Printable View
Jaa katos, multa jäi tuo URAT lukematta, näin siis vaan asvaltin tärinän. Mäkin ajoin just niissä urissa mutta eipä tullut katottua tehoja, mahtaisko noissa ero tasottua kun vauhtia on enemmän kun 25? Koska itse osuin niihin loivassa alamäessä ja ne ei tuntunu kovinkaan pahoilta.
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Tuon vuoksihan ne karkeat kohdat ovat raskaita. Ne kannattaa ajaa satulasta kovaa. Tuolla porkkalassa on esimerkiksi yksi vanha junaradanpohja ja täysillä ajaen se helpoiten menee.
Nuo aeroluvut ilmoitetaan ja lasketaan yleensä painotetuilla yawn-kulmilla, esim. Mavicin julkaisemilla "ponderation law" kulmilla tai valmistajan muulla vastaavantyyppisellä "real life" painotukselle. Eli ne eivät ole 0 kulman lukuja. Tuo Mavicin taulukko varmaan aika lähellä normia, kuitenkin niin että noita 25 asteen kulmia ei kaikissa laskelmissa mukana.
Swisside ei näköjään ilmoita millä jakaumalla se laskee, mutta yhdistelmä sekin kuitenkin on. Tämän näkee mm. taulukosta jossa verrataan eri renkaita.
Hunt ilmoittaa näin
Methods for making an absolute ranking of the aerodynamic performance of bicycle wheels are an area of debate in the industry, however it is widely accepted that the performance of wheels should be considered at a range of wind yaw angles. To do so quantitatively requires calculation of a weighted average of drag or power based on the relative time a cyclist may experience wind at a particular yaw angle while riding. This process is referred to as calculating a wind averaged power or wind averaged drag. In order to allow the best comparison of our data with those of other wheel companies yaw angle weightings have been calculated using the ‘ponderation law’ proposed by Mavic [6
https://1.bp.blogspot.com/-l1H2FlpTr...tion-law11.jpg
Sitten toinen asia, eli jos arvioitaisiiin että 30 kmh:ssa saa kiekoilla n. 2-3 w ja rengasvalinnalla sen saman per rengas (lisäys), kun siis verrataan samantyyppisiä renkaita "normaalilla hiekkatiellä", niin on se kuitenkin muutaman prosentin luokkaa kokonaistehontarpeesta.
Vähemmän se on kuin maantiellä, johtuen varmaan gravelrengas-kiekko ei niin aeromuodosta sekä toisena syynä voi olla renkaan suhteellisen suurempi osuus kiekko-rengas yhdistelmän korkeudesta.
Paris-Roubaix mukulat vertailut asfalttiin on minusta samaa tasoa kun aika-ajoasu vs. lepattava sadetakki. Joo, osoittaa idean mutta ei kokonaisuudessaan relevantti rengasvalinnan suhteen.
Lisäys: tämä kommentti oli Zippille ja Spessulle jotka aika usein vertaavat omenia perunoihin
Heinellä on kyllä ihan omat watit käytössä noissa kuvaajissa. Tasaisella asfaltillakin joustohaarukka säästää 40W 31km/h vauhdeissa.
473W @25km/h tarkoittaa karkeasti nousuksi muutettuna noin Alpen tasoista ylämäkeä (eli lähemmäs 9% nousua)...
Onhan ne panaracerin kumit hyviä toki
No mä nyt kattelin vaan sitä mitattua käppyrää ja mitä suurempi yaw angle, niin sitä enemmän niistä aerokiekoista oli hyötyä. Siinä se 0 kulma oli muistaakseni lähellä ilmoitettua 1.8WLainaus:
Alkujaan tämän lähetti JKO17
Ja yritin nyt vaan perustella sitä että koko lenkki täytyis olla mukulakiveä ennen kuin näistä "mukavuuskiekoista" olisi enemmän iloa kun aerokiekoista, noin niinku vauhdin puolesta. Vähän sama kun aero vs paino, siinäkin piti lenkin keskikaltevuus olla 4% luokkaa(muistaakseni). Swisside oli tuotakin testannut.
