Missä tämmösiä on?
Yks pyörätie Turussa on ollu pitkään ihan hyvästä syystä yks suuntainen, mutta aina siinä tulee väärään suuntaa pyöräilijöitä, eli toi Myllytunneli.
Uudemmat rakennettavat pyörätiet, tai pitäisikö sanoa pyöräkaistat, toteutetaan juuri näin. Stadissa esimerkiksi Mechelininkatu ja Hämeentie jo valmiina esimerkkeinä, Mannerheimintie työnallessa.
Jos yksisuuntaisuus toimii isoissa pyöräilykaupungeissa kuten Kööpenhaminassa ja Amsterdamissa, niin miksi se ei toimisi Suomessa?
Jos mietin Mechelininkatua, niin kesäisin siinä on autoja parkissa, ei kun siis ”kuormaamassa”. Talvisin sen kunto on vaihtelevan hirveä. Mechelininkadun pyöräkaista on välillä ajoradan tasossa, välillä kävelytien ja joskus ihan omana metrin levyisenä tasonaan, joten tulee mieleen onko kukaan edes ajatellut miten se aurataan. Tää ja huonosti pimeässä/lumen alta näkyvät matalat kanttarit on ehkä se syy miksi suhtaudun aika varauksella kaikkiin erotetaan rakenteellisesti -ratkaisuihin Suomessa…
En ole pyöräillyt Amsterdamissa tai Kööpenhaminassa. Delftissä olen kävellyt joitakin kilometrejä, ja kävi hyvin äkkiä selväksi miksei siellä kukaan palloile nollat taulussa pyörätiellä. Pariisissa olen pyöräillyt enemmän: siellä homma toimii mm. koska vastaan ei tule mitään hv mene ajoradan toiselle puolelle siitä -liikennesuunnittelua, vaan eteneminen on sujuvaa. Sujuvuuteen vaikuttaa suuresti myös se, että kaikki tajuaa että ajoneuvot on erilaisia ja esim. pyörillä todellakaan ei jäädä turhaan valoihin seisoskelemaan jos liikkuminenkin on mahdollista.
Brysselin liikennekulttuuri ja -määrä on vähän hillitympiä, mutta sielläkin on ainakin keskustan alueella pääsääntöisesti merkein ja katumaalauksin ohjatut pyöräilyreitit: ei Helsingin tyyliin satunnaisia kadunpätkiä joiden ratkaisut eivät mitenkään liity toisiinsa.
Tässä välissä voi käydä katsomassa Street view’stä miltä meno näyttää sillä Kellokosken pätkällä. Kaikki pyöräilijät on koululaisia kävelytiellä, joista osa vaan haluaa kulkea yhdessä kävellen liikkuvan kaverin kanssa. Pyöräkaistat on tyhjiä ja liikennettä ylipäätään aivan naurettavan vähän. Mä en kertakaikkiaan pysty ymmärtämään miksei tässä ole molemmin puolin tietä kaksisuuntaiset yhdistetyt pyörä- ja kävelytiet.
Tänään kohdattua vaikeaa elämää:
Koiraa taluttava rouva tuli vastaan yhdistetyllä kävely- ja pyörätiellä. Leveä tie, ei muita liikkujia, löllyttelen hitaasti lounasta sulatellen työmatkapyörällä, molemmat kuljemme omaa oikeaa reunaamme.
Kun pääsen kohdalle rouva alkaa kääntyä edestäni suojatielle, havahtuu olemassaolooni, pysähtyy ja jupisee ”kello pyörään” loittonevan selkäni suuntaan.
Pyörässäni on kello. Ei kyllä tullut mieleenkään soittaa. Olisin kai voinut panna merkille itseni kannalta merkityksettömän suojatien ja jotenkin ennakoida että vastaantulija aikoo ehkä kääntyä sinne. Toisaalta vastaantulija olisi voinut katsoa edes omaan etenemissuuntaansa. Emmä tiedä, kovin vaikeaa.
