Tunnustus ihanasta hetkestä kevyen liikenteen väylällä

Ajoin Lahdentien kelviä pohjoiseen. Aamupäivän sää harmaa ja kalsea, kelvillä ei juuri muita liikkujia, mikäs oli ajaessa tasaista suoraa 30+ km/h kun kone tuotti sopivasti lämpöä - ja sitten joltain sivukujalta tms työntyy eteen auton nokka! En edes ehdi miettiä kannattaisiko yrittää jarruttaa kun olen jo tehnyt väistöliikkeen vasemmalle pientareelle ja samantien toisen oikealle takaisin asfaltille.

En törmännyt autoon! En kaatunut ojanpohjalle! Ja mikä parasta: näytin ensimmäistä kertaa elämässäni keskisormea!

Enpä tiedä oliko välttämättä ihana hetki, mutta ainakin miellyttävällä tavalla herättävä jos ei muuta.

Kauppareissun paluumatkalla ajoin lähiön ohi, samaa reittiä tulee ajettua käytännössä aina kun hyötyajelulle lähtee. Kerrostalon pihan mattojen tamppaustelineellä retkotti (anteeksi nyt vaan jos ilmaisu ketään loukkaa) mustalaismies. Katseeni osui häneen ja hän reagoi siihen nostamalla kätensä suoraksi minua kohti ja kilisyttämällä kämmenessään ollutta avainnippua. Menin niin hämilleni etten tajunnut edes morottaa takaisin. Vasta kotona tajusin mistä oli kysymys - hän ilmoitti omistavansa auton, eli on liikkumisensa suhteen juhlallisesti polttomoottorin varassa.

Pohdiskelin hetken ankarasti onko ihminen siirtynyt jalkapatikalta hevosvankkureille, vankkureilta autoon ja autosta pyörän selkään vaiko sittenkin vankkureilta pyöräilemään ja pyörän päältä autoon. Totesin ensimmäisen vaihtoehdon olevan omalla kohdallani se kuvaavampi. Hetkeksi mielen valtasi ylpeyden tunne.

Eilen ajelin klv:tä ja oikealta tuli auto joka pysähtyi osittain suojatielle. Havaittuaan minut peruutti välittömästi pois edestä. Olin kuin puulla päähän lyöty. Eihän tämmöistä oikeasti tapahdu.

Siinä autossa oli belgialaiset rekisterikilvet :)

Pari viikkoa taaksepäin työvuorot sattu ihmisten aikoihin. Tämän ansiosta pääsin iskemään kotimatkalla astetta pätevämmän pyörittäjän peesiin ja kotimatka meni kuin siivillä. Harmi kun valtaosa työpäivistä alkaa ja loppuu kummallisiin aikoihin niin kadut on tyhjiä eikä jäniksiä siis ole tarjolla :|

Laitan tänne osastoon, koska lopputulema oli positiivinen. Pitäjänmäentien kelviä posotin menemään etelään, valo vaihtui vihreäksi sekä minulle, että autoille. Katsoin, että kääntyvä taksi hiljentää päästääkseen minut ensin risteyksen yli, mutta ei, kääntyi eteen.
http://goo.gl/maps/KI2XL
Käännyin taksin perään, ja adrenaliinit jylläten sain kerrottua nuorehkolle taksikuskille näkemykseni kumman olisi pitänyt väistää. Hän ei ollut ottanut huomioon/huomannut vihreiden vaihtumista kelviä kulkeville. Pahoitteli vilpittömästi ja uskon hänen olevan tarkempi käännöksissään. Kaikesta pelästymisestä huolimatta jäi hyvä mieli.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti IncBuff

Eilen ajelin klv:tä ja oikealta tuli auto joka pysähtyi osittain suojatielle. Havaittuaan minut peruutti välittömästi pois edestä. Olin kuin puulla päähän lyöty. Eihän tämmöistä oikeasti tapahdu.

Siinä autossa oli belgialaiset rekisterikilvet :)

---

Ei tuo vielä mitään. Mulle samalla lailla teki kaksi viikkoa sitten taksi (ja oli suomalainen).

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti frp

Ei tuo vielä mitään. Mulle samalla lailla teki kaksi viikkoa sitten taksi (ja oli suomalainen).