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Dropit tässä nyt kuitenkin oli nopeampi kun ei ajettu missään aerohood asennossa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti paaton
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
^^Juu, samaa mieltä. Eli taisi sellainen yhdistelmä olla yleisin, jossa 50 mm +- aerokiekko ja 30-32 mm rengas. Jos kaverit olisi ajaneet pelkkää 5 tähden mukulaa edestakaisin, niin valinnat olisi varmaan olleet erilaisia
https://blog.flocycling.com/aero-whe...lo-podcast-58/
Ihan hyvän oloinen juttu vaikken vielä lukenutkaan loppuun
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Ja Stenulle että "aerokupla" puhkeaa varmaan samoihin aikoihin kun ilmanvastus häviää. [emoji848]
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
^ No palataan tähän muutaman vuoden päästä.. :)
Sillä välin:
https://live.staticflickr.com/65535/...1efbcf02_c.jpg
Mites muuten Lauf helpottamaan tärinää? Kestääkö silmä?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti stenu
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Shockstop suspension stemmistä ollut puhetta ketjussa aiemmin lääkkeenä tärinään. Lisään n. puolen vuoden käyttökokemuksella +1 peukun sille. Ajaa minusta asiansa ja tuntuu 40 mm renkailla ja sopivilla rengaspaineilla välillä jopa joustokeulalta.
(TM-tyyliin) kiitämme sitä, että weight weenie-näkökulmasta titaaninen pro-versio (https://redshiftsports.com/products/...uspension-stem) painaa vain n. 100 g enemmän kuin vastaavan mittainen alumiininen perus-ohjainkannatin.
Mutta samalla moitimme sitä, että jos tarvitsee tietokoneen kiinnikettä, niin Redshiftin oma Garmin-mount on kyllä kömpelön muotoinen ja sillä lailla ahdas, että sormi ei oikein osu kompuutterin näppäimille etenkään jos sen härpäkkeen asentaa stemmin-ohjaustangon kiinnikkeen alempiin ruuveihin. Joku muu ratkaisu tarvitaan siihen. Esim. Garminin oma ohjaustangon ympärille tuleva kiinnike toimii huomattavasti paremmin.
Mjooo...mutta ei.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Qilty
Larun Pyörän yhdellä työntekijällä on Stigmata Laufilla ja ennen ton tilaamista testasin hänen pyöräänsä. Hyvin Lauf kyllä toimii ja se ei tuntunut sotkevan Stigmatan geometriaakaan ainakaan isommin eli teoriassa se olisi ihan toimiva yhdistelmä.
https://www.bikeperfect.com/reviews/...heelset-review
Kuinkahan paljon näiden "compliancesta" johtuu siitä että ne on millikaupalla leveämmät kun monet muut gravelkiekot? Veikkaan että paljon.
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Veikkaisin, että tuo yhdestä pinnasta/tasosta koostuva rakenne on se keskeisin juttu – ei niinkään vanteen leveys. Ei kai i27 ole mikään aivan ennenkuulumattoman leveä muutenkaan(?)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Qilty
Tuolta arviosta sitaatti:
The big deal with the 101 is the rim. Rather than the ubiquitous strength and stiffness efficient hollow ‘box’ section, it uses a single composite layer with a slightly asymmetric spoke trough, sloped shoulders and very low, hookless sidewalls.
Muistelen, että samaa rakennetta mainosti jokin tuntemattomampi merkki aiemmin. Olisiko zipp ostanut patentit?
No kyllä se gravelkiekoissa on. Ja lisää merkittävästi ilmatilaa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti bike futurist
Edit. Toisaalta se leveys voisi myös tehdä sen että kehän reunat joustaisi "ylöspäin". Siis paremmin kuin jos ne olisi vaikka sen 24-25 sisältä mitä gravel kiekot tuppaa olemaan
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Varmaan tyhmä kysymys, mutta mikä erottaa ne gravel kiekot vaikka cyclocrossissa käytetyistä tai sitten kevyemmistä maastokiekoista?
Muu kuin markkinointi siis.
Missä mielessä meinaat?
Krossia ajetaan tuubeilla, jos kisakuskeista siis on kyse.
Gravelia ajetaan maastorenkaita kapeammilla renkuloilla, mutta ajoittain maastomaisissa olosuhteissa, jolloin ainakin teoriassa vanteentuhoamisriski on suurempi ja siksi joidenkin mielestä kiekkojen olisi hyvä olla sellaiset, että se ne kestää vähän hittiä (tai että niissä on hyvät takuut). Ainakin gg-kisakuskeille myös aerous merkitsee jotain ja sitä puolta maastokiekoissa ei juuri huomioida. Joidenkin mielestä taas gg-kiekkojen olisi hyvä olla mukavat, koska kapeampien renkaiden jousto on rajallisempi kuin mtb-renkaiden.
