Maastopyörä Enduroon!

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti AK-87

Ja että huomaanko eroa läpiakselissa vrt. ysimilliin.

---

Tuon eron minä huomasin selvästi kun perä muuttui 135x9-142x12.
Tukevoitti ihan selvästi perää varsinkin alamäisssä ja kovavauhtisissa käännöksissä.

Sit kun mulla oli vähän aikaa molemmat pyörät ja lähti sillä 135x9 akselisella lenkille niin piti monesti ihan pysähtyä ,että onko siellä jotain irti kun niin huteralta tuntuu.
Kaikkihan siellä oli kunnossa ,mut kun oli tottunut jämäkkyyteen niin se makaroonifiilis yllätti.

edit.Olihan toisen pyörän runko, linkusto yms. luokkaa järeämpi ja se osaltaan selittää myös tuon eron.
Sulla AK-87 ,ehkä parempi verrata akseleiden tuomaa eroa kun pyörät suht samaa järeystasoa.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti syklopaatti

Tuon eron minä huomasin selvästi kun perä muuttui 135x9-142x12.
Tukevoitti ihan selvästi perää varsinkin alamäisssä ja kovavauhtisissa käännöksissä.

Sit kun mulla oli vähän aikaa molemmat pyörät ja lähti sillä 135x9 akselisella lenkille niin piti monesti ihan pysähtyä ,että onko siellä jotain irti kun niin huteralta tuntuu.
Kaikkihan siellä oli kunnossa ,mut kun oli tottunut jämäkkyyteen niin se makaroonifiilis yllätti.

---

Miten akselin jäykkyyden erottaa rungon jäykkyydestä? Vai oliko sama runko eri akseleilla, samat kiekot ja samat renkaat samoilla paineilla. Kyllä läpiakseli vamasti on jäykempi mutta että sen ajaessa pystyisi erottamaan on vaikea uskoa.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Patrik

Miten akselin jäykkyyden erottaa rungon jäykkyydestä? Vai oliko sama runko eri akseleilla, samat kiekot ja samat renkaat samoilla paineilla. Kyllä läpiakseli vamasti on jäykempi mutta että sen ajaessa pystyisi erottamaan on vaikea uskoa.

---

Niinkuin tuossa edellistä viestiä editoin niin läpiakselirunko oli tosiaan selkeesti järeämpi joten iso osa saattoi johtua siitä. Ero oli jokatapauksessa iso.

Toi läpiakselin tuoma tukevuus kai vähän riippuu. Tietysti läpiakselirunko kannattaa hommata, jos on uutta pyörää hankkimassa. Mutta ymmärtääkseni sillä ei välttämättä oo suurta merkitystä:

- pulttikiinnitteisillä navoilla saa tukevuutta pikalinkkudropoutteihin (Hope Pro 2 Evo:n pulttiversio lienee edullisin vaihtoehto)
- esim. VPP-pyörissä koko takahaarukka on yhtä palikkaa ja ainakin Santa Cruzin pääsuunnittelija sanoi joskus, ettei läpityöntöakseli silloin tuo juurikaan lisäjäykkyyttä (mutta toki SC:kin on siirtynyt 142:een uusissa rungoissa, onhan se kuitenkin nykypäivää)

Meta 55:ssa 10mm läpipultilla taipuili haarukka kovaa runtatessa sen verran, että yritti vaihtaa itsekseen vaihdetta. Säädöistä se ei johtunut, samoin vaihtajan korvake oli kolhimaton. Vaihdoin 12 milliseen ja ongelma poistui täysin. Kyllä se tuntumakin tukevoitui. Metan haarukka nyt vissiin on aika lerppu, joten saattaa korostua siinä. Metaan sopii sekä 10mm, että 12mm aksila, korvakkeet on vaihdettavat.

Mulla Uzzi myös tukevoitui selvästi kun vaihdoin 10mm läpiakselista 12mm akseliin, pikalinkulla ero olisi varmasti paljon isompi.

