Printable View
^ 50 ikävuoden jälkeen kaikki muuttui selkeesti hankalammaksi. Satanen oli pitkä lenkki, ja nyt sitäkään ei enää jaksa. Palautumiseen menee paljon enemmän aikaa. Keskinopeus romahtaa...
Tänään yhteensä 75km. Myötätuuleen menikin ketterästi, tai vapaalla rullaillen. Muuten olikin tekemistä, ja viimeset 6km kammottavaan vastatuuleen ja viimenen kilsa vielä lisättynä sateella ihan kamalaa. Aattelin että (taas) kuolen. Olen vieläkin ihan *töötsistä* ja janottaa vaan.
Alkuillasta grävelii 73km@3:20, Korsoon & back.
Harvinaisesti GPS stongassa niin löysi kivoja uusia reittejä vaivattomasti.
On kyllä ollut sikamaisen pölyistä hommaa toi gg tänä suvena. Vois ehkä välillä jo sataakin.
Perjantaina polven punkteeraus ja eilen illalla päästiin pyörän selkään (lääkäri lupasi, että joson ihan pakko niin saan vähän kokeilla). Ihan vain jalkoja pyöritellen ilman panostusta tuli ajeltua 40km, kaikki alamäet polkematta ja ylämäet madellen. Eikä aiheuttanut vaivoja yöksi. Mielialalle ihan ratkaisevan tärkeää kun pääsi taas ajamaan. Vielä on toivoa kun olisi nyt malttia.
47km äsken. Viikko ollu huilia kön olin sairaana, eihän se mihkään liikkunna ja oli vielä vasta tuulikin. Mutta ajoin kuintennii.:)
24km äsken, jokunen uusi polku osui kohdalle ja ikävä kyllä, yksi kiva pätkä on nyt hakkuuaukko ja aivan järkyttävässä kunnossa. Nuijat maastopellet varmaan tehny lukkojarrutuksia tai sähköspedet revittäny moottorinsa avustamana.
Mitäpä vielä?
Eilen yhteensä 84km. Ei hyväiltapäivää, se vaan kotimatkalla loppuu voimat ja energiat ja "meinaa kuolla", onneksi sentään pääsin kuivin nahoin kotia.
Uudet levyjarrut sorarouskuttimeen ja sillä viidenkympin testilenkki. Hyvin toimii.
Samalla ihmettelin mihin tänä vuonna katosi maantiepyöräily into. Enemmän on vetäneet soratiet ja maasto.
Eilen alkuiltasella surkea lenkki grainderilla. Parin viikon narinan ihmettelyn jälkeen piti olla jo kunnossa kun "kaikki" oli vähitellen käyty läpi.
Silti heti lenkin alusta lähtien voimansiirto narisi. Koska kaiken piti olla kunnossa lähdin oikein analyyttisesti tutkimaan asiaa polkiessa ja lopulta oikeanpuoleista kampea vääntelemällä huomasin hiuksenhienoa klappia. Kammen ja akselin välinen liitos oli pettänyt. Koska narina oli vain voimistunut ajan funktiona en uskaltanut ajaa kauemmaksi kotoa. Lisäksi tajusin ehtiväni Ibikeen ennen sulkemisaikaa, joten suuntasin pikavauhtia sinne arvioitavaksi.
Jäi pariin tuntiin tuo ajelu.
Aamulla kuten niin monena muunakin aamuna.
Välinerikosta, yksi tuli vastaan potkutellen pyöräänsä, väliin nousi päällekin, kohdalla huomasin ketjun puuttuvan, ei monesti moista näe, pyörässä oli yksi kämmenen kokoinen ratas kammissa, ketju joutuu lujille noissa, mietiskelin?
Eilen ja tänään melkein sama lenkki: 63km ja 60km, eilen yksin ja tänään rouvan kanssa. Ajassa eroa tunnin verran.
Tänään iltasella tiimin salaista Tahkotreeniä. Täysjäykkiksellä Espoon hiekkateitä ja maastoilua 65km ja kolmepuolikas.
Alkaa vaikuttaa hyvältä, vielä pientä herkistelyä ja taktiikka kuntoon.
Nyt alkaa tosin pelottaa, että jokin ehtii mennä pieleen!
Maanantaina maantieduona (tai majakka&perävaununa) Emäsaloon ja takaisin.
