Haluan vielä väärinkäsitysten välttämiseksi korostaa, että itsehän en tee siten. Tyhjillä metsätaipaleillakin katson tapojeni orjana taakseni ensin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Frosty
Enkä myöskään kehoita ketään moiseen, mutta kaikki on mahdollista ja vahinkoja sattuu salapeesaajien kanssa.
On se lakiteknisestikin kuten ihan luvallinenkin peesaaminen. Turvaväli näes lukee laissakin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti JackOja
Sitähän vaan tässä meinasin, jotta voisihan noissa paikkansa takaisinotoissa käyttää järkeä. Jos ei uskalla ohitusta yrittää suoralla, niin ei sitten mitään kamikaze-ryntäystäkään muiden terveyttä vaarantaen. Itse en halua vanhuksia säikytellä ohittamalla tuhatta ja sataa, varsinkaan ojan puolelta puolen metrin raosta. Mahdolliset pilkkaavat kommentoinnit myös voi jättää pelkästään ajatuksen tasolle. Kannattaa muutenkin rajoitin säätää niin, että rasituksen aikana kykenee järkeviin ratkaisuihin.
Täysin aiheellinen oli avautumisesi tilanteesta. Kuvauksen perusteella ei mitään järkeä krossarikuskin toiminnassa. Tällä kertaa tuurin avulla ei vahinkoa tullut, huonomalla tuurilla olisi hyvinkin voinut tulla ja ne seuraukset voikin sitten olla mitä tahansa. Tieliikennelain uudistuksen yksi tavoitteista ajoneuvoistaa polkupyörä on edelleen tarpeellinen. Todennäköisesti moni ei ymmärrä kuljettavansa tieliikennelain alaista ajoneuvoa tieliikennelain alaisessa ympäristössä.
Ihme antipyöräilyä tällä pyöräilyfoorumilla...
https://www.youtube.com/watch?v=n-AbPav5E5M
Pahoin pelkään - vai toivonko sittenkin? - että "Lötjösen" visiitti foorumilla jääkin kovin lyhyeksi ja yksiaiheiseksi, aivan niin kuin hänen kohtaamansa "hienolla" cyclocrossilla "trikoissaan" ajanut pyöräilijä jää kohtuullisen harvinaiseksi tapaukseksi.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti TERU
PS Mun on tunnustettava että mä en yleensä kykene kovin nopeasti enkä varmasti tunnistamaan milloin cyclocross jonka ohitan (tai joka ohittaa minut) on hieno ja milloin se on joku karvalakki- ja työmatkatempoluokan Nishiki tai Ridley tai joku muu tyypillinen merkki alumiinirunkoineen, halpiskiekkoineen ja alemman sarjan osineen.
PPS Joskus kieltämättä käy niin että olen jossain ajanut hetken tai jonkin aikaa hitaammin ja sitten kun minut ohittaa tai edestä kääntyy samaan suuntaan selvästi muttei liian paljon nopeammin ajava, parannan itsekin vauhtiani ja lähden "peesiin". Mutta se tarkoittaa silloin sitä että jätän vähintään parin kolmen pyöränmitan verran väliä ja pyrin vain pitämään vauhdin samana kuin edellä ajava.
Voi olla että joku jolla niin sanotusti on silmät selässään tai herkkä kuulo- tai hajuaisti ei tämmöisestäkään tykkää, mutta kärjistetysti: jätän kyllä pitemmänkin välin tai menen edelle, mutta olkoon tykkäämättä mikäli ei tykkäämättömyyttään halua ilmaista. Mihinkään kilvanajoon tyyliin katsotaan kuka putoaa suoraan vetoon tai kenen vauhti nytkähtää en ole lähtenyt (mutta en kyllä muista ainuttakaan tapausta jossa edelläajava olisi lähtenyt minut huomattuaan kiihdyttämään vauhtiaan).
