Se maasto on enemmän sellaista sekulihakkaamista. Kyllä silläkin kunto nousee, muttei se sama asia ole, mitä tasainen aerobinen veto, jolle just gravellissa olisi käyttöä.
Printable View
Se maasto on enemmän sellaista sekulihakkaamista. Kyllä silläkin kunto nousee, muttei se sama asia ole, mitä tasainen aerobinen veto, jolle just gravellissa olisi käyttöä.
Joo noinhan se on. Vähän erilaista se on ja vaatinee tottumista. Koko talvikaudella ei tullut ajettua oikeastaan ollenkaan. Maantiellä en ole ajanut tänä vuonna ollenkaan (pl. gravel-siirtymät) ja graveliakin melko vähän niin tasaiseen pyöritykseen ja aerobiseen vetoon ei ole minkäänlaista tottumusta niin ei se graveli oikein sitten kulje. Maastossa ne pätkät, että pystyy ajamaan tasaisella vedolla on kuitenkin todella lyhyitä ja vielä kun tulee siirtymät aina hissuteltua.
Maasto on vaan niin hullun hauskaa.
Juuri kun tuntui, että kepun juurakkoryskeen alkaa oppimaan, niin kaveri vei mut ajamaan eilen vierumäen xc rataa.
Taas oli se "eisaatanakohtasattuu" fiilis edessä :) Menee ehkä hetki ennnen kuin tuollaisen isomman kivikon saa ajettua samalla vauhdilla ja minimi riskillä, mitä kepun tällä hetkellä.
Osta se hissitolppa.
Mulla se taitaa mennä niin päin, että pitkää gravellenkkiä tulee ajettua paljon ja maastoa vähän ja ehkä siksi kropan treenivaste mtb-touhuihin on ihan ylivertainen. Muutenkin olen ajanut (yli)pitkää soralenkkiä tänä vuonna vähemmän kuin moneen vuoteen ja tuntuu, että pyörä kulkee paremmin kuin pitkään aikaan. Juoksu ja hiihto on myös ollut hyvää vaihtelua soran hinkkaamiselle. Palautumisellakin on varmaan vaikutusta. Ja jos treenaisi oikeasti, niin asiat voisi olla toisin :)
Vierumäen radalla en ole käynyt muutamaan vuoteen. Onkohan siellä rakennettu paljon uutta?
Tänään elokuun pakkosatku. Seitsemän ylimääräistä kilsaa kun poikkesin Keran halleilla. Muuten perussatku Tuusiksen ympäri.
Matkalle sattuu kolme segmenttiä, joissa satun olemaan TOP10:ssä ja ajatus oli parantaa noita. Paukut riitti vain ensimmäiseen.
Eilen ja tänään jonkin verran maastossa pyöräilyä tuli harrastettua Jämsässä.
Kesäloman viimeinen reissu. 3,5 päivää, 650km. Pääasiassa pienempiä ja joskus isompia asfalttiteitä. Ei leirivarusteita, laukun täytteenä tarpeeksi ajokamoja ettei tarvinnut pyykätä.
Tänään illemmalla sama 19,5 km pyörätielenkki sopivassa noin 16 asteen kelissä Scott Spark 10 täysjousto maastopyörällä aikaan 39 minuuttia eli keskinopeus tasan 30 km/h. Kotoa 9,75 km päähän kääntöpaikalle 20 minuuttia eli keskinopeus 29,25 km/h lenkin alkupuoli ja kotiinpäin toinen 9,75 km aikaan 19 minuuttia (keskinopeus kotiinpäin 30,79 km/h).
Tovi sitten töihin 30 km. Iltapäivällä sitten sama takaisin. Keskinopeus 21 km/h, mikä on minulle ihan riittävästi.
Eilen 74 km iltalenkki Lempäälään ja Pirkkalaan ja uimaankin ehti. Vesi oli lämmintä.
Tänään Iltagrävelit länteen kruisaillen, Espoon kuvarasti matkalla ja Rantaraittia Kivenlahdesta viipyillen kaupunkiin päin. Kotisaarella lopuksi Cowchipperin osto.
Tänään taas se sama 19,5 km pyörätielenkki Scott Spark 10 (26”) täysjoustolla. 38 min. 30 sek. eli keskinopeus 30,39 km/h. Keskisyke 146 ja maksimisyke 158 eli joutui ihan jo yrittämäänkin. Varmaan maantiepyörällä menisi tollasta keskinopeutta vähän helpommalla. Kyllä noi Continental Race King 2.2” rullaa ihan hyvin maastopyörän renkaiksi mutta onhan siinä varmaan valtava ero kun on maantiepyörä rullaavilla renkailla + aerodynaaminen etu.
Eilen satkun sorat.
Sähköavusteista 15 ja 30 km lenkit keskuspuistossakin käyden, ja nyt hämmästelyä uuden Garmin Venu sq2 keräämästä datasta, näppärältä vaikuttaa kaikin puolin kännykkä äppeineen.
Tänään työmatkat. On toi jaettujen väylien touhu kyllä välillä hurjaa. En muistanutkaan.
Ja jos ei mummopyörää niin siltikään ei ole pakko ajaa täysillä.
Kasikymppinen karttaruutujen hakua tänään.
