Mallan luonnonpuistossa ei saa. Pitää keksiä toinek reitti.
Printable View
Ok. Kukaan ajanut tuota Norjan puolelta lähtevää uraa rajapyykille?
Sent from my iPhone using Tapatalk
Rajapyykille pääsee Malla-laivalla ja siitä jatkamaan polkuja pitkin Gappohytalle ja edelleen Signaldaleniin -> tielle Norjan puolella tai Gappohytalta etelään Pältsasuganille ja edellen tielle Suomen puolelle Kainovuopioon. Tai sitten ajaa läpi Keinovuopio > Pältsa > Gappo > Signaldalen ja jotenkin ketkuilee tietä takaisin, tai Signaldalenista Lavrarittet -tapahtuman reittiä pitkin Kilpiksen tielle.
Olen ajanut eli yrittänyt kulkea eli kantanut/raahannut pyörää tuota linkissä olevaa vaihtoehtoa, mutta niin pitkä osuus siitä on silkkaa kivilouhikkoa, että toista kertaa en sinne lähde ikinä. Sen sijaan Keinovuopio-Signaldalen on upea reitti, ja halutessa voi matkalla yöpyä vaikka tuvassa. Myös Norskit ajavat tuota reittiä, tapasinkin muutaman pyöräilijän seillä viime kesänä.
Rajapyykiltä Signaldaleniin reittiä norskit myös käyttävät, mutta riippuen reitinvalinnasta, on siellä muutama epäselvä kohta, jossa polku katoaa. On sielläkin joitain kivikkoja/jyrkkiä kallioita, mutta suht llyhyitä verrattuna tuohon linkij reittiin.
Kiitoksia! Näillä puheilla taidan jättää linkin reitin kulkematta!
Sent from my iPhone using Tapatalk
Tässä vaiheessa on paikallaan kiittää foorumilaisia neuvoista, vinkeistä ja reittikuvauksista, joiden ansiosta tämä kokemus oli mahdollinen. Reitille mahtui monenlaista alustaa, monenlaisia nopeuksia ja tuhansia kiviä, yhden niistä aiheuttamana viilto eturenkaaseen ja toisen tekosina rikkoutunut Eggbeater. Maastouraa tuli nyt ajettua vain se minimitavoite, eli Kaldovaivin reitti Pulmankijärveltä lähtien. Muut reitit saivat tällä kertaa jäädä mörssätyn polkimen ja varoittavia vihlaisuja antaneen polven takia, mutta olen matkaani hyvin tyytyväinen. Seuraava kerta koittaa varmasti.
http://i.imgur.com/7vl0Eok.jpg
Eggbeater näytti tosiaan tältä. Siinä vaiheessa kun sillä ei vielä ollut poljettu 60 km rikkoutuneena.
http://i.imgur.com/7o7kRBf.jpg
Jos nyt jotakuta sattuisi kiinnostamaan... Bussilippu itselle ja pyörälle Utsjoelta Näätämöön maksoi vain 40,50€. Odotin enempää.
Lisäksi matkaan menee seitsemän (7!) tuntia. Paljon vastinetta rahalle.
Muoks: matkaahan on 217 km.
Oletko harkitsemassa lähtöä Kaldoaivin poluille Näätämöstä käsin? Mieti vielä uudestaan ellet ole äärimmäinen hemmo (tai vastaavaa naaras). Tarkempi raportti tulee vielä.
Pari satkua Lapin polkuja takana. Paikoin ihan parhautta, mutta myös varsinaista jeesuksen kärsimysnäytelmää oli tarjolla :D
Kerro toki lisää,kun aloitit :), kiinnostaa!
Tsemppiä Jack. Pioneerit kulkee aina edellä[emoji3]
Mä kirjoitin seitsemän sivua tekstiä ja vielä pitäisi kuvat ja karttalinkit lisätä. Mihin mä sen nyt tuuppaan, täällä on joku 1000 merkin rajoitus per viesti. Myynkö Liitiälle lehteen laitettavaksi vai paanko johonkin blogiin?