---

No tuota on kyllä lähes mahdotonta uskoa näkemättä :D

Granin valoissa runttasi Mitsubishi väkisin punaisilla kevyenliikenteen (vihreillä) sekaan. Lähdin perään ja siinä Asematien pitkässä nousussa sain revittyä kaverin rinnalle ja elekielellä näytettyä, että ei oikein ollut ok toi teko. Kaveri näytti kyllä vähän vaikealta siellä autossa ja mulle tuli kauden ehdottomasti paras mäkiveto. Adrenaliini on parasta douppinkia.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti p bonk

Tänään aamulla pääsin ajamaan hidastamatta läpi Kehä I:n ja Kalevalantien risteyksen KLV:n vihreistä.

---

Toi on kyllä siistiä kun silloin tällöin osuu tuuri kohdalle. Omalla työmatkalla ei ole onneksi kuin yhdet valot matkalla ja nekin aina pääasiassa vihreinä.

Viime viikolla eräänä iltana saavutin keski-ikäistä naispyöräilijää kelvillä. Nainen polki kiltisti oikeassa reunassa, mutta parikymmentä metriä ennen saavuttamista, hän teki ihmeellisen koukkauksen vasemmalle, ilmeisesti loiva nousu alikulusta pani kiemurtelemaan. Kilautin kelloa. Nainen katsoi oikean olkansa yli samalla, kun siirtyi oikeaan laitaan takaisin. Kohdalla huikkasin:"Menit aika yllättävästi reunasta reunaan." Nainen vastasi:"Sori!" Hymyilimme molemmat.

Keski-iän jo ohittanut pariskunta pyöräili siististi peräkkäin kelvin oikeassa laidassa. Kelvi oli tässä kohtaa suora mutta suht kapea, joten aikaisemmista kokemuksista oppineena soitin kelloa ennen ohitukseen lähtöä. Tuloksena naiselta vilkaisu taakse, todella nyrpeä ilme naamalle ja närkästynyt "NO KYLLÄ SIITÄ IHAN HYVIN MAHTUU!" huuto perään kun olin jo reilusti ohi.

En viitsinyt jatkaa hedelmällisesti alkanutta keskustelua, mutta epäuskoinen hymy säilyi naamalla vielä pitkän aikaa :o

Kun tuo vaikea elämä tuntuu olevan tapetilla, niin saanen jakaa yhen positiivisen jutun kans.



Tänään oli sää kuin morsian. Siispä tsekkasin ekaa kertaa vähän etukäteen että minne sitä ajelis lenkillään. No lenkin suunnittelu meni oikeen nappiiin (pituutta kiertyi karvan alta 60km) ja zen oli kohdallaan, mitä nyt vähän tuuli joskus vastaan. Mutta sitten. tapiola-lauttasaari välillä tuuli kääntyi myöten, pyörä kiisi täysin kitkatta n. 26km/h ja polkeminen tuntui jotenkin todella helpolta. Tällöin mieleen tulvahti mahtava posiitiivinen zen ja ajatus siitä, että josko vaihtaisin pyöräilyharrastuksessani vaihdetta isommalle sekä ostaisin oikean fillari ja alkaisin käymään kisoissa. ens talveksi suunniteltu 2vk sukellusreissu thaimaahan alkoi tuntua jotenkin turhalta... Eihän 1500e oo paljon ~7kg hiilikuitupyörästä?? :)
+ Muutenkin oli mahti lenkki, kaikki joiden piti antaa tilaa myös antoi sitä! Jopa eräs mopopoika, jota oli jo hieman vaikea uskoa todeksi.

Tapahtui kerran että mersu teki äkkijarrutuksen, pakitti nopeasti alta pois ja moikkas vielä "sori". Päivä meni siitä eteenpäin paljon mukavammin.

Tänään pääsi ekan kerran pariin viikkoon pyörällä töihin. Nappasin aamulla maasturin alle ja tulin pikkasen pidempää reittiä töihin. Olipa mukavaa.

^Itse en ollut reiluun kolmeen viikkoon ajanut työmatkareittiä fillarilla. Olipa siis tänään mukava tunne, kun vihdoin taas pyörän satulassa, ja yksi tietyökohta oli jopa valmistunut sillä aikaa!

Odotin, että kotiintullessa olisi ollut kova, vastainen myrskytuuli, mutta se puhaltelikin etupäässä takaapäin. Kiusakappale-hanhetkin olivat nousseet pelloilta lentoon ja kaartelivat näyttävissä parvissa. Hienoa.