Ihan asiaa, Lötjönen. Ketjut kireällä mutta pipo löysällä eikä toisinpäin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Lötjönen
Juu, en sillä minäkään etteikö Lötjönen asiassa asiaa puhunut. Koin vain jotkut heitot turhiksi ja kovin asenteelliseksi. Mutta luulen myös ettei hiilikuituisella hienolla cyclocrossillaan trikoissaan ajanut pyöräilijä kuulu Fillarifoorumin lukijoihin.
Oikeastaan tunnen tarvetta avautua eilisellä lenkillä kokemastani. En siksi että olisi sattunut mitään tavatonta tai harvinaista vaan nimenomaan siksi että sattunut on tavattoman yleisetä ja jokapäiväistä. Tarkoitan tietysti sitä että pyöräilijä ajaa täysin sääntöjen mukaan ja pyrkien ennakoimaan vaaratilantete, väistämisvelvollinen autoilija ei huomioi kelvillä ajavia pyöräilijöitä, ei tunne olevansa väistämisvelvollinen tai katsoo voivansa ajaa siitä piittamatta koska pyöräilijä on se johon sattua ja että onnettomuudelta siksi vältytään vain pyöräilijän jarrutuksen tai väistön ansiosta.
Eilisellä lenkillä oli poikkeuksellista vain kyseisenlaisten tilanteiden lukumäärä. Liekö syynä ollut maanantaipäivä joulupyhien jälkeen, harmaa ja kurja sää joka sai autoilijat tiettyyn mielentilaan tai erehdytti heidät luulemaan ettei liikenteessä ole pyöräilijöitä?
Joka tapauksessa tuli koetuksi:
- ajan kelviä tien oikealla puolella: auto kääntyy edestä oikealle, auto kääntyy eteen kolmion takaa oikealta
- ajan kelviä tien vasemmalla puolella: auto kääntyy takaa vasemmalle, auto kääntyy eteen kolmion takaa vasemmalta
- ajan kiertoliittymässä: liittymään tuleva auto ajaa eteen, liittymästä poistuva auto ajaa eteen.
Kuusi tapausta, joista yhdessäkään en voi katsoa ajaneeni liian suurella tilannenopeudella, "oikeuksistani kiinni pitäen" tai "luottaen liikaa siihen että liikenteessä muut eivät tee virheitä". Kahdessa ehdin oikeasti pelätä miten tässä käy.
PS Kun puhun tässä ketjussa "autoilijoista", en tietenkään tarkoita kaikkia autoilijoita enkä etenkään sellaisia jotka eilen ajoivat mallikkaasti.
Kyllähän tässä on noin 10 vuotta tullut lueskeltua tätä palstaa. En varmasti ole mielipiteineni helpoimmasta päästä ja siitä syystä jättänyt pelkäksi lueskeluksi tämän ja todennäköisesti sitä samaa linjaa jatkankin. Nyt vain tuli tarve avautua tarpeeksi monen törkyilyn jälkeen. Eli ei ollut ensimmäinen laatuaan. Hyvä (huono) esimerkki: ajan parin kilometrin suoraa "yksin", sanotaan nyt neljääkymppiä ja pysähdyn punaisiin valoihin ja kun jarrutan, silmänräpäyksessä sujahtaa kainalon alta ylemmät oikeudet omaava salapeesaaja läpi punaisista.
Itse Koin "kilpavarusteissa" ajamisen lopulta ahdistavaksi. Kokoajan oma ajo liittyi muihin ympärillä. Vaihtui shortsit jalkaan, tanko suoraksi ja lopulta "lopetin" ajamisen. Aloin tykkäämään käydä kaupassakin pyörällä ja nytkö pitää alkaa vahtimaan kenet voin toppapuvussa ohittaa ilman loukkauksia? Jos ohitan, menkööt uudestaan ohi ihan vapaasti ja ilman stressiä.
Kyllä minua kiinnostaa pyörät niin paljon että erotan osasarjat toisistaan ja osaan päätellä hiilikuidun olemassa olon maalin alla. Hieno pyörä on jokaisen mahdollisuuksiensa ja tarpeen mukainen. Ymmärrän että toiselle 2000e pyörä on roju ja toiselle 800 maksanut on hieno.