Koiranulkoiluttajilla, varsinkin kaupunkiympäristössä on vaikeaa. Liikaa ärsykkeitä, liikaa huomiota puoleensa vetäviä tekijöitä. Tuohon kun lisää sen että koiran valtakuntaa on se viiden metrin talutusnuoran päässä.
Kellokosken kelvi on perinteinen räpellys vaikka se on uusi: Kiertoliittymässä pyöräilijät ohjataan kanttareiden kautta ja pohjoispäässä tekijöillä on loppunut ymmärrys kokonaan, kun kunnanraja lähestyy. Ei ole jatkoa Linjatien yli. https://www.google.com/maps/@60.5379...5409&entry=ttu
Tuolla kelveillä liikkuu aika paljon näitä rouvia, jotka "luulee" että kaikkien muiden pitää väistää heitä. Taannoin eräs kääntyi fillarilla suoraan eteeni. Oli siis kääntymässä vasemmalle. Näytti kyllä suuntamerkkiä ja palautetta annettuani selitys oli, että hän kyllä näytti, että ajaa tuonne ja antoi ymmärtää, että minun olisi pitänyt väistää. Oli jo aamupalaveriin vähän kiire niin en jaksanut alkaa jankuttamaan sen enempää.
Joo, totta, mutta kuntarajat näissä hankkeissa tuottavat pöljyyksiä muuallakin. Esimerkiksi Riipiläntien varrella on KLV koko matkalla, paitsi viimeisellä muutamalla sadalla metrillä kun Vantaa vaihtuu Nurmijärveksi. Enemmän soisi kuntien välistä yhteistyötä noihin, jotta saataisiin "päästä päähän" -yhteyksiä eikä tilkkutäkkiä.
Siis juuri pyöräkaista on se ainut toimiva järjestelmä. Ainut toimiva yksisuuntainen ilman jalankulkijoita. Ja niitä on vihdoin tullut Turkuun lisää.
Itäisellä Pitkäkadulla on jossain kohdin yksisuuntaista pyörätietä ja jossain pyöräkaistaa. Viimeksi kun oon tuolla kulkenut, niin oli vain välillä Lemminkäisenkatu-Uudenmaankatu. Onkos sitä jatkettu pidemmälle?
Kirstinpuistossa on uutta yksisuuntaista pyörätietä vaikka kuinka paljon (Ruissalontie, Iso-Heikkiläntie ja Artturinkatu).
https://kerrokantasi-api.turku.fi/v1...ectionfile/61/
Keskusta-alueen pyörätiethän muuttuu yksisuuntaisiksi kauttaaltaan. Mutta jäähän sinne sitten katuja, joilla ei ole pyöräteitä ollenkaan, niin niissä pääsee sitten vetämään sujuvammin.
Turussa pyöräkaistat on ainakin koko talven lumenkaatopaikkoina. Humalistonkatu toiseen suuntaan on ihan pöljä sen puolenvaihdon vuoksi.
Mä en oikein välitä Suomessa rakennetuista pyöräkaistoista. Niissä tuppaa olemaan houkutus rakentaa Mechelininkadun kaltaisia kapeita kusirännejä, joissa ei ole mitään ohitusmahdollisuutta, ei suoja-aluetta muun ajoradan liikenteeseen nähden, kanttari, josta ei pääse pakoon liian lähellä pyöräkaistaa ajavaa moottoriliikennettä ja lisäksi kaista on täynnä kaivonkansia.
Humalistonkadun pyöräkaista on ihan ok, mutta siinä on aika pieni suoja-alue pysäköityihin autoihin nähden. Muu liikenne on onneksi yleensä aika hidasta.