Menikö kolmen perättäisen päivän rasitus sittenkin överiksi ja tavallinen kesävatsapöpö pääsi iskemään vai oliko pöpö tavallista ärhäkkäämpää sorttia? Tiedä tuota, mutta puolitoista päivää oli melko heikkoa ja nyt on saman verran palauteltu voimia. Liikuntaa on harrastettu eilen kävelemällä päivän kuluessa yhteensä lähes viisi tuntia ja tänään puolet vähemmän..
Voi sanoa että pyörän sarviin tekee jo mieli tarttua ja heti aamustahan lähdetään katsomaan miltä meno maistuu. Periaatteella juomaa ja ruokaa matkalla riittävästi,
Aamulla kävin vajaat pari tuntia tien laitoja ja tyhjiä
kelvejä nauttimassa tyynessä kelissä.
100km@35,4km/h ja aika kovat oli sykkeet välillä ��
Tänään klo 15-19 maastolenkki täysjuustolla. Melko tasan viiskymppinen.
Melko kivaa oli, kaipa tuonkin fillarin voi edelleen kalustossa pitää vaikka välillä myyntiaikeita tuleekin.
Eikös sun pitänyt eilen tai tänään käydä kuvarastilenkillä täällä Itä-Helsingissä? Huomenna se nimittäin voi olla myöhäistä jo heti aamupäivästä:cool:
130 km ja rapiat maantietä porukkalenkillä.
En väheksy maastolenkkejä, en hiekkatielenkkejä, en ulkoilulenkkejä enkä edes kelvilenkkejä. En täysjoustolla enkä jäykkäerällä, en läskipyörällä, plussapyörällä tai leveimmillä gravelrenkailla mitä pyöräänsä saa mahtumaan ajettuja lenkkejä. En minkäälaisella pyörällä ajettuja lenkkejä. En yksin ajettuja lenkkejä. Mutta kyllä pyöräily on parhaimmillaan, jaloimmillaan ja hienoimmillaan kun ajetaan maantietä, oli se sitten sileää tai kuoppaista, ja pidetään vauhti sellaisena että ajoasentoa hakee välillä alaotteelta ja ajetaan porukassa jossa vauhti on parempaa kuin yksin ajaessa.
Ja mielellään vielä sellaisessa porukassa jossa muut ovat kovempia ajajia kuin itse olet - ainakin silloin kun lenkin tarkoitus ei vaadi heitä ajamaan niin kovaa että putoat:rolleyes:
Ajatuksemme ovat äärimmäisen saman suuntaisia tässäkin!
Ajoin jo nyt kolmannen kerran ihmisveturin vetämänä juuri niin kovaa kuin kykenin. Ensimmäisiä ns. porukkalenkkejä pyöräilyelämäni aikana, vaikka vain kaksi ajajaa, muitakin yhteispyöräilyjä on, mutta ne ovat olleet porinalenkkejä lähinnä, tai retkiajoa. Näistä irtoaa jotain aivan uutta hyvää väheksymättä mitään muutakaan pyöräilyn suuntausta, lastenlasten potkupyöräilystä lähtien. Tiepyöräily maantiepyörällä antaa mitä pyöräily parhaimmillaan voi antaa.
No piti piti, hitto soikoon. Lauantaina tuli kuiteskin muuta ohjelmaa ja eiliselle oli treeniohjelmassa maastolenkki. Hetken harkitsin jos siityis autolla tuonne rastin hollille itään ajamaan tuon lenkin kivoissa (ja vieraissa) maastoissa, mutta laiskotti enkä tuota ~20km siirtymääkään viitsinyt lämmittelyksi ajella.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti kuovipolku
Metroon yhdistettyä työmatkatempoa n. 10km, paluumatkalla tullee reilusti enemmän
Eilen 40km lenkki @ 24,2km/h. Oli pakko päästä pyöräilemään, muuten hajoaa pää. "Yhtään" en uskaltanut kyllä painoa laittaa oikealle polvelle, eli tuli ajeltua aika köröttelemällä. Ja katso, ei jälkireaktiota kipeytymisen muodossa siten tullutkaan. Positiivisesti ajatellen tässä mun nykyisessä rajoittuneessa tilassani on jotain hyvääkin. Ajaa (vielä) voin, mutta nyt lenkit pysyy rauhallisella (PK?) alueella. Yleensä tulee ajeltua turhan kovilla sykkeillä kun ei malta. Koville tietysti ottaa se, että vielä ei ainakaan uskalla pidempiä matkoja ajaa.
Ad JackOja: metro on keksitty ja rakennettu ja fillareille, mukaanlukien täpärit, on yleensä hyvin tilaa (ellei satu olemaan jokin poikkeuksellisen suuri yleisötapahtuma tai jonkin ilmaisia ämpäreitä mainostaneen myymälän avajaiset tms). Pitää vain osata ajatella nuo siirtymäjutut uusiksi.