Mutta veikkaan, että ero riippuu myös pitkälti perän yleisestä jäykkyydestä. Löysä perä jossa ei ole ylhäällä erillistä tukirautaa hyötyy suuresti kun se saa vahvan pultin sitomaan laidat yhteen. Valmiiksi jäykkä perä taas ei hyödy yhtä paljoa siitä kun tulee yksi tuki lisää.

Intense lisäsi uudempiin AM/FR runkoihin tuen takahaarukan päälle eivätkä ihmiset ole niiden kohdalla juurikaan puhuneet läpiakselin tuomasta jäykkyydestä, kun taas edellisten runkojen (lähes identtiset muuten) kohdalla se oli yleinen puheenaihe.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti drop

Mulla Uzzi myös tukevoitui selvästi kun vaihdoin 10mm läpiakselista 12mm akseliin, pikalinkulla ero olisi varmasti paljon isompi...

---

Mahtaa se suurin ero tulla siitä 12mm akseli on useimmiten pultti, joka ankkuroituu vähintään toisesta päästään rungossa (dropoutissa)
olevaan kierteeseen. Monissa rungoissa myös se ei_vetopuoleinen pää lukitaan erillisellä kiristyksellä. Pikalinkut + 10mm läpipultit sen
sijaan vain kelluvat hahlossa ja tukevuus tulee kiristyksen kautta.

Pointti ei siis ole siinä 2mm erossa akselin läpimitassa.

Voihan se olla, 10mm akseli oli dt'n rws ja 12mm saintin teräspultti.

Takahaarukkahan koostuu usein selkeästi kahdesta puolesta jotka ovat kiinni toisissaan ainakin alanivelen kohdalta. Jos muita kiinnityspisteitä ei ole, voi olla aika varma että se tuntuu kädessä löysältä... Tukevoitusta voi sitten tulla iskarikiinnityksen toteutuksesta, putkien jäykkyydestä ja tietysti siitä jos johonkin päiden väliin on saatu ylimääräinen kiinnitys. Mun pointti on lähinnä, että akselin paksuuden tuoma jäykkyys riippunee pitkälti siitä miten veltto se oli alun perin. Jäykkä hyvin tuettu perä ei hyödy yhden kiinnityspisteen jäykkyyden lisäämisestä läheskään yhtä paljoa kuin perä jossa muita tukirakenteita ei juurikaan ole.

Läpiakseli (esim maxle) lisää kyllä tukevuutta, mutten onko sillä mitään merkitystä ajosuoritukseen? Ei mun mielestä ja nyt puhutaan nimenomaan samarunko eli dropouteilla.

Notkuu se isoillakin pojilla. Kts. videon kohta 6.13:
http://dirt.mpora.com/news/dirttv-ha...-practice.html

Hah, kattelin tota ihan samaa muutama päivä sitten. Vähän letkulta näyttää takahaarukan konstruktio ja/tai kiinnitys eturunkoon. Mutta kuski ajaa silti kovempaa kuin kukaan tältä foorumilta tulee ikinä ajamaan. :) Mutta toisaalta olisko se esim. 0.x sekuntia nopeempi kisalaskulla, jos pyörä ei olis kuin märkä nuudeli? Vaikea sanoa. :)

^Eikös se Matti Lehikoinen joskus kertoillut että aikanaan Hondasta tuli nopeampi kun ne laittoi siihen runkoon tarkoituksella vähän joustoa? Videon tilanteessa ratsuhan näytti toimivan mainiosti joten jäykkyydet lienee olleet kohdallaan.

Jousto tuo pitoo, muukin jousto kuin se vietereihin suunniteltu. Jos runko ja kaikki muut palikat ois tehty absoluuttisen jäykiksi, niin tuskin olis paljoa ajo-ominaisuuksia ja pieksis vielä kuskinkin hajalle. Sama homma esim. kilpa-autoissa. Rajansa jäykkyydelläkin.