Pyöräkaista on mahdollista toteuttaa hyvin, mutta siinä on edellytyksiä, joita Suomessa ei usein hahmoteta. Mitä enemmän ja mitä nopeampaa liikennettä ajoradalla on, sitä suojatumpi ja leveämpi pyöräkaistan tulisi olla. Kapeita pyöräkaistoja löytyy Damistakin, mutta ne on pääasiassa sellaisilla katuosuuksilla, joissa liikennemäärät ja nopeudet ovat matalia. Mechelininkatu on yksi Helsingin keskustan liikennöidyimpiä ja nopeimpia teitä. Se pyöräkaista siellä on häpeäpilkku ja melkein itse menisin mielummin ihan siinä autokaistalla.
Ylipäänsä pyöräväylän suunnittelulähtökohdan pitäisi olla, että kehtaako siihen pistää vasta pyöräilemään oppineen muksunsa ajamaan. Mechelininkadulle ei helvetissä. Humalistonkadulle ei kovin mielellään sinnekään. Toinen ihan hyvä lähtökohta on, että pääseekö muksu pyöräillen kouluun samalla jutellen kavereidensa kanssa? Se, että nuoriso ajelisi kouluun tai harrastuksiin siististi peräkkäin on harhainen ajatus, kun liikkuminen yleensä tuppaa olemaan sosiaalista toimintaa (aikuisillakin). Jalankulkuliikenteestä erotettujen kaksi rinnan ajamisen sallivien väylien pitäisi olla paljon laajemmin käytössä. Nykyiseltään niitä taitaa olla koko Suomessa kourallinen.
Pyöräkaistat on varsinkin Helsingissä aika annelista. Tosiaan aika kapeita ja ohittaminen vaikeaa. Toisin kuin autoilla, niin pyöräilijöillä on huomattavia nopeuseroja kaupunkiliikenteessä. Kaikki ajoradan lika ja hulevedet kerääntyvät lammikoiksi kaistalle, aja sitten siinä. Lisäksi tsadin pyöräkaistoilla ei käytännössä ole minkäänlaista talvikunnossapitoa, ja toimivat usein autoilijoiden pysähdys ja purkupaikkoina.
Pyöräkaistallehan ei saa edes pysäyttää. Kielto on ns. absoluuttinen eli toisin kuin pyörätielle tai jalkakäytävälle pysäytettäessä, pyöräkaistalle pysäyttämiseen ei ole mitään oikeuttamisperustetta. Se on vähän sama, kuin pysäyttäisi auton bussikaistalle kuormaamista tai purkamista varten. Siitä saattaisi tosin nasahtaa sakko aika nopsaan.
Joku ymmärrys pitäisi siinäkin olla, että valmiiseen vanhaan kaupunkirakenteeseen, jossa talojen seinät määrittävät käytettävissä olevan tilan kaikelle liikenteelle ei saada optimaalisia olosuhteita kaikille liikkujille. kompromisseista on kyse. Joillekin liikkujille tämä ei mene jakeluun vaan oma liikuntamuoto pitäisi kai priorisoida kaiken edelle meneväksi.
Uutta kaupunkirakennetta kun tehdään niin voi tehdä parempaa kaiken liikkumisen kannalta. Ei kyllä ole tehty joka paikassa, mutta pitää muistaa, että kaupunki on kaupunki, eikä sen tarvi olla erilaisten väylien kooste.
Aika hyvää on tehty uusitulla Sörnäisten Rantatiellä. Siellä voi ajaa lujaa jos tarvetta on. Stadin kapeilla kaduilla ei.
Joillekin pyöräilijöille pitäisi olla pyöräilyn moottoritiet joka paikkaan ja minkäänlaista tarvetta mukautua muun liikenteen tahtiin ei pitäisi olla vaan aina pitäisi saada posottaa se mitä jaloista lähtee. Tämä näkyy sitten negatiivisesti väylilläkin, kun ohitellaan miten sattuu ja tungetaan ahtaisiin väleihin.
Juuri näin.