Sama asia on muuten taklattavana minullakin: länsimetron valmistumista odotellessa oli paljonkin puhetta siitä että sitten kun liikenne vihdoin alkaa voisi olla hienoa suhata mukavasti sen sijaan että joutuu ajamaan tylsästi jomman kumman Kehän kelvejä tai hankalasti keskustan liikennevalojen ja hermoja rassaavien kelvien kautta. Espoon, Kirkkonummen ja Siuntion puolella olisi niin paljon uusia tai harvoin ennestään ajettuja teitä! Mutta enpä ole vielä ensimmäistäkään kertaa vienyt fillariani metroon...
Ad TERU: tuommoinen paritempo jossa vetomies ei (juurikaan) vaihdu ja itse on (lähes) pelkästään saavana osapuolena on sekin hienoa mutta se on ikään kuin toisessa päässä skaalaa jonka toisessa päässä on porukka jonka vetotöihin osallistuu itse täysipainoisesti. Eilisellä lenkillä olin jossain puoliväilin jälkimmäisellä puolella eli tein joko selvästi lyhyempiä vetoja tai tein samanpituisia vetoja mutta selvästi harvempia vetoja kuin muut - mutta vastapainoksi tein omani suhteellisesti kovempina:rolleyes: - ja se on hyvin pitkälle se vauhdikkaan porukkalenkin malli josta tykkään eniten.
Tykkäämisen kannalta onkin sitten melko lailla sama miten kovaa mennään tai olenko aivan punaisen rajoilla jo peesissä ajaessani. Siis kunhan ylipäätään pysyn mukana!
Tältä pohjalta onkin helppo ymmärtää miksi jotkut viehättyvät suuresti Vätternistä eli siitä kun todella isolla porukalla ja harjoittelun kautta mahdollisimman tehokkaaksi saadulla ryhmäajolla ajetaan kovempaa kuin mihin normaalilla porukkalenkillä pystytään. Mutta kun sellaista en ole itse kokenut, en osaa sitä kaivatakaan...
Olen tiedostanut tuon ja innolla odotin Länsimetroa tuostakin syystä, mutta käytännössä ajatus on kuitenkin tuntunut vieraalta. Varmaan joku sellainen juttu, että haaveilee jostain sellaisesta, jota ei ole saatavilla? Ja sitten kun on haaveileekin jostain muusta :)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti kuovipolku
Mutta kyllä minä ehkä jo tänä vuonna matkustan Mellunmäkeen aloittamaan jotain gg-lenkkiä. Tai viimeistään sitten kun M kulkee Kivenlahteen! Varmaan kuitenkin pitää sijoittaa menomatkaan, palatessa haisee ja siellä on muitakin ihmisiä.
Aamulenkki 45km / 27.3km/h uusvanhalla maantiepyörällä maaseudun tienlaitoja.
Iltasella kolme tuntia grainderilla Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten reittilöitä vastatuulta vältellen.
Kyllä on kuivaa kun Linnaisten takuukurakkokin oli ihan kuivakka.
Eilen 2.5h maastolenkki, josta loppupätkä kivuliaalla polvella.. teknisellä pätkällä kolautin lukkoa irrottaessa just suoraan polvilumpion pyörään. Hetken sai katsoa tähtiä, mutta buranalla selviää.. pikkasen turvotusta yön jälkeen.. pitää katsoa miten kestää tän päivän lenkkiä. [emoji848]
Lähetetty minun SM-T580 laitteesta Tapatalkilla
Kesäpäivän tasauksen aamulenkki Orimattilan aurinkoisilla maaseututeillä 60km / 27.2km/h.
Jaa oliskohan nyt Smo-kuivaa Sipoonkorvessa...Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti JackOja
Viimeksi vaan uus takasisäkumi siirtymäromumaasturiin ja muutama kilsa MAtinkylän metroasemalta pyörä pois
67km äsken ja ei se mitään pyöräilyn ilotulitusta ollut. Mutta pääasia että ajettu. Ei muuta kuin suuta hevosenkengälle, nii-in.
Pyörä auton perään, vaimo kyyditti mut 30 km vastatuuleen, josta sitten fillaroin kotiin. Myötätuuli on ystävä.
Juhannusajelua myötätuuleen meren rantaa itään ja lähes vikalla metrolla takaisin kun on parin viikon lippu vielä pari päivää voimassa. Sopivan väljää oli.