Mtb-(tai maantieavo)kiekkojen ristiinkäyttämistä ei tietenkään estä mikään, jos vanteiden leveydet passaa, standardit on samat ja yllä olevista seikoista ei välitä.
Gravel ja cc vanteet ja pyörät pitäisi lähtökohtaisesti kestää vähän enemmän höykytystä ja iskuja kuin maantieversiot
Osa valmistajista käyttää oheista astm-luokitusta sekä pyörien että kiekkojen osalta. myös omia luokituksia voi olla.
Maantie luokassa 1 ja cc ja gravel pitäisi olla vähintään luokassa 2.
Eli luokka 1 tasaiselle päällystetylle tielle ja ei droppeja, luokka 2 lisäksi päällystämätön tie, gravel, trailit, pudotukset max 15 cm.
Ohessa esim. BMC:N luokitukset ja pyörät mihin luokitukseen ne kuuluvat. DT Swissillä mm. jokaisen vanteen perustiedoissa luokitus.
En tiedä onko tuohon luokitukseen mitään "testejä" vai onko se valmistajan ilmoitus. Takuuseen luokituksen vastaisella käytöllä varmastikin voi olla merkitystä.
https://www.bmc-switzerland.com/intl_en/astm
Juu siis ihan tuttua huttua nämä, ilmaisin itseni epäselvästi kuten usein on tapana.
Lähinnä juuri tuota kehä-asiaa, että missä vaiheessa tästä tuli niin vakavaa, että esim 27mm kehä on ihan eri juttu kuin 25mm?
Mikä erottaa nyt vaikkapa 27 sisäleveän kiekon saman valmistajan xc verrokista? Jos siis ei mennä sinne aeron puolelle.
Omassa 2017 hankitussa maastopyörässä oli vakiona i19 kehät, nyt toisina on i30. Vähän tukevamman tuntuinen ja ehkä vähemmän irtoaa sivupito paikoitellen, mutta ei mikään päräyttävä ero tullut edes 11 millistä. Jotenkin tuntuu tahmeammalta kiihtymäänkin vaikkei niissä painoissa kauheeta eroa ole. DT swissin 1700 perustason palikkaa ja 350/370 napoja.
Vähän harkinnut uusia kiekkoja sorarenkaille cycloon i19 Eastoneiden ja Scottin vakiokiekkojen rinnalle, mutta pahasti pelkään että tonnin sijoituksen jälkeen fiilikset olisi samat :D
Onhan tämä kokonaisuudessaan hieman hämmentävää kun markkinamiehet ylistää uusimpia innovaatioitaan, ihan eri speksit loistaa tärkeimpinä kulloinkin myytävästä tuotteesta riippuen.
(Aero is everything - eiku ei sillä olekaan itse asiassa mitään merkitystä, kehän leveydellä ja mukavuudellaan on. Eiku sittenkin keveydellä, mukavuus otetaan renkaasta..)
No jos ei mikään muu niin nykypäivän boost kiekot ei vaan mene sinne graveliin, tai ainakaan suurimpaan osaan gravel pyöristä. Muutenhan se fillari ei tiedä minkä genren kiekot siellä pyörii. Ja kyllä se 2mm sisäleveydessä muuttaa renkaan kyljet suoremmiksi ja lisää ilmatilaa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti miz
Mun pointti nyt noissa(kin) mukavuus kiekoissa Graveliin oli se että ne tuntuu kaikki perustuvan enemmän tai vähemmän siihen että ne luo isomman ilmatilan ja/tai hookless reunat on niin pyöreät ja matalat että voi ajaa matalilla paineilla ilman että joka kolauksesta seuraa snakebite.
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Olen tajunnut että olen tällainen ”epäherkkä” ihminen kaikkien aistien kanssa. Toiset huomaa valtavia muutoksia eri asioissa, mutta minä en huomaa mitään.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti miz
Ja tämän kun sisäistin niin olen hankkinut halpoja, painavia, mutta kestäviä komponentteja. Koska sen korjaamisen minäkin huomaan. :)
Joo näinhän se varmaan on että eri herkkyyksiä löytyy kuskeissa.