Tältä Foorumilta on saatavissa mukavasti tietoa ilman että tarvitsee osallistua itse keskusteluun. yhdellä aiheella tässä on aloitettava ja parin päivän jälkeen ei varmasti kannata johtopäätöksiä tehdä aktiivisuudesta, noin yleisesti.
Tännehän mielestäni nimenomaan kaivataan ihmisiä jotka eivät ole mielipiteineen helpoimmasta päästä. Eihän kenenkään pitäisi olla keskustelufoorumilla yksiäänisyyttä hakemassa!Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Lötjönen
Sitten on kokonaan toinen juttu miten ne mielipiteensä ilmaisee ja miten ne voisi ilmaista.
En muuten epäillyt yleistä pyörätuntemustasi, mutta ainakin omalla kohdalla on aivan eri asia tarkastelenko esimerkiksi kahvilan seinustalle parkkeerattua pyörää tai vieressä pitempään ajavan pyörää vai jonkun nopeasti ohittajan tai ohitettavan pyörää, Enkä juuri osasarjoja tunnista vaikka ajaisin perässä puoli tuntia.
Arveluni yhteen aiheeseen jäävistä viesteistä ja nimimerkin lyhyeksi jäävästä elinkaaresta foorumilla perustui yksinomaan siihen että vastaavanlaisia komeettoja, jotkut niin sanotusti aitoja nimimerkkejä, jotkut vain foorumikasvojen sivupersoonia, jotkut pelkkää trollaustarkoitusta varten synnytettyjä, on esiintynyt tusinoittain.
Jos yhtään viihdyt täällä ja kirjoittamiseen on asiaa ja aikaa eikä se tunnu vastenmieliseltä, niin puolestani oikein paljon tervetuloa!
Äh. Rentoutta. Ajelaan tixtex'eissä tai verkkaressa - mummon mankeleilla tai hiilareilla. Kuka hitossa välittää...Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Lötjönen
Semmosessa ku maantiepyöräily.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Mohkku
Kuinka lähellä ohittanutta saa ajaa, että ei vielä peesaa? Saako ajaa 10 m päässä samaa vauhtia kuin ohittanut? Vai 20 m?
Niin tai jos ajaa toisen kiinni, onko pakko ohittaa vai saako jäädä ajamaan perään? Josta sitten siirrytäänkin tähän jamon esittämään kysymykseen.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti -jamo-
Menee jo OT:ksi, mutta tuli mieleen eräs Pirkan pyöräily, jossa mietin samaa, kun viimeiset parikymmentä kilometriä ajelin voimantunnossani jonkun triathlonistin perässä. Kuntotapahtumassa toki peesaaminen on sallittua ja välillä jopa suotavaa, mutta kun triatholinistilla oli selkeästi treeni menossa, en viitsinyt ihan takarenkaaseen jäädä kiinni häiritsemään. Jätin sitten juuri n. 10-20 m välin, ja täytyy sanoa että henkiselläkin peesiavulla on aika suuri merkitys verrattuna siihen että yksin olisi ajanut.
Hieman sama ilmiö kuin kävellessä lähes samaa vauhtia jonkun muun kanssa, perään ei viitsisi jäädä, mutta ohitus on tuskallisen hidas :DLainaus:
Alkujaan tämän lähetti MRe
Minkähän takia kävellen (tai edes juoksulenkillä) ohittaessa ihmisillä harvoin on samanlaista tarvetta kuitata kuin pyöräillessä...
Kyse on normaalista turvallisuusvälistä. Eli takana tulevan pitää pystyä välttämään törmäys jos edellä kulkeva yllättäen jarruttaa, väistää, kaatuu tai kääntyy.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti -jamo-
Peesi yleensä käsitetään edellä kulkevan aiheuttaman jättöpyörteen imun hyödyntämiseksi oman ilmanvastuksen helpottamiseksi.