Autoilijat on saatu uskomaan ja käyttäytymään sen mukaisesti, että kaupungissa ei ole tilaa nopeille moottoriväylille ja liikkuminen tapahtuu rauhalliseen, jopa verkkaiseen tahtiin. Nyt osa fillaristeista haluaa ne vauhtiväylät itselleen joka paikkaan.
Jos rajoitus on 40km/h jota myös ajoradan liikenne liikkuu ja oma matkavauhti on 30km/h, niin pitäisi jäädä jonkun 15km/h koko kaistan leveydeltä matelevan "tahtiin" mukautumaan? Polkupyörä on liikkumisväline, ja sillä liikutaan paikasta toiseen. Kaikilla ei ole päivittäisillä hyötymatkoilla mahdollisuutta tai tarvetta maisemien katseluun tai matka-ajan tuplaantumiseen.
Tehdään kaikista kaupungin kaduista samalla vaivalla sitten pyöräkatuja, niin kaikki liikenne liikkuu jonkun juoksuvauhtia etenevän alepapyöräilijän tahtiin?
Ainakin autoilessa pitää mukautua sen hitaamman tahtiin, jos polkupyörä tms. hitaampi ajaa ajoradalla eikä siitä pääse turvallisesti ohi :)
Mut semmosta se on. Kaupungissa on välillä muitakin liikkujia. Liikenne saattaa pysähtyä jopa kokonaan, mutta minkäpä sille voi. Pitää muuttaa maalle.
Onko tuossakin tilanteessa siis kyse siitä, että autoilija haluaa ajaa kuin moottoritiellä ja niin kovaa mitä auton moottorista lähtee, vai päästä etenemään sallittua nopeutta?
Ilmeisesti siis liikenteessä autoilla 40km/h on verkkaista tahtia, ja pyöräilijälle 30km/h "täysiä". Kuitenkin osa samaa liikennettä ollaan.
^varmaan se autoilijakin haluaa välttää matka-ajan venymisen :)
Onko tämä Howerin ja Copilotin seikoilu jotenkin muuttunut entistäkin harhaisemmaksi?
Jos keskustelua käytiin siitä, että pitäis saada turvalliset väylät alle mm. lapsille, niin miten se muuttui vaatimukseksi lujaa ajamisesta, pyöräilyn moottoriteistä ja posottamisesta niin kovaa kuin jaloista lähtee? Mä en itse tällaisia löytänyt, mutta ehkä te kaksi maantiesankaria pystytte lukemaan myös sen, mitä kukaan ei ole edes kirjoittanut?
Onkohan vaikea ymmärtää, että tämänkaltaisella foorumilla käydään näissä ketjuissa usein useita rinnakkaisia keskusteluja eikä vain sinun keskustelujasi. Onko myöskin vaikea keskustella nimittelemättä muita?
Ei minun mielestäni, vaan jos rajoitus on 40km/h niin sitten se rajoituksen mukainen nopeus on ihan kohtuullinen ja sitä pitäisi pystyä etenemään haitatta. Tämän takiahan pyöräilijät on eristetty pyöräteille ja -kaistoille pois autoliikenteen tieltä. Aika harvoin autoliikenne jumittaa sen takia, ettei joku auto jaksa liikkua rajoituksen mukaista vauhtia? Tämän takia mahdollisuus ohittaa hitaammat pyöräilijät helposti tulisi olla pyöräväylälle asetettu vaatimus.
Eli olet sitä mieltä että tie taikka katualueen maksiminopeusrajoitusta pitäisi pystyä etenemään haitatta kaikissa tilanteissa, näinkö olet mieltä?
Pitääkin muistaa tämä seuraavalla kerralla kun vaikka 80km/h tiellä edessä ajaa ryhmä pyöräilijöitä vaikka sitä 40km/h nopeutta ja itse junnaan heidän takana autolla samaa nopeutta että rajoituksen mukaista nopeutta pitäisi pystyä etenämään haitatta, vai koskiko tämä nyt vain pyöräilijöitä..?