Asiaa olen eri näkökulmista yrittänyt katsoa , se tosin ei ole tuonut mitään ahaa-elämyksiä. Uudelle tasolle päästään ehkä kun on mahdollista että budjetti nousee johonkin 5000, riippuu ihan tulevan kuukauden tapahtumista. Jos näin on, olen miettinyt pyörän rakentamista. Laskin että haluamallini osilla osien hinta olisi jtn. 3000+ eli runkoon jäisi alta 2000. Jos tämä ei onnistu niin ostan pakettipyörän. Tuolla budjettilla luulisi saavan jo turhankin hyvän pyörän. En tietenkään kuluttaisi tuommoista budjettia ilman syytä. Tuo rakennus kyllä kiinnostaa mutta on niin perkeleen kallista.

Heitän lusikkani tähä(kin) soppaan, eli xc-pyöräilijän pyörä kartoitukseen. Ajelin ennen 100 mm joustavalla xc-täysjoustolla ja vaihdoin sen 160 joustavaan enduroon. Pelkäsinkin täältä luettujen keskustelujen perusteella, että nyt on tullut tilattua panssarivaunu. Mutta en huomannut että olisin menettänyt ketteryyttä tai ajo olisi raskaampaa, päinvastoin. Ajelu tuntuu todella helpolta kun ei tarvitse roikkua joka suuntaan pienessäkin esteessä. Tosin tähän varmaan vaikuttaa, että ajelut tapahtuu juurakkoisilla ja kivikkoisilla poluilla, sekä nykyinen fillari on helvetisti laadukkaampi kuin entinen. Uskoisinkin että xc-pyörälijällä asia korjaantuisi oikeankokoisella pyörällä. Ja mun fillarihan on Radon Slide ED 8.0 . Mutta varmaan on noin pitkän kaverin vaikea löytää oikean kokoista, toisin kun mun; pienin koko melkein aina passeli.

Jep, koko lienee vaikein asia. Senkin takia tuo itse kokoaminen vähän kiinnostaa, mietin 140mm pyörää johon laittaisin 160mm keulan, riittävästi spacereita, stemmi +20° ja riser tanko. Tai jos alkaisi keulimaan ja vähempikin riittäisi niin senkun vähentää. Samoin saisi juuri ne itselle tärkeät osat ekalla kerralla oikeiksi eikä tarvitsisi valmis pyörää heti muuttaa. Noh se riippuu tuosta putjetista ja oikeinlaisen rungon löytymisestä.

Vähän on alkanut itsetunto tippua kun joka toinen sanoo että " ei tässä ongelmaa ajelenpa muuten parikiloa ja muutaman sentin pidempi joustoisella kuin mitä sinä speksalet ja ei mitään ongelmaa". Ei mun kunto niiin paska voi olla että jäisin jokaiselle, jopa vanhemman ikäluokan ihmisille. Tai sitten voorumi on täynnä teräsmiehiä.

Eli jatketaan pullareisien pyöräspeksailua :D ( hus betonireidet!)

Jos ostat huolella suunnitellun 140 mm rungon ja laitat 160 mm keulan, teet itsellesi huonosti suunnitellun 160 mm pyörän.

Jäivätkö geometrian opinnot kesken? Etkö ymmärrä miten polkupyörä toimii?

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti xc-pyöräilijä

...mietin 140mm pyörää johon laittaisin 160mm keulan, riittävästi spacereita, stemmi +20° ja riser tanko.

---

Miksi ihmeessä? Jos rungon koko on valittu oikein eikä ruhon mittasuhteissa tai selän liikkuvuuden kanssa ole ongelmia en näe tuollaiselle kokoonpanolle mitään tarvetta. Normi polkuajelussa alkaa ongelmaksi tuollaisella setupilla tulla eturenkaan levoton käytös jo ylämäen ulkopuolellakin. YMMV.