Onhan se noloa kun puhaltelee sieraimiaan tyhjäksi ja yllättäen huomaa että joku on itsestään ilmoittamatta lyöttäytynyt peesiin.
En tietenkään tyhjennä sieraimiani jos tiedän jonkun olevan roiskevyöhykkeellä, mutta en myöskään vilkuile taakseni siltä varalta.
Välillä kun sen tuulipukuvemputtajan on päästävä apinanraivolla ohi ja seuraavalla suoralla / ylämäessä sillä alkaa reidet tärisemään, niin ei semmosen peräänkään viitsi kovin pitkäksi aikaa jäädä.
Toki takavasemmalta voi vähänaikaa seurata nitkahtamista ja antaa vapaarattaalla kannustusta, ennenkun jatkaa omaa vauhtiaan.
Riippuu nopeudesta. Tässä puhutaan autoista, mutta haittaako?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti -jamo-
https://www.liikenneturva.fi/fi/kysy...ikea-turvavali
Hauskaa, että taajamassa riittää 2,5 sekuntia, maantiellä tarvitaan 4 sekuntia.
Aina ei voi kyllä tietää mikä on tuulipukuvemputtajalla syynsä, ettei kovin pidä loukkaantua ohituksesta. Itselle kävi syssyllä niin että olin liikkeellä matalapainerenkailla 9-10km päässä kotoa, kun lapsi soittaa että avaimet kotona ja itse rapussa. Vanhasta muistista lupasin 20 minuutissa olla paikalla ja sen jälkeen meno olikin sen näköistä että onneksi ei sattunut kilpaveikkoja kohdalle. Minuutin myöhästyin.
Eikö me voida pitää se oma vauhti silloinkin kun toinen pyöräilijä osuu näkökenttään? Miksi kiire alkaa sitten kun joku ohittaa? Jos edellä ajavan saavuttaa, ohi vaan ja ei sen jälkeen aja tahallaan hiljempaa kuin äsken. Jos haluaa peesata, niin oisko se nyt vaan omasta mielestä kohtelias ja turvallinen väli. Monikaan ei pidä jos läähätys kuuluu takana ja toisen eturenkaan voi aistia oman takarenkaan vieressä.
Enhän minä sen vemppaajan ohimenosta ole loukkaantunutkaan, muttakun ohituksen jälkeen vauhti yleensä putoaa huomattavasti alle sen, mikä on mun normaali matkavauhti työmatkoilla.
Ja väitän että aika hyvin tiedän ilman mittareitakin, mikä se oma matkavauhtini on, kumminkin 27 vuotta veivannu työmatkaa kesät talvet.
Näitä ohittajia jotka painuu ohi ja hetken päästä tulevat ahteri edellä vastaan on aina. Pyörässä on ohjaustanko jota voi käyttää ja muuten voi pitää haluamansa vauhdin mikä hyvältä tuntuu. Ei jaksa stressata mitenkään oli sitten takana joku imussa tai edessä.
Oletkin kenties siihen pyrkimättäkin onnistunut saavuttamaan varsin korkean ja rehellisesti sanoen kadehtittavan korkean pyöräilyzenin asteen!
Eilisellä lenkillä ohittajia oli kaksi: toinen oli "pyöräilijän näköinen" maastopyörällään ja toinen "työmatkatempoilijan näköinen" myös maastopyörällä.
Ensiksi mainittu ohitti kauniisti pyörittäen hyvällä (lue: omaa kadenssiani korkeammalla) kampikierroslukemalla ja vaikka huomasin ettei ohituksen jälkeen väli kasvanut, tajusin että se johtui yksinomaan siitä että olin itse parantanut vauhtia (rupeamatta silti peesamaan). Kohta tiemme erosivat, kun hän selvästi ja samalla tyylikkästi merkkiä näytettyään kääntyi toiseen suuntaan. Ihan mukava lenkkiä virkistävä pätkä!
