"Gravel Grinding" -fillarit

Mulla alkoi jumittaa pienemmälle rattaalle vaihto talvella. Ensin epäilin vaijerin jäätymistä, mutta ei ollut se. Seuraavaksi vaihdoin vaijerin kuorineen, mutta ongelma jatkui. Nyt vasta huomasin, että kiekon navassa oli klappia, joka riitti ilmeisesti siihen, että säädöt menivät pieleen, kun napa ja pakka pääsivät liikkumaan. Harvinainen vika, mutta kannattaa tarkistaa. Itse huomasin tuon selkeästi myös kiekon ollessa paikallaan, kun sitä vääntelemällä kuului pieni kolina. Ajaessa se ei oireillut muuten kuin vaihteissa.

^ ei ollut klappia havaittavissa. Toisaalta eipä ole tuota yhtä kertaa lukuunottamatta oireillut, että varmaan joku bugi softassa, joka ei onneksi usein ilmene.

^^^^
Mulla tuollaiset viirut maalipintaan sai aikaan maxxis ramblerin reunakarvat!
Vähän nihkeästi tilaa haarukassa ja oli ne karvat tahkonneet, parturointi auttoi vaivaan :D

Klappia takakiekkoon ja pakkaan tekee yleisimmin akselin löysyys, siis uudelleenkiristys on ensimmäinen toimenpide.

Ketju tipahti kakkossivulle ehkä toisen(?) kerran perustamisensa jälkeen. Joko on gravel-inflaatio iskenyt?

^Aika kaivaa cc-lanka taas esiin.

Kyllä se lanka taas tästä uuteen nousuun lähtee kunhan fillaristitkin löytävät ne soratiet :cool: ,itse olen vasta korkannut ulkofillarointi-kauden asfaltin puolella.

Eikös pitäisi olla keskustelu kuumimmillaan kun nyt pitäisi päättää millä meinaa ajaa 2023 syksyllä. Nopeasti jos tilaa niin saattaa onnistua.

Itse pähkäillyt että siirtyisikö käyttämään työsuhdepyörää, mutta eniten kiinnostavaa vaihtoehtoa eli Scott Addict gravelia ei tunnu löytyvän mistään. Ja pitäisi alkaa myymään vanhaa/vanhoja pois niin nyt näyttää siltä että antaa olla..

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti TuplaO

^Aika kaivaa cc-lanka taas esiin.

---

Onneksi olen varautunut hyvin, Explorolla ei olisi ollut asiaa cc-lankaan, mutta Cruxi on sielläkin kuin kotonaan.:)

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti miz

... nyt pitäisi päättää millä meinaa ajaa 2023 syksyllä...

---

Mä ajan nykyisellä.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti miz

Eikös pitäisi olla keskustelu kuumimmillaan kun nyt pitäisi päättää millä meinaa ajaa 2023 syksyllä.

---

Valitsee jonkun astetta pienemmän valmistajan niin varmaan vielä tämän vuoden syksylle saisi ajoon. Samaan rahaan saattaa saada jotakin erikoisempaakin.

Vanhalla ajaminen ei ole huono vaihtoehto. Voi rauhassa odotella, kun muut panikoivat jäävänsä ilman pyörää jos nyt ei paina tilausnappia ja odottele paria vuotta.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Eraseri

Kyllä se lanka taas tästä uuteen nousuun lähtee kunhan fillaristitkin löytävät ne soratiet :cool: ,itse olen vasta korkannut ulkofillarointi-kauden asfaltin puolella.

---

Ainakin Lounais-Suomessa gravelikausi on jo hyvässä vauhdissa: soratiet ovat pääosin kuivat ja heti otollisten säiden koittaessa voi ajaa enemmän, kuin kylliksi.

^^

Jep, taitaa jäädä nykyinen kalusto ajoon kun ei niissäkään mitään vikaa ole.

Ajatus oli ensin siirtyä gavel/CX + maantiepyörästä yhden pyörän strategiaan, mutta en taida jaksaa.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti miz

^^

Jep, taitaa jäädä nykyinen kalusto ajoon kun ei niissäkään mitään vikaa ole.

Ajatus oli ensin siirtyä gavel/CX + maantiepyörästä yhden pyörän strategiaan, mutta en taida jaksaa.

