Printable View
Nyt se käytetty Pro One on takana symmetrisellä RR 440 kehällä. Ei minkäänlaisia asennus ongelmia, nousi pienellä käsipumpulla ja tiivistyi heti. Nyt sen voi tarvittessa tiellä paikata tietäen, että sen saa takaisin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Antti Salonen
Se asymmetrinen kehä on tubeless käyttöön todella ongelmallinen.
Fatbiken kiekkoprojekti Nextie Kylin ja Dt big ride navat,3 ristiin. Valmistajan ilmoittama ja tarkistettu ERD sama. Freespoke pinnalaskurilla sain eteen 256,8 ja otin 256 pinnat ja nyt kasatessa viimeiset(leading) pinnat jäävät auttamatta useamman millin lyhkäiseksi. Takakiekkoa en viä ees alottanu kun siä on 256 toiselle ja 258 toiselle puolelle. Kuinkas tässä ny näin kävi :) eli onkos joku jo kasannu vastaavan combon ja ois oikeat pinnapituudet? Tai onko veikkauksia paljonko pidempää pinnaa tarttis ruveta katteleen? 14mm nippelikään ei parantanut tilannetta riitävästi.
Tarkasta että pinnat on ladottu oikein. Jos erd on tarkistettu ja navan mitat täsmää laskuriin niin mikään laskuri ei kyllä anna niin metsään menevää tulosta etteikö kiekkoa saisi kasaan.
Joo no. Tuossa alkuvuanna oli useampi Spankin vanne ja Hope pro 4 - projekti. Mm. jokunen ulkomitaltaan 35-millinen Spank takana 135 mm leveällä navalla edessä normaali QR. 26-tuumaiselle kiekolle ihannepituudeksi löytyi ihan käytönnössäkin 254mm. No, viimeksi sitten laitettiin 27,5-kiekot. Takana 142 mm napa (edessä 15x100) ja vanteen ulkomitta 39,5. Valmistajan ilmoittamat ERD:t eroaa toisistaan 27:llä eli tarvittais 13,5mm lisää tuohon 254:een. Laskurit antoi suht samanlaisia tuloksia 266,5- 267,8 tjsp. Valmislaskurit näytti aikanaan sen verran samanlaisia tuloksia noille erilevyisille navoille, ettei tullut mieleenkään mitata.
Eipä tuo kuitenkaan putkeen mennyt, edessä vasemmalla ja takana oikealla 266mm 14mm nippeleillä ja ristissä 268+12mm. Jos olis ollut joka paikassa 14mm nippelit niin ei olis jäänyt kierteitä näkyviin. Ei tuo sinänsä mua haittaa, ihan varmana nuo pelittää. Mittasin sitten että laipatkin on yhtä etäällä toisistaan, että eipä se napojen leveyserostakaan johtunut. Mutta sikäli kummallista, että vanteet on kuitenkin samalta valmistajalta.
Kestävä tulee silloin, kun pinnan pää on vanteen sisäpuolella. Ainakin itse en muuhun lopputulokseen tyydy. Kts kuva linkistä.
http://www.wheelfanatyk.com/wp-conte...ple-thread.jpg
Mä olen vasta aloittelija tässä kiekonrakennuksessa. Parit kerrat käynyt osaajan opissa ja ohjauksessa rakentanut yhdet kiekot. Teoriapohjaksi olen lukenut parit opukset aiheesta. Yhteistä kaikelle tähän asti oppimalleni (eri lähteistä) on se, että valmistajan ilmoittamaan ERD:hen ei luoteta, vaan mitataan.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti BB Holland
Tälläin kävi mulle, kun jatkoin pinnaa 14mm nippelillä. pinna oli 1mm liian lyhyt. Päädyin tuohon ratkaisuun, kun parittomien pituuksien saaminen oli vaikeaa. Kivikovaksi kuivunut paksu oksanpätkä pomppasi etupyörän pinnojen sekaan ja jäi alajalkoja vasten jumiin. Pinna katkesi niin nopeasti, ettei pyörän vauhti paljoa hidastunut (eikä tullut OTB:tä).
http://www.elisanet.fi/kari.j.parssi...ppeli_6726.jpg
Kiekot on tehty 2012 ja tämä on ainoa niille tullut vaurio, ovat edelleen ajossa. Pinnoja tilatessa pitää muistaa tilata varapinnoja.