Näin isyyslomalla ollessa pääsin aamulenkille ja kelikin oli mitä parhain...

Ajan kelviä ja saavun liikenneympyrän vaikutusalueelle jossa tarkoituksenani on vaihtaa puolta. Liikenneympyrään on tulossa vastakkaisesta suunnasta rekka. Rekka on selvästi varautumassa, että vaihdan suojatien kautta puolta. Näytän rekalle 'tule vaan' - merkkiä. Rekan hytissä nousee lapanen kiitokseksi.

^ Hyvä. Yhteispeliä, liikenne.

Tänään työmatkan lisänä tehdyllä sakkolenkillä: Lehtisaaressa tien ylityksessä bussi pysähtyi ja antoi tietä. Tätä on tapahtunut kyllä useamminkin viime vuosina, joten olen päätellyt, että sivistys on ainakin saapumassa Espooseen.

Mutta: Mankkaalla olin menossa kelviä, kun risteävästä suunnasta kipittää pieni koira ei niin pienen flexihihnan päässä. Näin sen kyllä hyvissä ajoin ja olin muotoilemassa koiran isännälle sopivaa lausetta, kun - uskomatonta - hän pyysi anteeksi! En osannut muuta kuin nyökätä hyväksyvästi.

Eilen illalla krossarilenkillä olin pyörätien jatkeella ylittämässä tietä ja pysähdyin keskikorokkeen turviin odottamaan oikealta tulevaa autoa. Vanhemman virolaisen henkilöauton kuski pysäytti ja päästi minut yli, vaikka olisi itse ollut etuajo-oikeutettu.

Pätkän matkaa myöhemmin Nikkilän laidalla olin tulossa vanhan kirkon suunnasta kärkikolmion (vai onko siinä vallan stop-merkki) takaa ylittääkseni Korso-Nikkilä-tien. Pysäytin, kun vasemmalta tuli auto. Mutta niin pysäytti naisen ohjastama pikku-Mersukin, vaikka oli kaikilla tunnetuilla kriteereillä etuajo-oikeutettu. Moikkasin ja ylitin tien. Hyvä ettei Mersun perässä tullut toista autoa, joka olisi tömäyttänyt sen perään yllättävän jarrutuksen takia.

Aamulla kelvillä Porvoontiellä tuli vastaan tosi kirkkailla valoilla varustettu mopo. Paitsi kun tuli lähemmäs, huomasin, ettei se mopo ollutkaan, vaan ilmeisesti riistovalo tangossa oleva fillari. Kun filo meni ohi, niin iloinen naisääni toivotti huomenia. Tuli mukava fiilis.

Sattuipa toissa päivänä Nekalassa Tampereella...

Poljin sateen tyhjentämää pyörätietä ja viereisellä kadulla joku junnasi uudenkarhealla farmari Alfa Romeolla hyvän matkaa aivan rinnallani. Vauhtia oli varmaan loivassa alamäessä/tasaisella reilut kolmekymppiä, ei mitenkään älyttömästi. Saavuimme risteykseen ja Alfa päätti kääntyä ja kuski kiihdytti, jotta ehtisi kiilaamaan eteeni. No, ehti todella kiilaamaan eteeni ja minäkin ehdin melkein pysähtymään.

Sain jarrutettua ja käännettyä sen verran että ajolinjani oli Alfan kyljen suuntainen. Jalkani nappasi Alfasta repsikan puolen peilin irti ja sama tömäys tuuppasi kengän irti polkimesta. Poljin nojasi Alfan kylkeen ja minä otin kädellä tukea katosta jotta en menisi nurin.

Mutta meninpä kuin meninkin nurin. En olisi mennyt ellei Alfa kuskille olisi tullut kiire karkuun. Raukka ilmeisesti pelästyi minun hienoista ja hyvin vieno äänistä kiroamistani.

Säikähdyksellähän tuosta selvittiin ja tuskin olisin edes kaatunut jos ei olisi ollut lukkopolkimia (vaimo tätä tuskin lukee niin voinen sen myöntää, pidetäänhän tämä sitten salaisuutena :)).