Jaa, opin taas uutta juuri opitun tilalle. Aikaisemmin juuri puhuttiin tuosta että pitempi keula tuo jämäkkyyttä pyörään ja en tarvitse sitä 16 senttiä takana, välttämättä.

Tässä keskitytään vähän vääriin asioihin. Paino ja jouston määrä eivät oikeasti vaikuta mäennousukykyyn ja polkemisen keveyteen niin paljon kun voisi kuvitella. Järkevästi suunniteltu notkumaton perä tai hyvin tuunattu iskari ja itselle/omaan ajoon sopiva ajoasento vaikuttaa niin paljon enemmän. Spessun nelilinkku on oikeasti aika huono poljettava (muuten brain-iskareita ei ikinä olisi keksittykään), mutta sitä voi kompensoida lisäämällä iskariin reippaasti hitaan liikkeen vaimennusta.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti xc-pyöräilijä

...mahdollista että budjetti nousee johonkin 5000...., Jos näin on, olen miettinyt pyörän rakentamista. Laskin että haluamallini osilla osien hinta olisi jtn. 3000+ eli runkoon jäisi alta 2000.

---

Tuossa menee homma väärinpäin. Jos rahaa on laittaa 5000e niin ensin valitaan se runko, mikä halutaan ja sitten katsotaan mitkä osat mahtuvat vielä budjettiin. Toki jonkinlainen järkevä suhde noissa kannattaa pitää. Osien mukaan valinta sopii hyvin entry level -pyöriin, että saadaan ylipäänsä toimiva pyörä, mutta tuon hintaluokan pyörissä sillä rungolla on jo paljon isompi merkitys kuin osasarjalla. Esim. SLX-tason osasarja hyvässä rungossa kuulostaa paljon järkevämmältä kuin hipo-osat bulkkirungossa. Osia on helpompi päivittää. Tiedän kyllä, että moni ajattelee myös toisinpäin.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti xc-pyöräilijä

Jaa, opin taas uutta juuri opitun tilalle. Aikaisemmin juuri puhuttiin tuosta että pitempi keula tuo jämäkkyyttä pyörään ja en tarvitse sitä 16 senttiä takana, välttämättä.

---

Tuskin sitten eteenkään. Keulan putuus itsessään ei tuo jämäkkyyttä, vaan pidemmät keulat ovat jämäkämpiä. Kuitenkin pyörätkin joissa on pidempi keula ovat usein jämäkämpiä jne...

Ei nyt kannata liikaa stressata, mutta speksaamalla heti alkuun keulan joka ei runkoon sovi mennään helposti metsään, valitse mielummin kevyempi runko johon menee 150-160mm keula valmistajan ohjeen mukaan (näitä riittää) ja ota sitten se pidempi.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Kare_Eskola

Jos ostat huolella suunnitellun 140 mm rungon ja laitat 160 mm keulan, teet itsellesi huonosti suunnitellun 160 mm pyörän.

Jäivätkö geometrian opinnot kesken? Etkö ymmärrä miten polkupyörä toimii?

---

Jaa. Ilmeisesti sitten esim. Orangen ja Mondrakerin insinöörit eivät myöskään ymmärrä fillareista juuri mitään. :)

jos nyt minäkin tähän vähän jotain kommentoisin;
itellä on takaa 200mm ja edestä (vain)170mm joustava vpp-systeemi (intense) ja se on kyllä joustomatka huomioon ottaen _erittäin_ poljettava, eikä sitä asiaa ainakaan huononna se, että pyörivät (kiihdytettävät) massat on varsinkin vanteiden kohdalla pyritty minimoimaan, kestävyyden (onneksi) kärsimättä..

Eli summa-summarum: hyvä linkkusysteemi ja pyöriviä massoja pois, niin kyä sitä pitkäjoustosellakin polkee!