Kyllähän se liikenteessä nyt vain niin menee että nopeampi ajoneuvo joutuu ajamaan hitaamman ajoneuvon nopeudella siihen asti kunnes löytää turvallisen ohituspaikan.
Mä itseasiassa aloitin teikäläisenkin kanssa keskustelun asiallisesti, mutta muistaakseni väistit aina takavasemmalle kun sun rölläilyt ammuttiin alas. Tai urhiuduit siitä, kuinka "vääriä mielipiteitä" ei suvaita pyöräilyfoorumilla.
Jos oma kontribuutio täällä foorumilla on röllääminen, asioiden päästä keksiminen ja argumentointivirheillä ratsastelu, niin ei ehkä kannata odottaa parhaita mahdollisia vastineita.
Poikkeavissakin mielipiteissä olennaista on esitystapa ja keksiikö niiden tueksi kuviteltuja olkiukkoja. Esim. Santtu75 on usein mun kanssa eri mieltä asioista (kuten myös tuossa yllä), mutta hän toisaalta pohjaa väitteensä järkiargumentteihin eikä ulise spandexeista tai maantieritareista. Ei mulla ole mitään tarvetta olla häntä kohtaan epäasiallinen, koska hänen kanssaan keskustelu on mahdollista.
^sinähän sen ulinan maantiesankareista aloitit…
Varmaan tuossa ajatuksena on, että autoliikenteellä on aika harvoin esteitä, joiden takia joutuu tipauttamaan nopeutensa esim. puoleen. Vaikka niitä siis tosiaan on, on ne aika harvinaisia. Liikennevirta vähänkään suomalaisten kaupunkien ydinkeskustojen ulkopuolella tuppaa kulkemaan nopeusrajoitusta.
Pyörillä tilanne on usein aika eri, koska hiljentämään joutuu jatkuvasti, oli kyseessä sitten tien leveydeltä kulkevat koululaisporukat, koiranulkoiluttajat, yhden vetävällä pyöräkaistalla merkittävästi hitaampi toinen pyöräilijä paikassa, missä ohittaminen ei tule kyseeseen, pyörätielle pysäköity kuorma-auto tjsp. ym. jne.
Olisi ihan kiva, jos pyörällä pääsisi edes jossain päin suomea ajamaan yhtä vähällä ajatustyöllä kuin autolla ajaessa. Opasteet olisi kunnossa, olisi käätymiskaistoja, ei tarvitsisi miettiä mihin pyörätie katosi ja mihin pitäisi seuraavaksi mennä. Ja pyörätie olisi tosiaan vain pyörille, eikä siellä pyörisi sinne kuulumatonta liikennettä. Tässä kohtaa turha muistuttaa pyöristä maantiellä koska A) kuuluvat ja B) ovat niin pirukseen harvinaisia, että en edes muista milloin olen viimeksi ohittanut maantiellä ajavan pyöräilijän. On siitä useampi vuosi.
Pyöräily on ehdottomasti eri asia autoliikenteen kanssa. Kuitenkin tuolla alankomaissa ja muualla Euroopassa aika paljon pyöräilleenä kyllä huomaa, että liikennevirrassa siellä joutuu ajamaan, etenkin jos on vähänkään ruuhkaisempaa. Mutta toisaalta esim. alankomaissa yksisuuntaiset on rakennettu usein niin, että leveys riittää ohittamiseen tai ohituspaikkoja löytyy suht tiheästi. Ja toisaalta ajaminen on niin sujuvaa, että ei se hieman hitaampi etenemisvauhti haittaa. Vaikka toisaalta alankomaalaiset noin keskimäärin kiskoo niillä fietseillään aika haipakkaa.Lainaus:
Kyllähän se liikenteessä nyt vain niin menee että nopeampi ajoneuvo joutuu ajamaan hitaamman ajoneuvon nopeudella siihen asti kunnes löytää turvallisen ohituspaikan.