Vautsi! Blogi kuulostaisi nyt viksulta. Sähän kuvaatkin sen verran paljon, ootko tähän mennessä pärjännyt tyystin blogitonna?
Multaa, havua, nirhamia.
One+1/Tapatalk.
Laita vaan Markulle postia,porukka ostaa lehteä ja olisi hyvää luettavaa kerrankin.:rolleyes: *vitsi,vitsi*
Yleisön pyynnöstä (ja Liitiän tarjouksesta huolimatta :o) blogi: Seikkailukertomus pyöräilyretkestä Näätämöstä Utsjoelle. Pitäisi olla mobiiliystävällinen versio automaattisesti.
Kaksi päivää kovuutta, kaksi päivää kivuutta. Ensin raatamista ja sitten palkintomatka. Ensin kilometrejä, sitten ilometrejä.
Tavallinen kuolevainen -tai ehkäpä oikeammin jonkin verran tavallista kovempi kuolevainen- voi "pyöräillä" kahdessa päivässä Näätämöstä Pulmankiin/Nuorgamiin. En tosin suosittele kuin tositarkoituksella liikkeellä oleville. Työläs väli se on ja monelle varmastikin fillarin taluttelun ja raahaamisen osuus on liiallinen. Jos Ylläs-Levi tai TahkoMTB on sinusta rankkaa maastopyöräilyä tämä ei ole sinua varten. Lisäksi pelkkä pyöräilyn harrastus ei riitä, pitää omata myös "eräjorman" taipumuksia ja sietokykyä.
Ihan mahtava erämaareitti ja siksi ehdottoman kiinnostava ja suositeltava. Kalamiehillekin, voisin kuvitella.
Suurin osa ihan singletrackia jos nyt jotakuta sattuisi mönkijäurat kyllästyttämään. Lupaan kyllä, että tuon hankalan kaksipäiväisen jälkeen nekin tuntuvat juhlavilta.
Autiotupia ym. rakenteita tuolla välillä on vähintäänkin riittävästi ja leireilypaikkojakin löytyy helposti. Paitsi ei aina jos on kova vaatimustaso :)
Tiiseriksi kuva helposta 2,5 kilometrin osuudesta.
http://1.bp.blogspot.com/-qFFXfWDYWc...0/DSCN3572.JPG
Ja sitten mä ajelin tunturiylängöllä...
Hirveää introverttia jaarittelua ja tylsiä kuvia...
Ei vaineskaan, hieno ja kiinnostava juttu josta kävi hyvin ilmi olosuhteet. Ei tosin sovi editoimatta jatkumoksi Yle Lapin heinäkuussa julkaisemaan juttuun "Lappi on maastopyöräilyn mekka" :)
Hieno tarina, mukava kun jaoit!
No nyt mä vasta oikein ymmärrän, miksi Jaska jätti kotia palatessa Syöte-mtb:n ajamatta. Enkä kyllä tarkota kirjoittamisurakkaa...:D
Oivallinen kertomus. Kiitos myös siitä, että olet tehnyt sen perusteellisesti. Tietoja ja kuvia on riittävästi seuraaville kahjoille ... eikun rohkeille, kun lähtevät samaa yrittämään. Nuo tulevat olemaan ainakin minun pyöräilymaastojani, joten minulle tästä kertomuksesta tulee olemaan hyötyä. Muuten, blogisi yhteyteen en onnistunut kommentoimaan. Olisi tarvinnut joitain oikeuksia.
JackOjan perusteellisesta matkakertomuksesta referoitu reittiselostus Näätämöstä Pulmankijärvelle. Mukana myös extrakuvia, gpxää yms.
Runsaat kiitokset sinulle, kun huolehdit Utsjoen maastojen informoinnista. Sen johdosta olet saanut sinne houkuteltua melkoisesti maastopyöräilijöitä.