Täytyy sanoa että ihmeesti tuollainen Lenovon SSD-levyllinen läppäri kestää pahoinpitelyä. Se oli taas repussa alimmaisena kun pyörähdin selän kautta ympäri ja ei mitään vaurioita... eikä ollut eka kerta ja tuskin viimeinenkään... pitäisi varmaan pyytää lähi-it-tukea tilaamaan uusi läppäri jo valmiiksi odottamaan kun kautta on vielä pari kuukautta jäljellä :)

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti aaltju

Sattuipa toissa päivänä Nekalassa Tampereella...

---

Mikä se ihana hetki tuossa oli? Rinnakkain kruisailu ennen kaatumista?

Ihanaa oli se että autoon jäi sen verran hyvät jäljet että osaan tavatessa käydä nappaamassa toisenkin peilin mukaani ja mahdollisesti vielä pyyhkijänsulatkin :seko:

^ Poliisille ilmoitusta tapon yrityksestä?

Älä nyt enää toiseen peiliin kajoa, mutta koska Audi-kuski kaasutti tapahtumapaikalta tiehensä, voi pahan sanoa saaneen palkkansa - jos aaltjun tapahtumakuvaus vähänkään pitää paikkansa. Audin peili lienee aika hyvissä hinnoissa, ja vakuutuksen omavastuun verran tuosta joka tapauksessa joutuu maksamaan.

Poliisille kannattaa kuitenkin ilmoittaa ettei omistaja saa tuota vakuutusyhtiölle ilkivaltana... Muutenkin tuo paikalta karkaaminen on sen verran näätää touhua että sietäisi saada sakotkin.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti drop

Poliisille kannattaa kuitenkin ilmoittaa ettei omistaja saa tuota vakuutusyhtiölle ilkivaltana... Muutenkin tuo paikalta karkaaminen on sen verran näätää touhua että sietäisi saada sakotkin.

---

Kaiken lisäksi auton luulisi helposti löytyvän, kun se kerran on "merkitty".

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti drop

Poliisille kannattaa kuitenkin ilmoittaa ettei omistaja saa tuota vakuutusyhtiölle ilkivaltana... Muutenkin tuo paikalta karkaaminen on sen verran näätää touhua että sietäisi saada sakotkin.

---

Niinhän se on että pitäisi ilmoittaa poliisille ihan jo senkin vuoksi että sillä mahdollisesti estää samaa tyyppiä ajamasta jonkun toisen päälle, mutta täytyy sanoa että ei minulla ainakaan sellainen tule mieleen ennen kuin vasta kotona kun asiaa ehtii miettimään ja sitten se jääkin tekemättä.

Toisaalta niin se olisi varmaan jäänyt paikanpäälläkin tekemättä jos olisi tullut mieleenkin... tuskin olisin jäänyt vesisateeseen odottelemaan poliisia määräämättämäksi ajaksi vain ilmoittaakseni poliisille autoilijasta josta ei ole muita tuntomerkkejä kuin auton malli ja väri... ei poliisi tänäpäivänä selvittele tämänkaltaisia asioita elleivät ne ole täysin valmiiksi pureskeltuja, resurssipula on tehnyt tehtävänsä.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti drop

Poliisille kannattaa kuitenkin ilmoittaa ettei omistaja saa tuota vakuutusyhtiölle ilkivaltana... Muutenkin tuo paikalta karkaaminen on sen verran näätää touhua että sietäisi saada sakotkin.

---

Juuri tämänkaltaisten tapausten takia ostan kypärään kiinnitettävän kameran, heti kun budjetti antaa myöten. On ainakin kuvallista todistusaineistoa poliisille jos ei satu muita silminnäkijöitä olemaan paikalla.
Nimimerkillä : Terveisiä sille tilataksin kuskille joka Espoon Kirkkokadulta Kaivomestarin lukion parkkipaikalle kääntyessään ajoi suoraan eteen, vaikka oli juuri ohittanut minut kun ajettiin samaan suuntaan kohti Espoon keskustaa.

Eiköhän tuollainen peilitön alfa, jolla on arpi poskessa kiinnitä minkä tahansa peruspartion huomion, jos tietävät sellaista etsiä. ->Siis rikosilmoituksen tekoon, senhän voi tehdä myös netissä. Ja paikalliseen alfa-korjaamoon kannattaa varmaan olla yhteydessä, jos sinne sattuu sopivasti vaurioitunut auto kurvailemaan.