Ei pidempiä nippeleitä edes ole tarkoitettu siihen, että niillä kompensoidaan turhan lyhyitä pinnoja. Ne on tarkoitettu kehiin, joissa nippelit lepäävät sen verran syvällä, ettei niitä pääse muuten kääntämään pinna-avaimella. Jos pinnan pää ei tule lopulta ainakin nippelissä olevan ruuvimeisselin loven tasalle, napsahtaa nippelin kanta helposti poikki kuten yllä. Alumiininippeleillä napsahtaa varmasti ja nopeasti.
Pituuden kanssa on oikeasti aika tarkkaa. Jos on saatavilla vain parittomia pituuksia, laskurin antaman tuloksen pyöristäminen on vähän ikävää hommaa. Varsinkin ohuemmilla pinnoilla (Revolution, Laser, CX-Ray, Aerolite) kannattaa oman kokemuksen mukaan pyöristää alaspäin, sillä ne venyvät lähemmäs millin 100-120 kiloon jännitettynä. Useimmat laskurit eivät huomioi tuota mitenkään. Ohentamaton pinna ei sitten juuri veny -- samasta syystä niillä ei tule yhtä kestävää kiekkoa, vaikkakin jäykempi.
Ja ilmoitettuihin ERD:ihin ei tosiaan kannata ihan liikaa luottaa, sillä eri valmistajat mittaavat niitä eri tavoilla. Tärkeää on nimenomaan se, että pinnat tulevat nippelin kannan tasolle, ja siksi nippelin kannasta mittaaminen on ainoa järkevä tapa.
Jos tietää, miten valmistaja on ERD:n mitannut, niin mielestäni se on luotettavampi. Ei ole kovin helppo mittailla noita itse, siinä tulee mittavirhettä aika helposti se milli. En oikein usko, että merkkivalmistajat noita lukuja mitenkään huolimattomasti arpovatkaan, joten siksi näin.
Se on hyvin helppoa ja tarkkaa irtokehän avulla seuraavasti:
1. Vastakkaisiin kehin reikiin pinnat, pyörität nippelit kantaan asti.
2. Puristat työntömitalla pinnojen mutkia yhteen.
3. ERD on pinnojen pituudet plus mittaustulos (pinnat mitataan mutkan sisäpinnasta kierteen päähän).
Joo vähän samantapainen tsyydemi ollut omassa käytössä.
You need to measure the Effective Rim Diameter (ERD). I recommend that you always measure it yourself and not trust ERD measurements taken from other sources - even rim manufacturers.
Take two spokes cut down to 200mm. Glue on a nipple so that the top of the spoke is flush with the bottom of the slot in the nipple.
http://www.wheelpro.co.uk/spokecalc/rim2.gif
http://www.wheelpro.co.uk/spokecalc/rim1.gif
Place in opposite holes in the rim and hold taut. Measure between the ends and add 400mm. Average several diameters.
Varsinkin kun joillakin valmistajilla pidemmissä nippeleissä ei edes ole kierteitä yhtään pidemmälle kuin lyhyemmissä nippeleissä vaan pidennystä on vain kierteettömässä osassa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Antti Salonen
Ei niissä kait kierrettä enempää olekaan mutta kun se on eri paikassa, alempana. Tämän voi päätellä siitäkin että 14mm nippelissä pinna ei tule niin paljon ylhäältä läpi. Joka tapauksessa naftissa tapauksessa 14-millinen syö pinnan halukkaammim
Sapimin nipoissa näyttää olevan 12mm ja 14mm nipoissa kierteen alkukohta 9mm yläpäästä mitattuna ja 16mm nipassa 10mm.
DTSwiss:llä muistaakseni 14mm nipassa kierre alkaa 1mm alempaa kuin 12mm nipassa.
