kyse niin ei kovinkaan tarpeellinen korkea BB drop, tulee hyvin toimeen vastaavilla kuin maantiepyörissäkin. Toisaaltaan jos pitää gravelia maastopyörän korvikkeena niin silloin aivan eri juttu...

Vaikka rungon koko on kuinka "oikea" niin se ei sulje pois pitemmän stemmin käyttöä, johtunee että kuskit ja kuskien tottumukset ja ajotyylit poikkeaa toisista.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti nure

^ Jos ajaa gravelia, siis perinteistä soratietä mistä alkujaan kyse niin ei kovinkaan tarpeellinen korkea BB drop, tulee hyvin toimeen vastaavilla kuin maantiepyörissäkin. Toisaaltaan jos pitää gravelia maastopyörän korvikkeena niin silloin aivan eri juttu...

---

Tiedätkö mitä bb drop tarkoittaa?

https://www.mtbr.com/cdn-cgi/image/f...5-png.2018510/

Jack, jep!

Selität kuitenkin sekavia asiasta. Siksi ihmettelen.

Lähinnä mitä tuo teknisesti vaikuttaa ajoon? Suuri droppi ja esim. 175millin kammet? Tai satula asettuu alemmas? Saa sitä ihmetellä ilman insinöörikoulutustakin.

Toisaaltaan eikös pyörä ole sopivan kokoinen kun se sopii kuskille ja kuski pitää siitä olkoot stack/reach/bb tai muu muiden mielestä vääriä?

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti JKO17

Tangon leveydestä sen verran että täällä mainittu 55- 56 cm leveä tanko flatbarina ei ehkä pelaa suurimmalla osalle ajajista gravelissa. Siinä ei jää kuin jotain 25-30 cm peukaloiden välille tilaa ja se on minusta tosi kapea ja ahdas, ja voisin kuvitella olevan liiankin herkkä . Omalla maasturilla ajaessa maantiellä tai oikein hyväkuntoisella soratiellä tulee joskus ajettua kädet melkein stemmissä kiinni, mutta normaalisti tulee käytettyä koko tangon leveys , vähän yli 70 cm

Poikkeuksena aiemmin esitetyissä kommenteissakin esimerkiksi se , että ajaa paljon nousukahvoilta, jolloin käsien asentokin on

---

Jos ajaa paljon vaikeammassa maastossa niin 55-56 cm tanko ei varmaan ole paras vaihtoehto.
Käytössä tänä kesänä ollut 50 ja 56 cm tangot ja nousukahvat päissä. C-c mitaksi kahvoista tulee 47/53 cm. 50 cm tuntuu paremmalta. 56 cm kädet tuntuu haroittavan liikaa. Kun ajot lähes 100 % kovapohjaista tietä niin tuohon käyttöön ei ole tarvetta leveämmälle tangolle. Pahemmissa paikoissa kädet siirtyy tietysti jarruille ja ote kapenee mutta silloin voi ajaa hiljempaa tai vaikka tunkata. Jos 56 cm pystyisi vaihtamaan 50 cm niin epäröisi vaihtoa hetkeäkään.

^Juuri noin, kun puhutaan gravel pyöristä ja hiekkateistä niin ei tosiaan kaivata maastopyörä levyisiä tankoja. Selkeästi kapeammalla varsinaisilla graveltangoillakin ajetaan kahvoilta/yläotteella jolloin tuo nykyinen tankoni tuntuu tosi leveältä.
Tuossa tangossa olisi ollut vielä mahis kaventaa lähelle 50senttiä mutta jätetään se vielä ajatuksen tasolle ja tuollaisen leveyksistä tangosta kokemusta ja on ainakin toiminut itsellä hyvin.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti nure

Toisaaltaan eikös pyörä ole sopivan kokoinen kun se sopii kuskille ja kuski pitää siitä olkoot stack/reach/bb tai muu muiden mielestä vääriä?

---

Mä olen yrittänyt viime aikoina ymmärtää käsitettä intended use: eli arvosta ja kunnioita suunnittelijan osaamista.

Onhan Keskiö nimensä mukaisesti hyvin keskeinen -kuin sen sijaintikin, kun aletaan kasaamaan runkoa tietyn tyyppiseen ajoon

^^ Tuonkin myös allekirjoita ja siihen osittain perustui rungon hankinta ja toteaminen itselle sopivaksi. Suunnittelijan kanssa keskustelut sopivista geometrioista ja hänen esimerkki saman mallin teräsversiolle rakennetusta suoratankoiselle poisti viimeiset epäilykset.