Olen varmaan liian epäherkäksi ja pers-aukiseksi viritetty että hienot jutut jää kokematta :D
Esim kuitutanko vs alumiini en huomaa kyllä mitään eroa, keuloissa ja renkaissa sitten melko helpostikin.
Kiekoissa mulla on varmaan niin peruskamaa että suurta ahaa-elämystä ei ole tullut.
Tosin oikeasti huonot maantiekiekot tuntuu huonolta jo tubeless zondaan verrattuna ????
Moderneista kiekoista puheenollen, DT swissin ”vanhanaikaisia”, kuituisia xc kiekkoja (n.25mm 100/15 142/12) on aina välillä näkynyt hyvässä alessa. Meneekö noilla pahasti metsään gravelissa? Keskarit on lenkeillä yleensä max 30 niin aeroa ei varmaan ihan kauheasti kannata harrastelijan painottaa.
Toinen vaihtoehto sitten olisi vaikka zipp 303s.
Ilmanvastus ja vierintävastus on tasoissa johki 15kmh asti, sen jälkeen ilmanvastukseen menevät watit alkaa kasvaa oikein kunnolla. Eli vauhdin puolesta se aero nyt vaan on oikeestaan aina parempi mutta muutenhan tollaset 23-25sisäleveet kuitukiekot on oikein passelit graveliin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti miz
https://blog.flocycling.com/aero-whe...-rider-speeds/
https://i.shgcdn.com/bfd89908-0274-4...ality/lighter/
Mä oon huomannu että syvät kiekot menee syvässä lumessa paljon paremmin kuin matalat. Edit: ja myöskin kaikensuuntaisissa tuulissa.
Äh, yritin saada ton alemman linkin kuvana, en saanu.
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
https://i.shgcdn.com/bfd89908-0274-4...ality/lighter/Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Qilty
En tunne DT:n xc-kiekkoja, mutta jos ne kevyehköt ja jäykähköt niin 25mm sisäleveydellähän ne on just passelit. IMO nuo ominaisuudet on harrastelijan gravelissa noin 100x tärkeämmät kuin "aero".
Niin tosiaan moni ei tajua, että ne vastukset kasvaavat renkaissakin vauhdin kasvaessa. Itse myös uskon, että hitaat renkaat jarruttavat esim kireissä selvästi enemmän.
Kannattaa myös muistaa noita taulukoita lukiessa, että ilmanvastus joo kasvaa hurjasti, mutta kuinka paljon sitä pystyy parantamaan lähtötilanteesta gravellissa ja gravell nopeuksissa? Itse veikkaan, että käytännön ajossa se renkaiden vastus tulee olemaan aina isompi. Mutta tietystikkin lähtökohta pitää olla se, että ajetaan aina nopeimmilla renkailla ja tuon jälkeen hierotaan ilmanvastus kohdilleen... Ja tosiaan ensin siitä asennosta. Nenää stemmiin vaan.
Minkä kokoiselle kuskille noi taulukon watit on esitetty ja millaisessa ajoasennossa? En varmaan voi vetää johtopäätöstä, että jos mä ajan 25 km/h keskareilla gg-lenkkiä, niin mun tuottamat keskiwatit n. 345W? Ja siitä mä pystyisin siis niillä Swissiden aerokiekoilla tiputtamaan sen 1,8W vai mitä se nyt olikaan?
Nopeus taitaa olla mph, joka muuttaa tilannetta jonkin verran :)
Luvut/watit lienevät maantiepyörän watteja, mutta ei se isoa kuvaa muuta miksikään. Itsellä tuo 20 mph/32 kmh vaatii jotakuinkin 220 wattia maantiellä, kohtuu tasaisella
Swissiden testissä perinteisen gravelvanteen ja 42 mm korkean aerogravelvanteen ero oli 1,8 w 30 kmh vauhdissa. Eli ollaan 0,7-0,8 % hujakoilla kokonaistehon (ehkä vähän yli 200 w ?) tarpeesta tai nopeudeksi muutettuna 0,1 kmh, jotakuinkin ja sinnepäin tasolla.
Eli vaikka aerodynamiikka on tärkeintä kokonaisvastuksen kannalta, niin ainakin 30 kmh vauhdissa noiden edellä mainittujen vanteiden ero on käytännössä pienempi kuin monien eri renkaiden väliset erot