Viimeksi mainitu ohitti pitkähköllä tasaisella jolle oli tultu loivaa alamäkeä. Meno oli sen näköistä että käytössä oli isoin välitys ja niin sanotusti kaikki oli pantu peliin. Väli ensin kasvoi mutta kaventui nopeasti kun tie alkoi loivasti nousta. Tätä keskustelua juuri aiemmin lukeneena aloin jo tuntea sellaista orastavaa kiusaantuneisuutta siitä että jos ja kun ohitan hänet, hän ajattelee (ja saattaisi kirjoittaa Fillarifoorumille jos olisi siellä) että taas oli yhdelle hienolla cyclocrossilla ajaneelle succishemmolle liikaa että hänet ohitettiin. No, onneksi hän samassa kääntyi, tosin merkkiä näyttämättä (mutta siihen osasi varautua). En stressaantunut, mutta en voi sanoa etten olisi mitenkään noteerannut. Enkä voi käsi sydämellä vannoa etteikö vauhtini olisi hieman parantunutkin.
(NB: En menisi väittämään että hän nimenomaan ja erityisesti oli lähtenyt edessään ajavaa succishemmoa tavoittamaan ja ohittamaan. On hyvin mahdollista että hän ajaa aina saman pätkän samaan malliin, oli edessä ohitettavia tai ei.)
Kelvillä tai itse asiassa ulkoilutiellä oli paikallinen ruuhkatilanne eli koiranulkoiluttajia ja iltakävelijöitä oli siunaantunut samaan aikaan sen verran että huomaavaisena pyöräilijänä hidastin kävely- tai hölkkävauhtiin eli ajoin jotain 10-12 km/h odottaen että pääsen nätisti ohi. Keskellä olisi ollut eniten tilaa, mutta sinne koirien, niiden talutushihnojen ja niiden ulkoiluttajien väliin en halunnut mennä, joten ajoin aivan oikeaa laitaa.
Lähinnä edessä käveli keskemmällä kännykkäänsä puhuva vanhempi nainen. Yhtäkkiä hän vain lähti siirtymään oikealle, vieläpä yllättävän ripein askelin, niin että kohteliaisuuden ja varmuuden vuoksi pysähdyin ja laitoin jalan maahan. Enhän halunnut ohittaa häntä "hihaa hipoen", Tässä vaiheessa hän huomasi minut ja pysähtyi itsekin. Sanoin rauhallisesti "Jatkakaa vain, ei tarvitse väistää!" ja nousin satulaan ja aloin polkea etiäppäin.
Takaa kuulin puhelun jatkuvan ja rouvan selittävän: "Joku pyöräilijä ajoi kovaa."
Siinä se taas nähtiin, huomaavaisuus ei auta mitään jos pyöräilijä nähdään kiusankappaleena.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti kuovipolku
Se onkin kumma vetovoima joka saa ohituksen jälkeen vauhdin kasvamaan. Olisiko se ilmanpyörre joka imee mukaansa? No, mutta Ohitella saa kenet haluaa, jos toinen siitä pahastuu ja kirjoittelee foorumeille, niin siitä vaan sitäkin. Intervallinsa kullakin. Kyllä se minulla ainakin vauhti loppuu siihen paikkaan kun olen päättänyt ja spurtti alkaa oli siinä kuka tahansa edessä, takana tahi vieressä. Mutta huutelematta ohi mennään.