Tiedän, miten se tehdään, mutta tiedän myös, millaisia mittavirheitä inhimillisessä toiminnassa voi tehdä. Mutta jos se on niin helppoa, niin miksi valmistajan lukuun ei voi luottaa? Jos siis tietää, mistä se on mitattu, kuten ennakkoehdoksi asetin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Antti Salonen
Uskon, että tämä on totta maantiekiekoissa tai halkaisijaltaan isoissa. Kiekoista ainakin yleisesti on helpompi tehdä sitä kestävämpiä, mitä lyhyempiä pinnoja niissä tarvitsee käyttää. Jopa niin, että levynavoissa mainostetaan muutaman millin korkeampaa laippaa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Antti Salonen
Semmoista olen lukenut ulkomaanasiantuntijalta, että ainakin puolet kierteestä täytyy olla käytössä. Se ei kuulosta enää ihan millintarkalta, vaan +2-4 on kaava jonka olen nähnyt 12mm nippeleillä. Tuossa ei varmaan ole otettu huomioon alkuvenymistä tai jälkikiristystä, ts. vähänkin rajatapauksessa mennään mieluummin lyhyempään. Tämä on nyt ihan eri lyhyt kuin ensimmäisessä kappaleessa, kaksi eri asiaa.
DT-Swissin laskuri muuttaa pinnan pituutta millillä kun vaihtaa nippelin pituutta kahdella millillä, Eli kyllä niitä nippeleitä voi käyttää apuna pinnojen pituuden hienosäätöön vaikka se ei alunperin ehkä ole syy miksi erimittaisia nippeleitä tehdään.
Tai ei se ole edes hienosäätöä jos laskuri antaa 3mm erotuksen pinnanmittaan 12 vs 16mm nippelillä. Tämä siis jos käyttää DT-Swissin nippeleitä ja pinnoja.
Olen juuri kokoamassa kiekkoja ja 12/14mm nippelien kanssa pelaamalla pystyn rakentamaan etu- ja takakiekon niin että tarvii käyttää ainoastaan yhtä pituutta pinnoissa. ( tai ainakin laskurin mukaan näin).
Avainasia tässä on pinnan suurempi kulma, joka tekee keikosta vahvemman. Pinnan pituus itsessään ei vaikuta kiekon kestävyyteen (kunhan se on muuten oikean pituinen jne).Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti BB Holland
Pinnakulmaa on vaikea parantaa navan laippoja levittämällä (ilman uutta napastandardia), joten korkeammalla laipalla saadaan aikaan suurempi kulma.
Mielestäni tämän kuvan pitäisi lopettaa kaikki puheet pidemmän nippelin käytöstä liian lyhyiden pinnojen kanssa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti EsaJ
http://www.wheelfanatyk.com/wp-conte...ple-thread.jpg
Kyllä ja ei. Pidemmässä nippelissä pinna jää alemmas, koska pidemmissä nippeleissä on enemmän kierteitä ainakin DT:llä. Kun pinnasta on käytetty ihan yhtä paljon kierteitä, niin sen pää jää silti alemmas. Sitä ei pysty kiertämään pitkän nippelin yläreunaan asti. Eli kuvan vasemmanpuoleinen tilanne on se, mikä syntyy, jos vanne vaatii pitkän nippelin. Eli ei se silloin väärin ole.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti paaton
Tämä ei tarkoita, että pitkällä nippelillä pitäisi kompensoida väärin valittuja pinnoja, mutta ymmärrän, jos joku niin tekee. Ei se toivottava ratkaisu ole, enkä itse tekisi niin, koska eivät ne pinnat niin kalliita kuitenkaan ole.