---

Sen verran erilaisia vehkeitä, että hyvähän se on pitää kahta erilaista pyörää :)

Samalla meinasin ajella minäkin 2023 syksyllä kuin nyt ja lähinnä mietin (tehomittarin ja ovaalin rattaan lisäksi), että pitäiskö varuiksi tilata parit ketjut ja rataspakat varastoon, jos niitä just nyt on varastossa (tai kun johonkin kauppaan tulee varastoon). Tosin olin hiljattain lukevinani ainakin otsikon, että osapula on hellittämässä, mutta onkohan tällaisesta vielä havaintoja?

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti HeZaH

Sen verran erilaisia vehkeitä, että hyvähän se on pitää kahta erilaista pyörää :)

---

Plus jos ei pakottavaa tarvetta yhden pyörän taktiikalle niin ihan kiva sesongin aikana pitää jotakin varapyörää. Varaosasaatavuus ja pyörähuoltojen ruuhkat jos joku homma ei luonnistu itse.

Nyt nyt pitäisi uusi pyörä hankkia niin jonkinlainen all road pyörä kaksilla kiekoilla tosin olisi houkutteleva valinta. Vaikka tuo aikasemmin postaamani Time ADHX.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti JohannesP

Plus jos ei pakottavaa tarvetta yhden pyörän taktiikalle niin ihan kiva sesongin aikana pitää jotakin varapyörää. Varaosasaatavuus ja pyörähuoltojen ruuhkat jos joku homma ei luonnistu itse.

Nyt nyt pitäisi uusi pyörä hankkia niin jonkinlainen all road pyörä kaksilla kiekoilla tosin olisi houkutteleva valinta. Vaikka tuo aikasemmin postaamani Time ADHX.

---

Nyt eletään kieltämättä aikaa, että pyörää ei saisi hajottaa. Osien saatavuus voi olla huonoa ja hinnat korkeita.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti JohannesP

Plus jos ei pakottavaa tarvetta yhden pyörän taktiikalle niin ihan kiva sesongin aikana pitää jotakin varapyörää. Varaosasaatavuus ja pyörähuoltojen ruuhkat jos joku homma ei luonnistu itse.

Nyt nyt pitäisi uusi pyörä hankkia niin jonkinlainen all road pyörä kaksilla kiekoilla tosin olisi houkutteleva valinta. Vaikka tuo aikasemmin postaamani Time ADHX.

---

Nämä, kuten moni muukin tässä hyviä pointteja.
Meillä on nyt 10 pyörää perheessä, joista 4 mun. Lisäksi kasa kiekkoja ja renkaita, koska kaikissa luonnollisesti eri kokoja ja akseleita..
Alkaa varasto ahdistaa vaikka onneksi onkin ok talo ja ihan hyvät säilytys- ja huoltotilat.

Maantiepyörä tosiaan on paljon herkempi ja kevyempi ajettava, vaikka Addict cx rc:kin on kevyehkö ja zipp303 kiekoilla ihan soiva peli itselle nopeaan etenemiseenkin.

Tuo uusi scotti olisi siitä kiva että on pykälän vielä maantiepyörämäisempään suuntaan kuin vanha (jos haluasi korvata maantiepyörän), ja lisäksi saisi talveksi 42-45mm nastarenkaat joita nykyisiin pyöriin ei saa mahtumaan.

Näköjään muokatessa viesti poistuu toistaiseksi tuntemattomasta syystä, joten postaanpa tämän kolmannen kerran:

Kaipailisin kokemuksia/tietoa Rossano Cross -rungosta etenkin grävelnäkökulmasta. Rengastilan pitäisi riittää hyvin, mutta onko tuossa jotain, mitä pitäisi ottaa huomioon? En ole vielä päättänyt, että ostanko pelkän rungon vai koko pyörän, niin myös tiedot sopivista runkokoista kiinnostaa. Noin karkeasti, olisiko 175cm kuskille cc vaaka 52 vai 54 sopivampi? Osaako joku sanoa, että mikä vaihtajan korvake tuollaiseen istuu?

^Voisi olla linkki positiivinen että tietäis mistä runkomallista kyse? Tarkoitatkohan satulaputkea, yleensä kokoa ei määritetä vaakaputken mukaan?

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti nure

^Voisi olla linkki positiivinen että tietäis mistä runkomallista kyse? Tarkoitatkohan satulaputkea, yleensä kokoa ei määritetä vaakaputken mukaan?

---

No just vaakaputken mukaan se kyllä tiepyörissä menee.

Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla

Se vaan ei kerro mitään jos muut mitat kuten satulaputken kulma tai satulaputken pituus ei ole tiedossa.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Trikoospede

Näköjään muokatessa viesti poistuu toistaiseksi tuntemattomasta syystä, joten postaanpa tämän kolmannen kerran:

Kaipailisin kokemuksia/tietoa Rossano Cross -rungosta etenkin grävelnäkökulmasta. Rengastilan pitäisi riittää hyvin, mutta onko tuossa jotain, mitä pitäisi ottaa huomioon? En ole vielä päättänyt, että ostanko pelkän rungon vai koko pyörän, niin myös tiedot sopivista runkokoista kiinnostaa. Noin karkeasti, olisiko 175cm kuskille cc vaaka 52 vai 54 sopivampi? Osaako joku sanoa, että mikä vaihtajan korvake tuollaiseen istuu?

---

Mä olen tollaseen runkoon ekan kippurasarveni kasannut ja useemman tonnin sillä ajoin. Taitaa mahtua 50mm rengas, ainakin taakse, rossano kuitukeulassa tais 50mm olla ahdasta, mutta kaikki perus 40-45mm gravelkumit käy. 178 pitkänä mulla oli tuo 54runko.

Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla

Qilty, kerro kuka valmistaja kertoo pyörän koon vaakaputken mitan mukaan, ihan vaan utelias olen?

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti nure

Qilty, kerro kuka valmistaja kertoo pyörän koon vaakaputken mitan mukaan, ihan vaan utelias olen?

---

No eiköhän kaikki noin tee. Enemmän tai vähemmän efektiivisen vaakaputken mukaan noi menee nykyään. Sinä taas olet jossain teräsmaastureissa.

^En teräksistä toviin (vuoteen) omistanut ja oli M kokoinen...

No nyt aletaan vääntäämään:
" Maantiepyörissä runkokoon ilmoitus tapahtuu edelleen satulaputken pituuden mukaan"
https://larunpyora.com/2020/04/pyora...vitsee-tietaa/
"Useimmat brändit määrittävät rungon koon satulaputken pituuden perusteella".
https://www.siroko.com/blog/c/fi/kui...oran-koko-ukk/
ja:
https://www.fillarifoorumi.fi/forum/...r%C3%A4n-mitat

ei noissa mitään järkeä tietty ole, mutta tuossa uskossa olen itsekin ollut, mutta voin olla väärässä.
Esim sloupatun vaakaputken kanssa satulaputken mitta on aika lyhyt. Siksi kai nykyisin käytetään paljon näitä S, M, L-kokoja?

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Hower

No nyt aletaan vääntäämään:
" Maantiepyörissä runkokoon ilmoitus tapahtuu edelleen satulaputken pituuden mukaan"
https://larunpyora.com/2020/04/pyora...vitsee-tietaa/
"Useimmat brändit määrittävät rungon koon satulaputken pituuden perusteella".
https://www.siroko.com/blog/c/fi/kui...oran-koko-ukk/
ja:
https://www.fillarifoorumi.fi/forum/...r%C3%A4n-mitat

ei noissa mitään järkeä tietty ole, mutta tuossa uskossa olen itsekin ollut, mutta voin olla väärässä.
Esim sloupatun vaakaputken kanssa satulaputken mitta on aika lyhyt. Siksi kai nykyisin käytetään paljon näitä S, M, L-kokoja?

---

No väännetään. En muista koskaan nähneeni kippurasarvisessa koko merkintää satulaputken mukaan.

Tässä nyt vaikka Trek Domane, runkokoko 54 ja yllättäin vaakaputki 54(satulaputki 50).

https://www.trekbikes.com/fi/fi_FI/p...Code=red_white

Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla

^Kohta näet yhden: https://www.kinesisbikes.co.uk/Catal...pster-AT#tab-3

Eiköhän ne runkokoot sloupatuissa maantie- ym. rungoissa ilmoiteta edelleenkin ”virtuaalisen satulaputken pituuden” mukaan. Toisin sanoen runkoko on kutakuinkin sama, kuin mihin satulaputki yltäisi, jos runko olisi slouppaamaton. Siinä tosin on eroja, mitataanko pituus putken päähän, vaakaputken yläreunaan vai vaakaputken keskelle, niin kuin kaiketi perinteisin tapa menee. Se, että jos sitten jossain 54-kokoisessa rungossa sattuu olemaan vaakaputkikin 54 cm, on sattumaa, vaikkakin sellainen maantierunko oli usein yhtä pitkä kuin korkea. Ja sinällään tällä keskustelulla ei ole mitään tekoa varsinaisen asian kanssa, koska keskustelun aloittaneessa postauksessa edellisellä sivulla kysyttiin sopivaa vaakaputken mittaa - ei runkokokoa, joten siinä mielessä Mr. Nuren kommenti oli täysin turha.