On paljon vakuuttavampaa kuulla mielipiteitä henkilöltä joka tietää pyörien suunnittelusta eikä vain luule tietävänsä siitä...

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Arosusi

Jos ajaa paljon vaikeammassa maastossa niin 55-56 cm tanko ei varmaan ole paras vaihtoehto.
Käytössä tänä kesänä ollut 50 ja 56 cm tangot ja nousukahvat päissä. C-c mitaksi kahvoista tulee 47/53 cm. 50 cm tuntuu paremmalta. 56 cm kädet tuntuu haroittavan liikaa. Kun ajot lähes 100 % kovapohjaista tietä niin tuohon käyttöön ei ole tarvetta leveämmälle tangolle. Pahemmissa paikoissa kädet siirtyy tietysti jarruille ja ote kapenee mutta silloin voi ajaa hiljempaa tai vaikka tunkata. Jos 56 cm pystyisi vaihtamaan 50 cm niin epäröisi vaihtoa hetkeäkään.

---

''

Itselle sopisi tämä ratkaisu hyvin. Eli nousukahvoilta tms. ajaessa käsien asento ja leveys olisi aika lähellä kippuratankoa. Ymmärsin niin että tuo 50 cm (tai kapeampi) olisi hyvä leveys tangolle edellytyksellä nousukahvat


https://cdn.shopify.com/s/files/1/05...g?v=1672798367

^ Nuo ovat olleet yksi vaihtoehto, itsellä kyllä tuollaiset lyhyet barendzit varastossa ja niihin sopivat gripitkin, voi testata vaihtoehtoja.

TERU, tuo keskiö kylläkin ihan suomalaisten näkemys "bottombracketista"...

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti nure

TERU, tuo keskiö kylläkin ihan suomalaisten näkemys "bottombracketista"...

---

Italialaiset, jotka sentään ymmärtävät jotain pyöristä, puhuvat "movimento centralesta"...

Suomalainen näkemys on hyvin osuva

^ Jep, tavallaan, kaikelle nimensä luotava. Välillä huvittaa kun joku kysyjä täälläkin puhuu vielä navoista keskiöinä.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti nure

^^ Tuonkin myös allekirjoita ja siihen osittain perustui rungon hankinta ja toteaminen itselle sopivaksi. Suunnittelijan kanssa keskustelut sopivista geometrioista ja hänen esimerkki saman mallin teräsversiolle rakennetusta suoratankoiselle poisti viimeiset epäilykset.

On paljon vakuuttavampaa kuulla mielipiteitä henkilöltä joka tietää pyörien suunnittelusta eikä vain luule tietävänsä siitä...

---

Jos gravelpyörä tarvitsee 120-millisen ja -18-asteisen stemmin, niin voi kyllä olla montaa mieltä siitä, että onko se sopiva ja että millaisella kompetenssilla varustetun henkilön mielipiteet on vakuuttavia ja millaisen ei. IMHO.

^ Jos miettii että tarvii jonkin 50millisen pätkä stemmin niin sen perusteluja voi miettiä... Se on vaan kummaa että joku viisas määrittää toisen kuskin mieltymykset niin oletkos sitä mietä että tiedät jotain ?

Joku viisas ne on määritellyt sinullekin

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti stenu

Jos gravelpyörä tarvitsee 120-millisen ja -18-asteisen stemmin, niin voi kyllä olla montaa mieltä siitä, että onko se sopiva ja että millaisella kompetenssilla varustetun henkilön mielipiteet on vakuuttavia ja millaisen ei. IMHO.

---

Erittäin samaa mieltä.

Kevääällähän tämä tulee liian pienenenä ja epäsopivana myyntin joten loppuunkaluttu projekti odottaa vaan hakijaansa

Stenu, loppupeleissä et ymmärrä yhtään mitään kuskien henkilökohtaisista geometrioista ja tottumuksista. Perustelet näkemyksesi vain johonkin muiden tietoihin.

Ei tsiisus mikä meno. Antakaa pojat olla. Ei se kannata. Meneehän tämä viihteenä.

Kuten se Pedrokin.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti nure

^ Jep, tavallaan, kaikelle nimensä luotava. Välillä huvittaa kun joku kysyjä täälläkin puhuu vielä navoista keskiöinä.

---

Onnistuneita suomenkielisä nimiä ovat emäputki ja haarukka, kammetkin.
Polkupyörän pyörän napojen keskiöiksi muuttuminen kuin myös kammenrattaiden kiekoiksi muutuminen huvittaa - omia mokia nyt sentään toistelemaan