Mikä asiantuntija se tuollainen on? Puolet kierteistä tarkoittaa, että pinna on n. 3,5 mm liian lyhyt. Se jää todella alas. Ei se ole hyväksyttävää. +-1 mm on vielä hyväksyttävää. Kun pinnoja myydään usein 2 mm välein, niin aina pääsee tuohon millin tarkkuuteen pyöristämällä lähimpään.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti BB Holland
Miksi pitäisi käyttää vain yhtä pituutta? Jos varapinnoja haluaa pitää mukana, niin 2 kulkee yhtä helposti kuin yksi vaikka johonkin runkoon teipattua tai miten vain. 14 millin nippeli on vain erityisiä vanteita varten. Miksi rakentaa tarkoituksella heikompaa vain siksi, ettei tarvitse tilata kahden mittaista pinnaa?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti hartsu
Lähinnä siksi että pinnoja usein myydään halvemmalla kun ottaa isomman paketin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti orc biker
Enkä usko että messinkinen 2mm kierteellä oleva 14mm nippeli on yhtään heikompi kuin 12mm vastaava.
16 millinen saattaa olla sitten eri juttu kun se on oikeanmittaisellakin pinnalla melkein tuon "no go" kuvan näköinen yhdistelmä.
Katselin vähän tarkemmin Sapim:n nippoja. Alumiiniset on tehty 7075 T6:sta, jonka myötölujuus on luokkaa 500MPa. Jos nipan ulkohalkaisija on 4mm ja sisällä on 2mm kierteellä oleva pinna, on nipan poikkipinta-ala 3 kertaa pinnan poikkipinta-ala. Eli nippa myötää, jos pinnan jännitys on 1500MPa. Ei se nippa ihan helpolla katkea, vaikka pinna olisi vähän lyhyt, mutta toki se liitos on vahvempi oikealla pinnan pituudella. Messinkinipan lujuutta en löytänyt, mutta Sapimin mukaan se on vähemmän kuin tuo 500MPa. Yleensä kierreliitoksissa ensimmäiset kierteet kantavat suurimman osan kuormasta, mutta nippa on kyllä ohut alaosastaan, joten se käyttäytyy vähän erilailla kuin standardi mutteri. Pitää varmaankin ryöstää firman tietokeaikaa ja tutkia asiaa...
Ryöstö tehty:
a) oikein kiristetty pinna 106kg kiristys
http://www.elisanet.fi/kari.j.parssi...a/image001.png
b) reilusti lyhyt pinna 95kg kiristys
http://www.elisanet.fi/kari.j.parssi...a/image002.png
Avaatko tuota vähän? Tuosta toki näkee perehtymätönkin, että alemmassa kuvassa nippeli on koko poikkipinta-alaltaan rasitettuna. Juuri tuosta kohdastahan omassa valokuvassasikin oli nippeli napsahtanut, ja vastaavia on nähty paljon lyhyillä pinnoilla.
Alumiininippeleillä on sellainen maine, että ne napsahtaisivat helpommin kuin messinkiset, mutta onko sille mitään perustetta? Uskomukset elävät monesti sitkeässä... Itse olen käyttänyt lähes pelkästään alumiininippeleitä, sillä aika halpoja grammoja niillä saa jos kerran rakentamaan ryhtyy, enkä ole törmännyt minkäänlaisiin ongelmiin. Rakentaessa saa olla vähän tarkempi että miten ja minkälaisella pinna-avaimella ruhjoo.
Tuossa on pätkä alumiinivannetta, jossa on pinnanreiässä teräsholkki. Nippa on alumiinia ja pinna terästä, 2mm kierre. Itse kierre ei näy kuvassa, mutta ohjelma laskee sisäisesti voiman jakautumisen kierteen pituudelle. Pinna on kiristetty likimain 100kg tiukkuuteen. Nipan kannan ja teräsholkin pinnan välinen kosketus on laskettu.
Pinnan jännitys nipan ulkopuolella on n. 300MPa (vetolujuus hyvillä pinnoilla luokkaa 1500MPa). Nipassa on alemmassa kuvassa pinnan pään kohdalla n. 100MPa vetojännitys, ylemmässä kuvassa samalla kohdalla on n. 70MPa. Kun Sapimin alumiininipan myötölujuus on 500MPa luokkaa, jää kummassakin tapauksessa varmuusvaraa vielä ruhtinaallisesti. Messinkinipan lujuus on varmaan luokkaa 350-400MPa (en ole löytänyt tietoa mistään, mutta insinöörin arvaus). Se mitä kuvassa ei näy tekee kuitenkin selvän eron noille kahdelle: liian lyhyt pinna aiheuttaa suuren jännityshuipun päättymiskohtaansa ja kun siinä on kierre, katkeaa nippa helposti siitä, jos vaikka keppi menee pinnojen väliin. Tämä näkyi, kun zoomailin tuloksia tietokoneen ruudulla.