Seudulla olisi potentiaalia tulla varsinaiseksi maastopyöräilyn "pyhiinvaelluskohteeksi". Vaan kun reitit ovat liian kivisiä ja hankalia tankohinkkarien enemmistölle.
Kaikki kun eivät ole masokisteja.
Masokistit manaavat reittien parannushankkeita, mutta se saa massat liikkeelle.
Huikean seikkailun JackOja on heittänyt, huh huh!
Minä olin kahden kaverini kanssa majoittuneena Saariselällä ja tehtiin sieltä päiväreissuja eli dekadia helpompaa settiä.
Ajatus oli ajella rajallisen ajan puitteissa vain Saariselän ympäristössä, mutta thm:n erinomaisten sivujen pohjalta ja vallankin Junkers+Kammi kertomuksen perusteella lähdimme ulkoilemaan yhtenä päivänä Kaldoaiviin.
Kiitos noista sivuista, palaamme varmasti!
Täältä löytyy muutama napsu meidän pitkän, mutta antoisan päivän keikalta Mieraslompolo-Guorboaivi-Putous-Kammi-Junkers kiepille.
Tässä on reittimme.
Tuo perälenkki polku-uralta "putous-kammi-Junkkers" sektorille oli kyllä isoksi osaksi tunkkausta, meidän reitillä, mutta se nyt kuuluu asiaan.
Saariselällä ajoimme tulevan Saariselkä MTB:n etappikisan reittejä hieman varioiden.
Kulmakurun kierros oli todella upea! Muutama kuva ja reitti.
Kisaajille etappikisa tulee olemaa raju. Kolme päivää vie kyllä mehut, mutta antaa kyllä paljon.
Muutamia yleisiä huomioita reissusta pohjoiseen
- Hyttysiä ja ötököitä oli Saariselällä aivan käsittämättömän vähän, Mieraslompolossa niitä oli jonkin verran
- Suot olivat kyllä märkiä, mutta esim tuo Mieraslompolo-Guorboaivi oli todella kuiva, olihan siellä muutama rutakko
Kiitoksia, osa harrastustahan tuosta on tullut. Tarkoitus on vain jakaa tietoa ja jokainen voi sitten arvioida kyvykkyytensä reiteille selostusten perusteella. Vähemmän maastossa ajaneille monet reiteistä on varmasti hankalia, mutta tunkkaus kuuluu asiaan, jos kivikkoisuus menee yli sietokyvyn. Silloin vain kuljetaan lyhyempiä päivämatkoja ja varustaudutaan sen mukaisesti. En voi väittää, että reitit eivät sopisi aloittelijoille, koska itse olen noissa maastoissa ja reiteillä maastopyöräilyn aloittanut ja opetellut. Silloin käytössä oli täysjäykät Nopsa Monterrat tai ensimmäiset markettitäpärit, joita ei pysty edes vertaamaan nykyisiin maastopyöriin :)
Kiitokset kuvista ja reitistä Junkersille. Mukava nähdä etenkin tuota reittivalintaa Nihkavaddalta kammille ja hylylle. Parasta Kaldoaivin tunturialueen mönkijäreiteissä on, että ne menevät vain harvoin märkien jänkien ylitse. Parhailla reiteillä ei ole kuin muutama rapakko, joista kuivempina aikoina pääsee ajamalla.
Hieno tarina ja kuvat, kiitos niistä! Huikea reissu ja vieläpä yksin, Hatunnosto!!!
Kesällä vein yhden (suurilla joustovaroilla varustetulla maastopyörällä polkevan) nuoren miehen ajamaan Mieraslompolo - Pulmanki väliä. Koska kaverilla oli melkoisesti aikaisempaa maastossa ajamisen taustaa, niin arvelin leppoisaksi reissuksi.
Mitä vielä. Kaveri manaili reitin kivikkoisuutta, ja sanoi saaneensa päänsäryn jatkuvasta täryytyksestä.
Kun Itävallan Alpeilla katselin heidän kunnostettuja reittejään, niin mieleeni juolahti tuo Mieraslompolo - Pulmanki väli. Jos se olisi ajettava väli, eikä väisteltävä, niin uskoisin moisen houkuttelevan porukkaa jopa keskisestä Euroopasta asti.