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti xc-pyöräilijä

Jep, koko lienee vaikein asia. Senkin takia tuo itse kokoaminen vähän kiinnostaa, mietin 140mm pyörää johon laittaisin 160mm keulan, riittävästi spacereita, stemmi +20° ja riser tanko. Tai jos alkaisi keulimaan ja vähempikin riittäisi niin senkun vähentää. Samoin saisi juuri ne itselle tärkeät osat ekalla kerralla oikeiksi eikä tarvitsisi valmis pyörää heti muuttaa. Noh se riippuu tuosta putjetista ja oikeinlaisen rungon löytymisestä.

Vähän on alkanut itsetunto tippua kun joka toinen sanoo että " ei tässä ongelmaa ajelenpa muuten parikiloa ja muutaman sentin pidempi joustoisella kuin mitä sinä speksalet ja ei mitään ongelmaa". Ei mun kunto niiin paska voi olla että jäisin jokaiselle, jopa vanhemman ikäluokan ihmisille. Tai sitten voorumi on täynnä teräsmiehiä.

Eli jatketaan pullareisien pyöräspeksailua :D ( hus betonireidet!)

---

http://orangebikes.co.uk/bikes/five_am/

Siitä, 140 takana, edessä 160 F34.

Hintakin jäänee ilman bling bling osia 3-4k välillä.

Luulisi, että remedy olis myös ihan fiksu noilla vaatimuksilla. Mie meinasin tulla kokeilemaan hissienskaa ens vuonna -11 ex8:lla tuohon on vain vaihdettu 1550gr kiekkosatsi.

Tuolla fuelillakaan en ole rajoja löytönyt (fillarin).

Kiitos sakuvaan.

Anteeksi, taidan speksailla yksin kun tämä aiheuttaa lähinnä kuumentuneita tunteita. Katsotaan millä ensikaudella ajetaan, kai se tuo pieni on vaihdettava.

Kiitos ja kumarrus kaikille auttaneille, hyviä neuvoja tuli paljon.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti xc-pyöräilijä

Kiitos sakuvaan.

Anteeksi, taidan speksailla yksin kun tämä aiheuttaa lähinnä kuumentuneita tunteita. Katsotaan millä ensikaudella ajetaan, kai se tuo pieni on vaihdettava.

Kiitos ja kumarrus kaikille auttaneille, hyviä neuvoja tuli paljon.

---

:D palstapyöräily o kova laji.

Sinänsä oranget on kiitollisia speksata on se että suoraan tehtaalta saa kilkkeitä ja värit kohdalleen vaan valikoimalla oikeat optiot, ja jämy liike suomessa voi kanssa tuunata alustat kohdalleen haluttaessa.

Ja nuo rungot on aika kiitollisia jos ei vaihda peliä vuoden välein, Alpinessa rungon huoltokustannukset 3v ajalta oli 4 euroo laakeripariin.

Mietin tota ohjauksen nostamista ylös spacereilla, nousevalla stemmillä ja korkeella nousulla olevalla tangolla. Siis kaikilla niillä samaan aikaan. Ei välttämättä oo kovin hyvä juttu esim. kovavauhtisissa mutkissa, kun pitää saada painoo etupyörän päälle ettei pito lopu? Muissakin tilanteissa ajettavuus varmasti heikkenee. Muutenkin voi näyttää aika hassulta, mikä jo sinänsä kertoo, että jotain on pielessä.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti mehukatti

Muutenkin voi näyttää aika hassulta, mikä jo sinänsä kertoo, että jotain on pielessä.

---

Kyllä hassunnäköisetkin pyörät voi olla toimivia.
Nuo ulkonäköjutut on vaan opittuja juttuja. Mieti kuinka tyhmältä nykypyörät näyttäisi jollekin 90-luvun alkupuolen kuskille. Tuo kuski sanoisi varmasti, ettei tuollaisella voi ajaa, kun se on tottunut niihin nappularenkaisisiin "maantiepyöriin".

Ja miksi se on pahempi asia nostaa tankoa spacereilla yms. "tyhmän" näköisillä jutuilla, kuin isomman rungon korkeammalla emäputkella?