Tänään reilu viisi tuntia maastossa, josta osan käytin siirtymiin. Hauskaa oli, vaikka vähän sääreen ottikin. Palovuori oli mulle vähän haastava.
Tein remppaa kotona iltapäivään asti ja sen jälkeen polkaisin kauppaan noin 3km suuntaansa.:)
Eilen illalla soratiepyörällä noin 35 km: asfalttia 10 km, loput soraa, enemmän tai vähemmän umpeen kasvaneita metsäautoteitä ja polkuja.
Tällä viikolla 177 km.työmatkaa,josta tänää n.20 km sateessa.On tää lämpötila sopiva sateellakin.
Äsken leppoisat 70. Toivottavasti itsekin olen leppoisa kun 70.
Eilen, koska teki mieli.
Voisiko otsikon vaihtaa "milloin"-muotoon? Nykyinen "koska" vastaa kysymykseen miksi.
^ En viitsi linkata tähän yhtään mitään.
Tänään aamulla possokahville ja kalan ja parin muun asian ostoon Karhulan torille, yhteensä nelisenkymmentä kilometriä.
Tänään 35 km sekalaista asennuslenkkiä: ei oikein löydy sopivaa painetta Cinturato M:lle.
Tänään varmaan yli kuukauteen ensimmäinen kerta maantiepyörällä. Pienessä porukassa reipasta vajaa 3h. Olihan se taas kyllä pitkästä aikaa hauskaa.
Tänään vähän reilu 25 km enimmäkseen hiekkatielenkki Kona Process täysjoustolla 1h 3min. (keskinopeus vähän yli 24 km/h). Peruskestävyyttä zone2 matalahkoilla sykkeillä. Vaihdoin tänään Konaan takaisin ne Sram Roam 60 hiilikuitukiekot.
Huomenna uudelleen samalla pyörällä sama lenkki tosin lyhensin kaulaputkea 25 mm joten ajoasento ei ole enää niin pysty huomenna. Mukava pyörä ajaa ja painaa vaan nyt 11,85 kg vaikka renkaat on Continental Mountain King 2.3” jotka painaa noin 600 gr kpl. Etuiskari on kanssa edelleen painava orkkis Rock Shox Lyrik (coil) joka painaa yli 2,2 kg... :rolleyes:
Edit: Tänään sunnuntaina sama lenkki tuulisemmassa kelissä 1h 1min. (keskinopeus noin 25 km/h).
Sellaiset 50km tänään maantiellä pitäen sellaista mukavaa matkavauhtia jota voin vähän pidempäänkin ylläpitää.
105km maantietä tänään eilisen ysikymppisen kaveriksi. Onnistuin hinkkaamaan jo toisen yli 500km viikon kuukauden sisään, mikä on itselleni harvinaista herkkua.
Eilen Saukkovaaran mtb-reitit ja tänään Ukkohallan. Ensin mainitussa Koljatin reitti oli pääosin sellaista että reitin näki juuri ja juuri. Suosittelen vain sähköpyörällä. Jälkimmäisessä löytyi ihan hauskaakin baanaa paikoin lähinnä Komulankönkäällä. Tietä paljon iso-Tuomivaaran reitillä. Molemmissa reittimerkinnöissä parantamista.
Tänään 50 km asfalttia, soraa, polkuja ja pyöräteitä.
Äsken soranjauhimella leppoisat 70 km. Reitti osittain tajunnanvirtaa, osittain höpsismiä.
190km maantietä. Tulikin ihan jees viikonloppu, vaikka alkuviikosta vielä näytti, että ajot loppuvat vähäksi aikaa kokonaan.
Tänään reipas satku gravelilla. Oli taas vähän kaikenlaista. Bliss-soraa, metsäautotietä, juoksuhiekkaa, louhikkoa sekä vastalanattua isompaa soratietä. Assua onneksi melko vähän. Toki silläkin lyhyellä pätkällä löytyi se corollakuski joka ei jaksanut kääntää rattia vaan veti muutaman kymmenen sentin päästä satasta ohi. Tilaa olisi ollut. Sen vetämässä jonossa olleet muut autot osasi koukata asiallisesti. Oli niitä ikäviä Volvoja ja Bemareita.
Jotenkin tuo on kyllä hassua. Meille tuli kanssa muutama keskisormi ja yksi joka leikkasi tarkoituksella ohituksen jälkeen parin metrin päästä eteen.
Ja nämä siis sunnuntaina ihan keskellä maaseutua. Isoa aukeaa peltoa, jossa näkyvyyttä pitkälti.
Ei vaan oikein käsitä. Käy jotenkin sääliksi ihmisiä, jotka pilaavat sunnuntai päivänsä meuhkaamalla muille.
Saattoi toki olla joku seniili joka ei edes tajunnut mitä teki. Ko. paikassa on reilu piennar ja olisi riittänyt, että olisi ajolinjaa kääntänyt keskiviivan tuntumaan, mutta ei niin ei. Ne muut onnistu siinä ja osa koukkasi jopa reilusti toiselta kaistalta, kun ketään ei tullut vastaan.
Le Tour des Sept Églises (124 km) aujourd'hui.
Daytona Circuit mustapohjainen liikennemerkki Urjalan metsässä on pahaa anglinismia, ihan tiehallinnon hyväksymä. Itse rustaisin väliin sanan "short", > oikosulku.