Jos jotain reittiä aletaan tuunamaan, niin kannattaisi samalla tehdä tutkimus käyttömääristä. Ennen ja jälkeen kunnostuksen.
Veikkaisin, että kasvu tulee olemaan kymmen - satakertainen.
Kiitokset kommenteista, kiva jos kelpasi.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti moni
Kyllä kommentit on enabloitu, missähän vika :seko:
edit: joku toinenkin tuosta jo huomautti, missähän vika, höh.
Itse asiassa harmillisesti huomasin saman seikan nyt kun kommentoit. Ilmeisesti olen kuvannut enempi silloin kun oli kivaa enkä silloin kun vitutti. Reitti-infona pitäisi olla kuvia toki myös niistä heinäisistä avosoista ja kivikoista yms.
Ettei kukaan ihmettelisi, niin thm:n kanssa sovittiin näin. Ei ole tekijäoikeuksia loukattu :)
Nyt kun on reilu viikko vierähtänyt niin vastoinkäymiset ovat jo unohtuneet ja kaipaan jo takaisin. Haluaisin vielä ajella reissun (hyvällä säällä) alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Ehkäpä sillä muutoksella, että Rousajärveltä ajelisin Iisakkijärven suuntaan Sevetti-Pulmanki -reitille enkä suoraan Huikkimajoelle. Ekaksi yöksi ilta-ajeluna Näätämöstä Paikoinlammen laavulle, seuraavana päivänä esimerkiksi Tsuomasjärvelle tai mainitulle 204.7-järvelle, kolmas yö jo Kaldoaivin uran varrella (ehkäpä Adolfin kammilla) ja lopuksi jossain Buksajávren länsipuolella.
Edelleen ajaisin sen noin päin, että tunturiylängöllä ajelu olisi se jälkiruoka. Lisäksi nousu Pulmankijoelta olisi karsea, kivempi sinne on lasketella.
Haluaisin vielä kehua Karen viimevuotista reissua ja selostusta, siitä mää sain varmistuksen, että tuonne Sevetin reitille kannattaa ylipäätään lähteä. Onhan sen reitin ajamisesta "perimätietoa", muttei oikein mitään luettavaa ole löytynyt. Olin tosin melko varma, että mulla tulisi menemään enemmän kuin Karen kaksipäiväinen Sevettijärveltä Nuorgamiin ja olin todella tyytyväinen itseeni kun se kuitenkin onnistui.
Kyllä mä tuota edelleen suosittelen jos yhtään houkuttelee. Omat hankaluutensa siellä on, mutta ei niihin kuole. Makea reitti!
Vaikka tuota Jaskan tarinaa on jo kovasti kehuttu niin kehutaan vielä kerran - mahtava juttu ja varmasti myös reissu! Itse tuli reilut parikymmentä vuotta sitten fillaroitua parin viikon ajan Partakko-Sevettijärvi alueella ja Näätämössäkin piipahdettua. Ehkä aika kultaa taas muistot, mutta olihan se todella mieleenpainuva reissu vaikkei fillarointi se varsinainen "juttu" ollutkaan vaan 1-3 päivän kalastusreissut Partakon tukikohdasta käsin.
Joo, hienoa että rapsa on kirjoitettu tuoreeltaan reissun jäljiltä aidoilla tunnelmilla.
Parin viikon päästä katsoo niitä hyvien pätkien kuvia ja muistelee että ihan ajettava reittihän se oli...
Olisi muutenkin toivottavaa että jos tuota Lapin maastopyöräilymahdollisuutta mainostetaan jatkossa laajastikin niin se olisi todenmukaista ja että mainostajilla olisi joku tolkku siitä mitä muualla pidetään maastopyöräilynä. Eihän meiltä "vuoripyöräilyä" oikein löydy mutta backcountry / adventure -osastoa aika mukavasti.