Loppupäätelmä tuosta on, että kiekon voi kasata lyhyilläkin pinnoilla. Se ei räjähdä käsiin, mutta tiukan paikan tullen nippa tosiaan voi katketa. Mutta kannattaa ehdottomasti kayttää oikeaa pituutta. Omissa 4 vuotta ajossa olleissakin on katkennut vasta 1 nippa ja sen verran täytyy korjata aikaisempaa lausuntoa vaurioiden määrästä, että takakiekon kehä alkoi viime talvena halkeamaan pinnanreikien vierestä, eli kehä on vaihdettu, mutta edelleen samoilla oinnoilla ja nipoilla.
Edellinen teoretisointi pätee sitten vain ja ainoastaan laatupinnoille ja nipoille. Tusinatavara on sitten jotain ihan muuta.
Ihan näin vain maalaisjärjellä funtsittuna en uskokkaan alunippelin pettävän lyhyellä pinnalla suoraan vetoon. Ei kai tuo pinnan voima ole aina pelkkää suoraa vetoa?
Messinkinen taitaa kestää enemmän vääntelyä. Sama juttu jos alunippelin sisälle työnnetään kokomatkalle pinna, se estää varmastikkin nipan elämistä ja värähtelyä.
Nimenomaan vahvassa ja kestävässä kiekossa, jossa on riittävän jäykkä kehä ja ohennetut pinnat tasaisen kireällä, on se melkolailla suoraa vetoa? Tähän ainakin pyritään, sillä pinnakiekon rakenteen vahvuus perustuu siihen, että jännitetyn pinnan venymä ei normaaleissa ajotilanteissa ikinä katoa kokonaan.
Tavallinen ajonaikainen kuormitus pinnalle syntyy, kun kehä painuu maata vasten hieman kasaan (suuruusluokka millin kymmenyksiä). Tuossa tilanteessa maata vasten olevat pinnat menettävät jännitystään kun etäisyys kehästä napaan pienenee, ja se on päällä olevasta massasta, kehän jäykkyydestä ja pinnojen venymästä kiinni, että kuinka pieneksi jännitys laskee. Vahvassa kiekossa se kuitenkin aina säilyy, ja kääntäen moni kiekko tarvitsee rihtausta juuri siksi, että jännitys ei säily. Jos pinnassa ei ole jännitystä, pääsee nippeli vähitellen pyörimään auki ja kiekosta tulee kiero.
Esim. se keppi pinnojen väliin onkin sitten ainoa tilanne, jossa pinnan jännitys merkittävästi nousee ajossa. Kuormattuna muiden kuin maata vasten olevien pinnojen jännitys nousee marginaalisesti, tai ristiinpuolatussa kiekossa napaan kohdistuva vääntö (ketju, levyjarrut) kiristää "vetäviä" pinnoja, mutta tuo jakautuu niin monelle pinnalle, että se on aika marginaalista. Samaten jos kiekkoon tulee sivuttaissuuntaisia voimia (näitä on aika vaikea kaksipyöräisellä tuottaa ajossa), lähinnä siinäkin kehä taipuu maata vasten, mutta pinnojen jännitys pitää kehän aika hyvin paikallaan ja nippelit paikallaan kehässä.
Ok. Mietin vain kehälle patikosta tulevia iskuja, mutta suoraa vetoahan sekin taitaa olla.
Minulta napsui peräpyörää kiskoessa alunippelit huonopintaisilla hiekkateillä ja poluilla ajessa. Messinkiset kestivät sitten lomareissun paljon rankemminkin kuormattuna. Pinnat näissä Sunringlen kiekoissa ovat kyllä kohtuu vahvoja teräksisiä, varmasti pahin vaihtoehto alunippelin kannalta.