En usko, että kyse on ainakaan tahallisesta kiusankappaleena olemisesta. Kyse on vain siitä, että kun kännykkään uppoutunut jalankulkija havaitsee pyörän vasta lähellä, ei tällä yksinkertaisesti ole aikaa tehdä havaintoa pyöräilijän nopeudesta. Ainoa, mitä päässä tapahtuu, on säikähdyksen aiheuttama reaktio. Sen takia kaveri ei edes tajua, ettei ole voinut arvioida pyöräilijän nopeutta, mutta säikähdys antaa vaikutelman kovasta nopeudesta.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti JackOja
Toinen, ehkä jopa samaan aikaan vaikuttava mekanismi on ihmiselle tyypillinen tapa suojella itseään ikäviltä asioilta eli kiistää oma virhe. Tuon primitiivireaktion takia ainoa syyllinen on siis vastapuoli eli tässä tapauksessa pyöräilijä. Hankalinta tässä on se, että jos ei krittiisesti omaa toimintaa liikenteessä tai missä tahansa muuallakin analysoi, uskoo kaveri vilpittömästi noihin päätelmiin eli pyöräilijä ajoi kovaa ja siksi syntyi vaaratilanne. Tuosta onkin helppo johtaa ajatus, että pyöräilijät ajavat kovaa ja ovat vaaraksi jalankulkijoille.
Sanotaan että elämä opettaa, itsellä yli 20v. ympärivuotista työmatkapyöräilyä ja siihen vielä hupiajelut päälle, niin voi rehellisesti sanoa, että on nähty ja koettu livenä suurin osa tässäkin 380 sivua pitkässä ketjussa esilletulleet asiat kevyen liikenteen väylillä. Samalla on huomannut että vaikka alkuaikoina polttikin päreensä muiden käytökseen hiukan herkemmin, niin vuosien saatossa on huomannut että maailman kulku ei siitä mihinkään muutu joten on turha stressata siitä mitä muut törttöilee, jos mitään fyysistä ei satu. Tulee itselle vaan turhaan paha mieli :)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti kuovipolku
Ohittavan pyöräilijän imu ei ole ainoa vauhtia aivan huomamatta nostava fysikaalinen ilmiö, jonka vaikutuksen olen omalla kohdallani huomannut. Aivan saman saattaa aiheuttaa myös kauempana edessä näkyvä pyöräilijä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Lötjönen
Mutta tähän mennessä en ole kokenut sitä että vauhtini olisi äkisti laskenut saavutettuani tai ohitettuani jonkun. Paitsi tietysti silloin kun kyseessä on ollut tuttu kaveri tai olen muuten vain jäänyt seurustelemaan.
Vähän vakavammin ja selvennykseksi: en siis rupea tietoisesti ajamaan yhtään sen kovempaa, mutta joskus vain vauhti on ikään kuin päässyt valumaan alaspäin ja edellä kuvatuissa tilanteissa se aivan samalla lailla taas nousee ilman että koen ponnistelevani yhtään sen enempää. Jos joku osaa ajaa pitempään omaa tasaista vauhtiaan tai siis samalla teholla sekä pitää itsensä kurissa, hieno juttu, mutta itse en siihen pysty.
PS Hiihtoladulla on tullut tutuksi sekin että pelkkä takaa kuuluva hiihtäjän ääni saa oman vauhtini paranemaan.
Kyllä kaukana edellä (kovaa) ajava on itselleni usein mukava tavoite ja kiintopiste. On sillä motivoiva vaikutus. Saavutettuani jään kuitenkin riittävän kauas ettei saavutettu häiriinny.
Eilen oli minulla hiihtoladulla tilanne että ohi piti päästä, mutta edellä menevän vauhti nousi taakse vilkaistuaan. Vaikea se on pöpperössä mennä ohi, kun toinen Sätkii liukkaammalla uralla, eikä hidasta. Itse en kyllä tykkää tunteesta kun puntissa tutisee ja ruokalista meinaa tulla rinnuksille, ja takana sivakoi parempi kuntoinen.
^ Ei parempikuntoisia minun laduillani olekaan, on vain niitä joilla on paremmat välineet ja jotka laittavat suksensa viimeisen päälle treenilenkillekin.
Tämän päivän avautumisen aiheena voisi olla se miten vaikeaa voikaan joillekin pitää mielessä oikeanpuoleinen liikenne silloin kun se tarkoittaa että joutuisi siirtymään huonommalle pinnalle tai pysyttelemään sisäkaarteessa. Näiden sankarien kanssa saa sitten arvuutella väistävätkö he vai ovatko he aikeissa katsoa kenen kantti pettää ensin...